Syksyn lehtien lakaisu kaduilta on alkanut ja jatkuu koko syksyn
Katujen puhdistaminen syksyn lehdistä on alkanut. Lehtien poisto on jatkuvaa työtä, joka kestää niin kauan kuin puissa on lehtiä. Koska puut pudottavat lehtiä yhtenään, tänään lakaistu katu voi olla jo huomenna lehtien peitossa. Kadun seuraavaa puhdistusta odotellessa onkin syytä varoa kertyvien lehtien aiheuttamaa liukkautta.
Kadut puhdistetaan hoitoluokkien mukaisesti. Ensin ovat vuorossa pääkadut ja tärkeimmät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Tämän jälkeen puhdistetaan asuntokadut. Myös katukaivot puhdistetaan.
Esikaupunkialueella katujen ja jalkakäytävien lehtien poistosta vastaa kaupunki. Keskustan alueella jalkakäytävän lehtien poisto kuuluu kohdalla olevan kiinteistön vastuulle.
Joillakin kaduilla autoja voidaan joutua siirtämään pois kadun puhdistuksen tieltä. Asiasta ilmoitetaan kadulla siirtokehotusmerkein viimeistään 48 tuntia ennen työn alkamista.
Tiedon kotikadun siirtokehotuksesta voi tilata myös tekstiviestillä.
Helsingin hiihtokausi alkaa heti lokakuun alussa
Helsingissä pääsee hiihtämään huomattavan aikaisessa vaiheessa syksyä, kun Kivikon hiihtohalli (Savikiekontie 4) avaa ovensa maanantaina 3. lokakuuta 2022 kello 7.
Sähkön ja energian hintojen nopean kasvun vuoksi Helsingin kaupunki tekee konkreettisia energiansäästötekoja. Kivikon hiihtohalli avataan tänä vuonna, sillä hallissa on esimerkiksi vuokralaisten kanssa tehtyjä ja voimassa olevia yhteistyösopimuksia, hiihtohalliin viime kaudella myydyt sarjakortit ovat yhä voimassa ja hallin latulumet on säilötty rakennukseen jo viime keväänä ennen energianhintojen rajua kasvua.
Osana Helsingin kaupungin energiansäästötoimenpiteitä Kivikon hiihtohallia ei kuitenkaan todennäköisesti avata enää vuoden 2023 syksyllä. Tällä hiihtokaudella ostetut Kivikon hallin sarjakortit ovatkin voimassa 5. helmikuuta 2023 saakka, jolloin halli suljetaan.
Hiihtohalliin on vaihdettu lumi ja hallissa hiihdetään muun muassa LED-valaisemien loisteessa. Latua on kahdessa kerroksessa nousuineen ja laskuineen yhteensä reilu kilometri, eli peruskierros on 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Latujen leveys on 6–8 metriä, ja ne soveltuvat sekä perinteiselle ja vapaalle tyylille. Sisäänpääsymaksuun sisältyy aina saunominen sivakoinnin jälkeen. Pukukoppitiloihin kannattaa varata mukaan euron kolikkopantti pukukaappia varten.
Hallin aulakahvila on avoinna päivittäin kello 7.00–20.00. Kivikon hallissa on mahdollisuus myös suksien säilytykseen. Lisäksi hiihtohallin aukioloaikoina tarjolla on myös muun muassa suksivuokrausta ja erilaisia suksien huoltopalveluita.
Ennennäkemättömiä värivalokuvia 1950–1970-lukujen Helsingistä
Helsingin kaupunginmuseo julkaisee 28. syyskuuta Satu Savian toimittaman Helsinki Väreissä -valokuvakirjan. Visuaalisesti näyttävä kuvateos on koostettu museon autenttisten värikuvien helmistä 1950–1970-luvuilta. Kirjan sivuilla menneen Helsingin kaupunkimaisema herää eloon hehkuvien värikuvien ansiosta.
Ennennäkemättömät kuvat kertovat ohikiitävistä hetkistä vilkkailla kaduilla, vanhojen puutalojen pihapiireissä ja uutuuttaan hohtavien lähiöiden maisemissa. Vapun ilmapallot, Kauppatorin hedelmät ja mainosten öiset neonvalot hehkuvat väreissä nostalgisissa Helsinki-kuvissa. Helsinki väreissä – värivalokuvia 1950–1970-luvuilta on kiehtova aikamatka menneiden vuosikymmenten Helsinkiin – valokuvissa näkyy paljon kadonnutta, mutta myös meidän aikaamme säilynyttä kaupunkimaisemaa.
Uutuuskirjan sisältö on käsin poimittu kattaus Helsingin kaupunginmuseon ylläpitämästä, lähes miljoonan mustavalko- ja värikuvan kokoelmasta. Helsinki väreissä on museon ensimmäinen valokuvakirja, jonka kuvasto on kokonaan kuratoitu värikuvista. Kuvaston aikarajaus osuu värivalokuvauksen yleistymisen aikaan ja kirjan punaisena lankana toimii valokuvien visuaalisuus, ei niinkään niiden välittämä historiallinen tietoarvo.
Otoksissa voi nähdä monia ilmiöitä, jotka elävät enää muistoissa. Suurten ikäluokkien nuoruuden toimet, työelämään siirtyminen, lisääntynyt vapaa-aika ja kaupungin rakennuskannan aikakerrostumat ovat kuvissa läsnä. Arjen pieniäkään tapahtumia ei ole kirjan kuvastossa unohdettu.
Helsinki väreissä – värivalokuvia 1950–1970-luvuilta on saatavilla kaupunginmuseon museokaupasta keskiviikosta 28. syyskuuta 2022 lähtien.
Nyt on hyvä aika karsia tonteilta rönsyilevää kasvillisuutta
Puut ja pensaat kuuluvat kaupunkikuvaan. Ne tuottavat silmäniloa, vaimentavat melua ja sitovat pölyä. Mutta liian korkeiksi tai liian leveiksi kasvamaan päässeet istutukset voivat aiheuttaa vaaraa liikenteelle ja haitata myös kadun kunnossapitoa.
Helsingin kaupunki saa säännöllisesti yhteydenottoja liikkumista ja liikennettä haittaavasta kasvillisuudesta. Pensasaidat peittävät näkyvyyttä risteyksissä ja portin pielissä eivätkä kadun kunnossapidossa käytettävät koneet mahdu hoitamaan väyliä. Kulkuväylille ulottuvat oksat voivat myös olla vaarallisia ohikulkijoille.
Kaupunki haluaa muistuttaa, että tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden hoito- ja kunnossapitovastuu on aina kyseisen kiinteistön haltijalla tai tontinomistajalla. Pihalla ja tontilla kasvavia puita ja pensaita ei saa päästää rönsyilemään tontin ulkopuolelle, vaan ne pitää leikata ajoissa. Puut ja pensaat eivät saa peittää liikennemerkkejä tai kadunnimikilpiä.
Pihan syystöinä on hyvä käydä läpi kulkuväyliä reunustavat istutukset ja osaltaan varmistaa, että liikkuminen on turvallista ja väylien huolto onnistuu.
Mikäli kiinteistönhaltija tai tontinomistaja ei ole huolehtinut kasvillisuuden karsimisesta, voi kaupunki huomauttaa kiinteistöä kadulle ulottuvasta kasvillisuudesta. Ellei kiinteistö huomautuksen jälkeenkään karsi kasvillisuutta riittävästi, huolehtii kaupunki työn tekemisestä ja lähettää laskun työstä kiinteistölle.
Vain omalla tontilla kasvavia tai oman tontin puolelle ulottuvia puiden oksia saa karsia. Jos puu kasvaa naapurin tontilla, sen oksien poistamisesta tulee neuvotella naapurin kanssa. Kaupunki suosittelee ammattilaisen palkkaamista, jos puiden kaataminen tai korkealla olevien isojen oksien karsiminen on tarpeen.
Metro- ja raitiovaunuliikenteessä voi tulla peruttuja vuoroja kuljettajapulan vuoksi
Henkilökuntapula vaikuttaa metron ja raitiovaunujen liikenteeseen syksyn aikana. Metroliikenteessä peruttuja lähtöjä on odotettavissa enimmäkseen aamulla. Raitioliikenteeseenkin voi tulla peruttuja vuoroja. Tilanne helpottunee vielä syksyllä, kun koulutuksessa valmistuu lisää kuljettajia.
Kaupunkiliikenne Oy:n tavoitteena on kouluttaa ensi kesään mennessä 158 uutta raitiovaununkuljettajaa ja 40 metrojunankuljettajaa.
Metron ja raitiovaunujen aikatauluja on jo aiemmin muutettu liikenteen takaamiseksi. Esimerkiksi metro kulkee ruuhka-aikoina kuuden minuutin vuorovälillä normaalin viiden minuutin vuorovälin sijaan. Muutetut aikataulut on päivitetty Reittioppaaseen.
Perutuista lähdöistä kerrotaan HSL:n sivuilla ja HSL-sovelluksessa.
