”Lapsilla on enemmän tarpeita, mitä niiden pitää saada kun taas aikuisilla, jotka on jo saaneet ne tarpeet.”
Tässä jaksossa juttelemme lasten oikeuksista, hyvästä elämästä, partiotoiminnasta sekä lapsen oikeuksien päivän viettämisessä. Mukana ovat partiolaiset Fanni, Leea ja Nuppu sekä Kastanja. Iloiseksi keskustelijat tekee perhe, kaverit, se, että pidetään huolta ja esimerkiksi piirtäminen ja kaikki semmoinen kiva tekeminen, joka tekee iloiseksi
Lapsen oikeuksien päivää olisi kiva juhlia, koska päivä ja oikeudet ovat lapsille tärkeä. Mitkä oikeudet ovat keskustelijoiden mukaan tärkeitä tulevaisuuden kannalta? Ja entä miten ne näkyvät arjessa ja miten ne näkyvät partiossa.
IDEA LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄN
- Vapaapäivä koulusta
- Brunssille perheen kanssa. Tai olla yhdessä ja tehdä jotain kivaa perheen kanssa.
#lapsiystävällinenkunta
Linkit:
Lapsen oikeudet: https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/
Lapsen oikeuksien päivä ja viikko: https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-paiva/
[alkumusiikki]
Kastanja: Moi. Mä olen Kastanja ja Meillä on oikeuksia -podcastin juontajana. Ja tänään jakson aiheena on lasten ja nuorten oikeudet, joista keskustelen kolmen partiolaisen Leean, Fannin ja Nupun kanssa. Tullaan jutteleen itse lasten ja nuorten oikeuksien päivästä sekä -viikosta ja miten nämä oikeudet näkyvät esim. partiossa ja muissa elämän ympäristöissä. Mitä teille tarkoittaa hyvä elämä?
Nuppu: No sillain, että on hyvä perhe. Ja saa ruokaa ja pääsee sairaalaan, jos tarttee. Ja saa käydä kouluukin. Ja viettää lapsuuden sillain rauhassa ilman mitään häiriköitä.
Kastanja: Joo. Entä Leea, onko sulla mitään?
Leea: Joo. Se, että siitä pidetään huolta siitä lapsesta.
Kastanja: No toihan on tosi hyvä. Entä onko sulla vielä jotain lisättävää?
Fanni: No se on just hyvä, että saa ruokaa, on hyvät vanhemmat, hyvä perhe ja joo.
Kastanja: Niin miten lasten ja nuorten oikeudet näkyy teidän mielestä partiossa?
Nuppu: No siellä saa tehdä kaikkea kivaa aina ja sillein. Että siellä saa myös ehdottaa omia ajatuksia tai jotain ehdotuksia sillain, ettei olla esim. vaan sillein, että ei toi ole niin hyvä, että mä kysyn joltain toiselta, jotain tämmöistä tai sillein.
Kastanja: Eli sun mielestä teillä on vaikutusvaltaa?
Nuppu: Mm-m.
Kastanja: Toi on tosi hyvä. Kysytäänkö teillä partiossa sitten mitä te haluatte nyt tehdä? Tai onko teillä mitään semmoista, että te saatte toivoa mitä te teette?
Nuppu: Joo, esim. jossain meidän ryhmän retkellä, niin meille tulee semmoinen esim. että mitä ruokaa me haluttais ja mitä me haluttais tehdä silloin. Että halutaanko me leikkiä jotain hippaa esimerkiksi tai jotain.
Kastanja: Ja toteutuuko noi teidän toiveet usein?
Nuppu: No aika usein sillain suurin osa.
Kastanja: Onko siellä partiossa teidän mielestä tosi hyvä yhteisö? Oletteko te kavereita kaikkien kanssa ja tällein?
Nuppu: Joo.
Leea: Ollaan.
Nuppu: Että kaikilla on ainakin kaksi kaveria.
Kastanja: Toi on tosi hyvä.
Nuppu: Tai no oikeastaan enemmänkin.
Kastanja: Joo.
Nuppu: Ihan kaikki on kavereita sillain siinä.
Kastanja: Eli te koette, että teidän partioporukka on tosi yhteisö, semmoinen?
Leea: Joo.
Kastanja: Lopettaisitteko te partion esim. jos siellä ei olisi vaikka noin hyviä ystäviä mitä teillä on?
Fanni: En.
Kastanja: Eli partio on muutenkin niin tärkee harrastus?
Fanni: Joo, se on kivaa...
Leea: Joo.
Fanni: ...kun siellä saa käydä leireillä ja retkillä.
Kastanja: Mitä te siellä leireillä teette?
Nuppu: No esim. kaikkia aktiviteetteja ja leikkejä ja semmoisia.
Kastanja: Onko ne leirit just usein siellä luonnossa?
Nuppu: Joo.
Leea: Joo.
Fanni: Just esim. mitä Nuppu sanoi, että tehdään joo kaikkia aktiviteetteja. Käydään saunassa ja uimassa ja leikitään ulkona. Ja just käydään ehkä päiväretkillä siellä. Ja on kiva vaan olla kavereiden kanssa partiossa.
Nuppu: Että joskus meillä on semmoinen rakennus, mutta me ollaan sillain esim. vaan vapaa-ajalla siellä välillä ja silleen, jos me syödään, niin joskus. Mutta joskus me syödään myös ulkona. Ja sitten nukutaan joskus siellä. Mutta niin, että me ollaan ainakin tosi paljon myös silloin ulkona.
Kastanja: Joo. Mitä kaikkea partio on opettanut teille just siitä luonnosta?
Nuppu: No sillain esim. se on opettanut, että mitä voi tehdä, jos käy jotain.
Fanni: Ja just sitä, mitä jotkut ei ymmärrä, luontoon ei saa heittää roskia.
Nuppu: Niin.
Fanni: Ei missään nimessä.
Kastanja: Joo. Eli te ymmärrätte sen, että teillä on oikeus luontoon...
Leea: Joo.
Kastanja: ...ja te tiedätte kanssa sen, että minkälaiset vastuut teillä on siitä luonnon suojelemisesta?
Fanni: Niin.
Nuppu: Niin.
Leea: Joo.
Kastanja: Toi on tosi tärkeetä. Oletteko te kuullut siellä partiossa noista lasten ja nuorten oikeuksista?
Fanni: No jos...
Nuppu: Joo, vähäsen.
Fanni: ...multa kysyttäis, niin kyllä. Koulussakin välillä puhutaan.
Kastanja: Toi on tosi hyvä. No just se, että te olette kuullut niistä lasten ja nuorten oikeuksista, mutta oletteko te kuullut siitä lasten ja nuorten oikeuksien viikosta ja päivästä?
Nuppu: Päivästä olen kuullut, mutten oikein viikosta.
Leea: Päivästä olen, mutta viikosta en ole.
Fanni: Juu, päivästä olen, mutta en ikinä ole viikosta kuullut.
Kastanja: Oletteko te siinä päivän aikana tehnyt jotain? Tai onko siellä jotain erityistä, mitä te olette tehnyt?
Nuppu: No ei meillä oikein ole sillein. Että meillä oli eskarissa aina, mutta-
Leea: Joo, ihan normi viikonpäivä mun mielestä.
Kastanja: Mitä te siellä eskarissa teitte silloin?
Nuppu: No meillä oli semmoisia kaikkia leikkejä siellä. Ja semmoista, mitä me ei yleensä sillain tehty, että siellä oli kaikkea spesiaalia. Esim. me saatiin pelata pingistä sisällä.
Kastanja: Oho, kunnon...
Nuppu: Ja sitten me esim. tehtiin jotain semmoisia leikkimielisiä kisoja siellä tai sillein.
Kastanja: Joo. Eli te ette ole kuitenkaan juhlinut sitä lastenpäivää, sitä virallista päivää marraskuussa. Mutta onko siitä mitenkään muuten puhuttu?
Fanni: Koulussa ollaan sillein, että hei tänään on se ja se.
Kastanja: Okei. Ja sitten just kun te ette ole nytten ainakaan, te kaksi ette ole juhlinut sitä mitenkään, niin miten te haluaisitte juhlia sitä? Just sitä, että onko jotain tiettyä lempitekemistä silloin tai haluatteko jonkun vaikka tapahtuman silloin?
Leea: Olisi se kiva juhlia enemmän.
Nuppu: No se olisi kiva sillein, jos se olisi semmoinen juhlapäivä. Esim. jos olisi joku vapaapäivä silloin tai jotain. Kun se on semmoinen kuitenkin, että se on lapsille tosi tärkee, ja niin.
Kastanja: Munkin mielestä se olisi just kiva. Ja sitten just jotain pienempiä tapahtumia vaikka ympäri Helsinkiä. Ja just kaikilla erilaisilla kaupungeilla olisi. Ja ehkä just sillein, että tuotaisiin sitä ilmi enemmän, että mikä se, periaatteessa ne lasten ja nuorten oikeudet on. Osaatteko te nimetä yhtäkään niistä oikeuksista?
Nuppu: No esim. että pitää päästä kouluun.
Leea: Ja että on oikeus leikkiä.
Fanni: Ja saada vapaa-aikaa.
Leea: Ja musta kaikilla pitäis olla hyvä olla kotona, että ei saisi, että esim. jossain Amerikassa voi olla, että yhdessä ohjelmassa oli, että vanhemmat oli noilla, taisi olla köysillä köyttänyt lapsen sänkyyn. Se lapsi ei ikinä päässyt nousemaan sieltä. Ja sitten se iskä osti ruokaa, mutta ne ei antanut sen lasten syödä sitä. Että se vei vaan sen sinne huoneeseen, että ne voi kattoo sitä.
Kastanja: No just tuommoisissa tilanteissa on just tosi tärkeitä, että niistä puhuttaisiin. Ja just mun mielestä lapsille pitäisi alkaa kertomaan niitä oikeuksia, että ne sitten ehkä itsekin tajuaa, että mulla on tämmöinen oikeus. Mutta teilläkin oli just tosi hyvät ne koulujenkäynti ja sitten se leikkiminen. Nehän on tosi tärkeitä just lapsille. Miksi te uskotte, että nämä oikeudet on just tosi tärkeitä lapsille?
Nuppu: No että esim. saa hyvän työn ja silleen palkkaa. Ja siellä myös oppii asioista, esim. että mikä voi olla vaaraksi ja sillain mitä voi tehdä, jos jotain tapahtuu, jotain kauheeta. Ja sitten se leikkiminen on tosi tärkeetä lapsille, koska se on lasten tavallaan työ.
Kastanja: Jep. Ja se just kehittää kanssa sitä lasten kasvua ja sellaista. Ja sitten just, kun ne kaikki lapsen oikeudet koskee joka ikistä maailman lasta ja ainakin toivottavasti kaikki kanssa huomaa ne oikeudet omassa elämässään, niin mikä on ollut teille semmoinen minkä te olette itse huomannut eniten, se oikeus?
Nuppu: No sillein, että meillä on esim. kotona kaikki hyvin. Ja sitten koulu on sillain hyvä. Ja mä saan leikkiä ja vapaa-aikaa. Ja esim. mä pääsen lääkäriin, jos mulla on esim. vaikka leikisti jalka murtunut, niin mä pääsen sinne.
Kastanja: Joo, toi on tosi tärkee just toi hyvinvointi. Ja terveysasemat on sillein avoimia paikkoja, minne just voi soittaa ja pyytää apua ja tällein, että toi on tosi tärkee oikeus just kanssa lapsilla. Entäs teillä kahdella?
Fanni: Että saa aina ruokaa, kun on nälkä.
Kastanja: No toi on tosi tärkee.
Nuppu: Ja musta pidetään sillein hyvää huolta. Että mä voi sillain tehdä esim. mitään, että mä repäsen jonkun kattolampun irti vaikka leikisti tosta katosta. Niin mä en pysty tekeen sitä, koska musta pidetään huolta.
Kastanja: Joo. Sulle ollaan just opetettu ja on ne käytöstavat ja kaikki tämmöinen turvassa oleminen. Joo. Toteutuvatko oikeudet teidän mielestä?
Nuppu: Joo.
Leea: Joo.
Fanni: Ei aina, koska ei kaikki saa ruokaa.
Kastanja: Jep. Miten niitä pitäisi parantaa? Miten sitten voitaisiin antaa kaikille?
Fanni: No sillain kun esim. lääkäreitä pitäisi olla enemmän, koska... Ei vaan siis, anteeksi, niitä sairaaloita pitäisi olla enemmän. Koska sillain esim. joissain maissa ja myös täällä Suomessa, niin esim. jos asuu jossain maalla, niin sitten sieltä on aika pitkä matka johonkin lääkäriin tai sairaalaan.
Kastanja: Joo, toi on tosi hyvä pointti. Ja just se, että kaikille se ei ehkä ole niin tuttua, että voi vaan kävellä siihen johonkin kilometrin päähän terveysasemalle. Ja sitten onko teillä muilla vielä jotain ideoita siihen, että miten sitä voisi just esim. vaikka jonnekin kehitysmaihin lapsille antaa ruokaa? Miten sitä voisi parantaa, niitä oikeuksia siellä jossain muualla päin maailmaa?
Nuppu: No sillein, että ruuasta voisi tulla sillain vähän halvempaa, että kaikki saisi sitä. Tai sitten se menisi sillain, jos on joku ihan superrikas, niin se menee sillain sen mukaan, että paljonko rahaa on tai sillein.
Kastanja: Joo, eli verotuksen mukaan.
Nuppu: Mm.
Kastanja: Joo. Toi on kanssa tosi hyvä just, että munkin pitäisi alkaa, ehkä hyväntekeväisyys ja kaikki tällainen pitäisi alkaa suurentaan paljon enemmän. Ja ennaltaehkäistä sitä tilannetta ja kaikkia konflikteja ja tällaista. Koetteko te, että teillä on tapa vaikuttaa teidän elämään?
Nuppu: No sillein, että ottaa kaikki mukaan, ettei jätä esim. ulkopuolelle. Ja sillain jos tulee joku semmoinen kiusaamistilanne, niin voi siihen puuttua. Tai jos ei uskalla, niin menee kertoon jollekin aikuiselle, joka on luotettava.
Kastanja: Joo. Saatteko te esim. vanhemmilta kysyä, vaikka vaikuttaa kotona ruokaan tai johonkin asioihin, ruutuaikoihin?
Leea: Joo.
Kastanja: Millä tavalla?
Nuppu: No sillein, jos on mennyt joku jotenkin vähän huonosti, niin sillein saa sitten puuttuu siihen tai sanoa, että tämä ei mennyt ihan oikein tai tämä ei ole nyt ihan ok tai jotain.
Kastanja: Joo. Saatteko te vaikuttaa vaikka koulun yhteisiin asioihin? Että oletteko te kukaan vaikka esim. oppilaskunnassa?
Nuppu: No mä en ole ollut, mutta siitä saa kyllä sanoa jotenkin opelle, että voisiko sitä ottaa sillain esim. esiin oppilaskunnan hallituksessa tai jossain oppimiskeskustelussa tai jossain.
Kastanja: Joo, no toi on tosi hyvä. Entä Leea, onko sulla mitään semmoista, että koetko sä, että sulla on koulussa esim. vaikuttamismahdollisuuksia?
Leea: No joo, mutta en mä ole oikein vaikuttanut mihinkään.
Kastanja: Mutta haluaisitko sä vaikuttaa?
Leea: Joo.
Kastanja: Mikä olisi sun mielestä semmoinen tärkeä aihe missä sä haluaisit vaikuttaa esim. koulussa?
Leea: No kouluruokaan. Ja että jos tulisi jotain uusia juttuja meidän koulun pihalle, jotain kiipeilytelineitä tai tällaisia.
Kastanja: Joo. Onko teillä ikinä muuten teidän koulussa näitä kyselyitä vaikka hyvinvoinnista tai jostain tällaisesta?
Leea: Tietokoneella on.
Nuppu: No meillä on ollut sillain tietokoneella semmoinen kysely, että esim. mikä huoltaja sulla on ja onko sun kotona kaikki hyvin ja sillain. Ja oletko sä yleensä tosi väsynyt joskus tai sillein esim. semmoisia.
Kastanja: Onko näitä paljon?
Nuppu: Sillain meillä on ainakin kerran kai vuodessa semmoinen.
Kastanja: Mitä te uskotte, että ihmiset, vaikka teidän ikäiset vastaa niihin kyselyihin? Että uskotteko te, että teillä on suht hyvin elämä?
Nuppu: Joo.
Leea: Joo.
Kastanja: Okei. Teillä on oikeus elämään ja kehittymiseen, niin millä tavalla te näette sen, että teillä on oikeus elämään ja kaikkeen tällaiseen? Niin puhuuko esim. teidän vanhemmat teille noista asioista tai koulussa opettajat tai mitään tällaista?
Nuppu: No sillain, ei yleensä vanhemmat, mutta koulussa esim. keskustellaan aina just siinä lasten oikeuksien päivänä niistä.
Kastanja: Joo. Entä teillä Leea ja Fanni, onko teidän koulussa mitään semmoista, että keskustellaanko siellä?
Leea: No aika harvoin.
Fanni: Ehkä pitäisi useammin.
Kastanja: Eikö niin, että Nuppu sua kiinnosti sillein, että vähän enemmän lasten sitä päivää juhlittaisiin?
Nuppu: Joo.
Kastanja: Onko teillä vielä mitenkään konkreettisesti, että miten sitä voisi enemmän juhlia?
Leea: Lapsilla ei olisi koulua.
Kastanja: Eli olisi lomapäivä?
Leea: Niin.
Fanni: Joo.
Kastanja: Miten te viettäisitte sitä lomapäivää?
Nuppu: No esim. jos saisi mennä jollekin brunssille perheen kanssa. Tai olla sillain yhdessä ja tehdä jotain kivaa perheen kanssa.
Leea: Vähän just sama kuin Nuppu, että joo, että voisi mennä just jonnekin kivalle, esim. jonnekin kauppakeskukseen ostoksille. Että se olisi kivaa.
Kastanja: Mitä sä ostaisit? Jos sä saisit sinä lasten päivänä ostaa mitä vaan, mitä sä ostaisit?
Leea: Donitsin.
Kastanja: Entä te muut?
Fanni: No jotain uusia vaatteita.
Leea: Mä ostaisin myös meikkejä.
Nuppu: Mä vaan ostaisin ruokaa meidän perheelle.
Kastanja: Toi on tosi hyvä. Eli teidän lasten päivä olisi semmoinen, että teillä olisi vapaata, koulua ja sitten kivaa aktiviteettia perheen kanssa. Ehkä shoppailemaan tai syömään.
Leea: Niin.
Kastanja: Toi kuulostaa tosi hyvältä. Mullekin kelpaisi tosi hyvin toi [naurahtaa]. Näettekö te, että onko aikuisilla teidän mielestä enemmän oikeuksia kuin teillä?
Nuppu: No sillain vähän enemmän, kun ne yleensä on sillain vähän niin kun pomoja lapsille. Että esim. kaikki aikuiset on sillain, ne päättää vähän, että milloin sä saat mennä ulos tai milloin et, esim. vanhemmat.
Kastanja: Haluaisitko sä esim. saada vaikuttaa tuommoisiin asioihin?
Nuppu: No en mä tiedä. Esim. jos on ihan hyvä syy, että miksi ei saa mennä, niin silloin ei tartte. Mutta jos on semmoinen, että vaan sen takia, koska mä en halua, että sä lähdet, niin sen takia, silloin.
Kastanja: Sä haluaisit...
Nuppu: Niin.
Kastanja: Joo.
Leea: No esim. että just lapset ei saisi mennä minnekään illalla. Että lapsien pitää mennä kyllä aikaisemmin nukkumaan, että jaksaa siinä päiväkodissa tai koulussa.
Kastanja: Kun te puhuitte taas tuosta ulkopuolelle jäämisestä ja tällaisesta, niin miten te noudatatte sitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle teidän porukassa?
Nuppu: No esim. jos joku, jos mä näen, että joku on yksin, niin mä kysyn, että haluatko sä tulla mukaan. Tai sitten jos joku pyytää, että se haluaisi tulla leikkimään.
Kastanja: Niin ottaa aina mukaan.
Nuppu: Niin.
Kastanja: Joo. Entä Leea ja Fanni, onko teillä mitään semmoista, että miten esim. jos te näette jonkun yksin, niin mitä te menette tekemään? Kysyttekö te sitä mukaan tai jotain?
Leea: Mä kysyn mukaan sitä.
Fanni: Joo. Mä ainakin kysyisin joo esim. mukaan johonkin leikkiin tai haluuko se leikkiä mitään vai haluuko se olla vaan yksin.
Kastanja: Joo. Toi on tosi hyvä. Ja tapahtuuko teille usein tällein, että te näette jonkun yksin?
Fanni: Ei melkein ikinä.
Leea: Ei.
Nuppu: Ei yleensä. Aika harvoin.
Leea: Ei ikinä.
Kastanja: Joo, tosi hyvä sitten. Tällein lopuksi, että mikä tekee teidät iloiseksi? Aloitetaan Nupusta.
Nuppu: No esim. mun perhe ja mun suku, kun se on semmoista tosi hauskaa seuraa. Vaikka joskus kyllä käy niin, että pitää vähän puhua toisen päälle, että saa puheenvuoron. Hehe. Niin se on tosi kivaa, kun ei sillain tuu yleensä tylsää. Että se mun perhe on tosi semmoinen hauska ja sillain. Että ne puhuu tosi paljon myös.
Kastanja: Jep. Entä Leea?
Leea: No että mulla on kavereita ja mä tiedän, että musta pidetään huolta.
Fanni: No mut tekee iloiseksi ainakin piirtäminen, perheen kanssa oleminen, meikkaaminen. Kaikkea semmoista kivaa tekemistä, joka tekee iloiseksi.
Kastanja: Noi on just ihania. Ja varmaan munkin mielestä, mutkin noi tekee samat asiat iloiseksi. Ja varmaan monen muunkin. Onko teillä mitään lopputerveisiä?
Leea: Terveisiä Kontutytöiltä.
Kastanja: Toi oli hyvä. Jakso alkaa tulemaan päätökseen. Ja ollaan tänään juteltu tuosta lasten ja nuorten oikeuksien päivästä sekä -viikosta ja tietysti itse oikeuksista. Kiitos Fanni, Leea ja Nuppu. Ja kiitos kaikille kuuntelijoille. Moi moi.
Leea: Heippa.
Nuppu: Heippa.
Fanni: Heippa.
[loppumusiikki]
