Kuuletko Helsinki - Tuomiokirkon portaat
Jaa podcast
Kuuletko Helsinki - Tuomiokirkon portaat
8 min
|
Kuunneltavissa toistaiseksi
|
Julkaistu
19.08.2020

Lukija: Tiina Harpf

Kuuntelusuositus: paikan päällä istuen, katse Senaatintorin suuntaan. Voit kuunnella kuunnelman myös etänä.

Tuomiokirkkoon johdattaa 46 kivestä hakattua porrasta. Näillä portailla tarkkaillaan, kommentoidaan, herkistytään ja vihastutaan. Julkista keskustelua käydään niin taiteen kuin politiikankin keinoin. Portaat ovat olleet tiivis osa helsinkiläistä elämää jo 1800-luvun puolivälistä asti.


Äänimaisemat ja miksaus: Mikko H. Haapoja / Helsingin reitit
Käsikirjoitus: Aino Tuovinen


Tekstivastine:

Anna äänimaiseman kuljettaa sinut Senaatintorille, Carl Ludvig Engelin suunnittelemien empirekortteleiden ympäröimien portaiden juurelle.

Tuomiokirkkoon johdattaa 46 kivestä hakattua porrasta. Valitse niistä itsellesi mieleinen, ja levähdä hetki rauhassa.

Jos istut portaiden yläpäässä, edessäsi siintävien kattojen ylitse avautuu näkymä kauas Itämerelle. Hieman alempana voi aistia mukula- ja nupukivin päällystetyn torin äänimaisemaa.

Siloisiksi hioutuneet kiviportaat tuntuvat jalkojen alla kovilta mutta vankoilta, luotettavilta. Ne tarjoavat kulkijalleen levähdyspaikan, ruokapöydän, aurinkotuolin ja näköalatasanteen, ja luonnolle mieluisan kasvualustan. Oletko joskus portailla istuessasi syönyt mansikan? Olet herkutellessasi saattanut pudottaa siemenen tai kaksi, ja onpa joskus on portaiden rakoilevista saumoista rehottanut jopa kesäisiä puutarhamansikoita. Portailla ovat joinain vuosina menestyneet jopa eväiden mukana kulkeutuneet kirsikkapuun taimet ja aprikoosit. Parhaimmillaan Tuomiokirkon ympäristössä on viihtynyt yli 70 kasvilajia. Korjattujen portaiden ja ehjien saumojen myötä kasvien määrä on vähentynyt.

Lokeille portaat ovat kuin noutopöytä. Ne kaartelevat Tuomiokirkon edustalla jäätelötötteröiden, herkkuleipien ja tuoksuvien falafelien toivossa etenkin kesäisin. Vahvat siivet lehahtavat kerran ja pulla katoaa horisonttiin. Taivas on sakeana herkuista.

Syksyllä 1930 torin yllä lensi jotain paljon majesteetillisempaa kuin vaniljakierteitä. Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin lipui hitaasti kirkon yli kohti Viikkiä, jonne sen oli tarkoitus laskeutua. Yli 230 metriä pitkä alus joutui kuitenkin kovan tuulen takia kääntymään kesken kaiken, ja ottamaan kurssin kohti Tukholmaa. Ajattele, 230 metriä, se vastaa yli kolmea peräkkäin aseteltua Olympiastadionin tornia.

Nyt taivaalla liitelee lauma nälkäisiä lokkeja ja kaukana häämöttää pieni lentokone. Ei merkkiäkään ilmalaivoista tai vaniljakierteistä. Mitä sinä näet? Tai mitä ehkä muistat nähneesi aikaisemmin?

1700-luvulla Senaatintorilla sijaitsi punamullalla maalattu puinen Ulrika Eleonoran kirkko, joka vuosisata myöhemmin purettiin uusien suunnitelmien tieltä. Puukirkon kellot siirrettiin torin ylle kohoavaan Tuomiokirkkoon, jonka kirkkosalissa niiden kumahtelusta voi nauttia vielä tänäkin päivänä. Kellojen lahjoittaja, kauppias Johan Sederholm rakennutti torin kaakkoiskulmaan nimeään kantavan talon, jossa toimii nykyään Helsingin kaupunginmuseo. Se valmistui vuonna 1757, ja on kantakaupungin vanhin edelleen käytössä oleva rakennus; erotat sen vaaleansinisestä väristä ja matalasta koosta. Talo näyttää kaksikerroksiselta, sillä sen kolmas kerros on piilossa mustan mansardikaton alla.

Viime vuosikymmenten aikana Senaatintorin ääniin ovat lukeutuneet kirkonkellojen lisäksi mielenosoittajien huudot, kuoroesitykset, porrasjuoksijoiden rytmikäs hengitys ja turistibussien ympärillä käyvä kuhina. Vuonna 2019 portailla raikuivat nuorten vaatimukset teoista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kun tuhannet koululaiset kokoontuivat Senaatintorille Greta Thunbergin kansainvälisen ilmastolakon innoittamana. Lähes vuosisata aikaisemmin mukulakivet kopisivat, kun yliopiston eläintieteelliset kokoelmat siirrettiin pois päärakennuksesta, ja torin laidalle kerääntyi kuljetusautojen perästä kurkkivia seeproja ja kirahveja ihmettelevien joukko.

Näillä portailla tarkkaillaan, kommentoidaan, herkistytään ja vihastutaan. Julkista keskustelua käydään niin taiteen kuin politiikankin keinoin.

Kuvittele ympärillesi tuhansia erivärisiä miesten takkeja kumartuneina kohti Tuomiokirkkoa. Osalle kaupunkilaisista Kaarina Kaikkosen vuonna 2000 pystyttämä teos "Tie" symboloi miesten alentamista kynnysmatoiksi. Toiset taas lähettivät taiteilijalle palautetta ja kysyivät, eikö hän tiedä Suomen olevan tasa-arvoinen maa: kyllä naisetkin saavat astua kirkkoon. Kaikkonen ei itse lähestynyt teostaan sukupuolten tai tasa-arvon näkökulmasta, mutta sellaisena se koettiin.

Tasa-arvo oli ajankohtainen aihe Senaatintorilla myös vuonna 1907, kun Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit ja naiset jonottivat ensimmäistä kertaa Bockin taloon äänestämään. Keltainen rakennus valkoisine pylväineen seisoo edelleen torin laidalla, portailta katsottuna Sederholmin talon – eli nykyisen Helsingin kaupunginmuseon – oikealla puolella. Täydet valtiolliset oikeudet antoivat naisille mahdollisuuden asettua vaaleissa myös ehdolle, minkä seurauksena Suomessa valittiin samana vuonna koko maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.

Kuuletko lähdön ääniä alemmilta portailta? Akateeminen jäätelövartti on tullut täyteen, ja opiskelijat patistelevat toisiaan ylös jättäen jälkeensä vienon kahvin tuoksun. Senaatintorin länsilaidalla sijaitseva Helsingin yliopiston päärakennus kutsuu uteliaat ja tiedonjanoiset takaisin hoteisiinsa tutkimaan ja kirjoittamaan tarinoita seuraaville sukupolville.

Kaupunkilaisten kootuista kertomuksista on kuitenkin yksi vielä kertomatta. Pieni partiolainen muistelee jännittävää tapahtumaa kutakuinkin näin:

Marssin portaiden ohi ja tein kunniaa niillä seisovalle presidentti Urho Kekkoselle. Häpesin ihan kamalasti, sillä pudotin kenkäni kesken tervehdyksen.

Muista siis tarkistaa kengännauhasi ennen kuin nouset portailta.


Lähteet:
Kaupunkilaisten jakamat tarinat ja muistot

Maasalo, K. (2019). Senaatintori: Suomen historia kuvin. SKS.

Narinkka (1996). Helsingin kaupunginmuseo.

https://yle.fi/uutiset/3-738158

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/ilmalaiva-leijuu-helsingin-ylla

https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007w6

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006035851.html

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/taitelija-kaarina-kaikkonen-teokseni-herattavat-rankkoja-tunteita