Liikkumattomuus on keskeinen hyvinvointia murentava tekijä, jonka vuoksi Helsinki on nostanut liikkumisen toimintansa keskiöön ja kaupunkistrategian kärkihankkeeksi. Helsingin liikkumisohjelma sisältää noin 60 liikkumista edistävää ja liikkumisen esteitä poistavaa toimenpidettä. Torstaina 29.10.2020 klo 11:30-13:00 julkistimme kaikille avoimen ja kansainvälisesti ainutlaatuisen liikkumisohjelman seurantatyökalun, joka kokoaa yhteen kaupungin konkreettiset teot liikkumisen edistämiseksi. Läpinäkyvän ja kaikille avoimen seurantatyökalun tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua kaupunkilaisten, sidosryhmien ja kaupungin eri toimijoiden välillä. Työkalu tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden seurata liikkumisen lisäämiseksi tehtävää työtä, toimenpiteiden edistymistä sekä liikkumisen määrää ja tapoja. Tilaisuuden ohjelma: Tilaisuuden avaus, liikuntajohtaja Tarja Loikkanen Helsinki on tarttunut haasteeseen, jonka ratkaisemisessa kukaan ei ole onnistunut, pormestari Jan Vapaavuori Liikkumista edistetään tiedolla – ei luulolla, liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen Liikkuminen pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa, liikuntajohtaja Tarja Loikkanen

”Språk å identitet nä man budjar i Stadin” Helsingfors virtuella svenska dagen, Helsingforskanalen, fredagen 6.11.2020 kl. 13.00 (45-60 min) Helsingfors stad uppmärksammar svenska dagen med ett eget program på Helsingforskanalen fredagen 6.11. kl. 13.00. Helsingfors är den stad i Finland som har flest svenskspråkiga invånare. Men visst du att Helsingfors har över 2 000 svenskspråkiga anställda och alltså är en av landets största arbetsgivare på svenska? Möt Nora Grotenfelt, överläkare vid Dals coronahälsostation, Anki Herlin, ungdomsledare vid ungdomsgården i Gårdsbacka och Petter Wallenius, lektor i historia och samhällslära vid Grundskolan Norsen. Den gamla Helsingforsslangen talas också på svenska men hur låter den idag och håller uttryck från Sverige på att göra comeback? Detta diskuterar språkvetarna Sofia Henricson och Sarah Wikner från Helsingfors universitet respektive Åbo Akademi, Ralf Nyberg, informationschef och känd som bland annat slangkåsör, samt Ingrid Enckell och Ivar Bremer, som båda studerar vid Tölö gymnasium. Kärt barn har många namn. Emmi Sulander har studerat de inofficiella namnen på svenska på olika platser i Helsingfors och tar oss på en tur. Nätverket Svenska nu har bett rapartisten Jesse P från Sverige göra raplåtar med några skolklasser i Helsingfors på temat Helsingfors min hemstad och presenterar resultatet i sändningen. Programmet inleds med en hälsning från Helsingfors borgmästare Jan Vapaavuori. Som programledare fungerar Lotta Backlund. Programmet i korthet: Borgmästarens hälsning Stadens personal berättar om hur de betjänar på svenska Diskussion om slang och ungdomsspråk med inbjudna gäster Videoreportage om de svenskspråkiga slangnamnen på olika platser i Helsingfors Rapartisten Jesse P från Sverige demonstrerar raplåtar gjorda med några klasser från finska och svenska skolor i Helsingfors.  

OmaStadi. Unelmien Helsinki tehdään yhdessä.

Kaupungin parhaat paikat: löydä, ihastu ja vinkkaa kaverille!

3D-tulostimen hankinta helpottaa alueen asukaiden käsityöharrastamista ja taiteentekemistä.

Aurinkosähkölautta Vartiosaareen

Helsingin kaupunki asetti keväällä 2019 itsenäisen työryhmän valmistelemaan kaupungille taide- ja kulttuurivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Työryhmän visio julkisttiin j aluovutettiin kaupungille 18.8. 2020

Annina Wallner esittelee mummolaa, jossa aika on pysähtynyt 1970-luvulle. Televisiosta löytyi silloin vain kaksi kanavaa ja puhelimella soittaessa piti aina jokainen numero pyörittää erikseen. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Aikamatka 1930-luvun kansakouluun, jossa oppitunnin aiheena on tällä kertaa terveys. Ruumiin ja sielun puhtauden ja terveyden vaaliminen oli ennen tärkeä osa opetusta. Oikean yskimistavan ja käsienpesun muistaminen pelastavat henkiä tänäänkin. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Aikamatka 1930-luvun kansakouluun, jossa harjoitellaan tällä kertaa kaunokirjoitusta. Osallistumista varten tarvitset vain kirjoitusvälineet. Opettajana toimii Suvi-Tuuli Waltari. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Entisajan kansakoulussa opettajan sana oli laki ja tottelemattomuudesta rangaistiin. Suvi-Tuuli Waltari kertoo koulunkäynnistä aikana, jolloin oppilaat vastasivat opettajalle aina seisten ja koulupäivät alkoivat aamuhartaudella.

Sodan arpia Helsingin kaupunkikuvassa Kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist tarkastelee viime sodan jälkiä Helsingin kaupunkikuvassa. Ilmapommitusten inhimilliset ja aineelliset tuhot olivat merkittäviä, vaikkakin pahimmalta säästyttiin. Väestösuojia alettiin rakentaa kiireesti vielä sodan kestäessä. Rauhan tultua tuhoutuneita ja vaurioituneita kohteita uudisrakennettiin ja osin myös ennallistettiin. Sotavaurioiden korjaus antoi lähtökohdan myös sodanjälkeiselle kaupunkisaneeraukselle. Hajasijoituksen tavoittelussa aistii kaikuja pommituskokemuksista. Pommitustuhojen erilaisten korjaustapojen merkit voi yhä nähdä. Ihmisenä sodassa -luentosarja liittyy Hakasalmen huvilan Mieliala-näyttelyyn, joka esittelee sotavuosien Helsinkiä uudella tavalla, kaupunkilaisten ja kulttuuriperinnön suojelemisen kautta. Luennoilla asiantuntijat avaavat tuoreita näkökulmia sotaan inhimillisenä kokemuksena, joka heijastukset näkyvät Suomessa yhä.