Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma järjesti yhdessä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa rakentamisen kiertotaloutta edistävän Closing Loops -suunnittelukilpailun. Kilpailussa etsittiin konseptia helsinkiläisten ulkoliikuntapaikkojen varastorakennukselle, jonka rakentamiseen voitaisiin käyttää kaupungin omista purkukohteista saatavia rakennusosia ja -materiaaleja. Voittajaksi valittiin kilpailutyö Lippa, jota tuomaristo kuvasi kehityskelpoiseksi, arkkitehtuuriltaan selkeälinjaiseksi ja erilaisten materiaalivirtojen hyödyntämisen kannalta joustavaksi. Videolla kilpailusta kertovat Havu Järvelä Aalto-yliopistosta, Hannu Airola Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Mari Koskinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Kilpailutöitä esittelevä näyttely on yleisölle avoinna kevään 2023 ajan Helsingin kaupunkiympäristön toimitalossa (Työpajankatu 8).

Arkkitehdit ovat keskeisessä roolissa, kun rakennuksia suunnitellaan kiertotalouden ehdoilla. Tulevaisuudessa arkkitehdit voivat osallistua suunnitteluun jo varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi valitsemalla käytettäviä rakennustuotteita. Hyviä esimerkkejä ja kiertotalouskokeiluja tarvitaan vielä. Lauttasaaren Vattuniemessä SATO aikoo käyttää uudelleen ikkunoita, ovia ja tiilimuurausten osia uudiskohteensa ulkorakennuksiin. Uudelleenkäyttöä on helpompi lähteä toteuttamaan käytännössä aluksi pienessä hankkeessa. Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma edistää rakentamisen kiertotaloutta tukemalla käytännön kokeiluja ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman kevätseminaarissa kuullaan, millä tavoin klusteri ja yhteistyökumppanit edistävät rakentamisen kiertotaloutta erilaisilla kokeiluilla ja hankkeilla. Puheenvuoroissa kuulemme esimerkkejä niin Norjasta, Helsingistä kuin muualtakin. Paneelikeskustelussa taas pohditaan viime aikoina paljon keskustelua herättäneitä purkamisen syitä ja ratkaisuja. Ohjelma: 9.00 Tervetuloa kevätseminaariin – Helsingin kiertotalousklusterin terveiset Mira Jarkko, Helsingin kaupunki 9.15 FutureBuilt – Circular buildings Ulla Hahn, arkkitehti 9.40 Kiertotalous Helsingin kaupungin Tilat-palvelun rakennushankkeissa Annukka Eriksson, Tilat-palvelu, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala 10.00 Vattuniemen kiertotaloushanke ja materiaalikiertoalusta Aki Finér, Motiva Services & Sami Jokela, 1001 Lakes 10.30–10.45 KAHVITAUKO 10.45 Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Antti Koponen, Rasek Consulting   10.55 Kiertotaloushankkeet esittäytyvät Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa: UURAKET-hanke käynnistyi Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö   Design for deconstruction -hanke Arto Saari, Tampereen yliopisto 11.10–11.45 Purammeko suotta? Paneelikeskustelu purkamisen syistä ja ratkaisuista Paneelin moderoi Pekka Pakkanen, Planetary Architecture Keskustelemassa: •    Harri Hakaste, ympäristöministeriö •    Satu Huuhka, Tampereen yliopisto •    Jarkko Heinonen, NCC •    Risto Seppo, Sponda •    Alpo Tani, Helsingin kaupunki •    Tea Ellala, Olla Architecture 11.45–12.30 LOUNAS 12.30 Ehjänä purun suunnittelu, esimerkkinä ontelolaatat ja väliseinät Jukka Lahdensivu, Ramboll 12.40 Vinyylilattioiden kierrätyspotentiaali ja CO2-säästöt julkisissa rakennuksissa Janne Lauronen, Tarkett 12.50 Katualueiden kaivutöiden kiertotalousnäkökulmat: kaukolämpö- ja sähköverkkopilottien toteutus Katja Lehtonen, Ytekki & Jyrki Paavilainen, WSP 13.00 Tiiliseinän uudelleenkäyttö, SATO Kirsi Ojala, SATO & Petri Salmi, Spolia Design & Teemu Kuosmanen, IdeaStructura 13.30–13.45 KAHVITAUKO 13.45 Kiertotalouden materiaalit asuinrakentamisessa Laura Kainulainen, Ramboll 13.55 Kevytsavi ja kestävyys Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto 14.05 Uutta muotoilua yrityksille kestäviä materiaaleja hyödyntäen Elisa Luoto & Heidi Maria Huovinen, Young Finnish Design 14.15 Closing Loops – opiskelijakilpailu rakentamisen kiertotalouteen: voittajatyön esittely Mari Koskinen, Helsingin kaupunki 14.30 Seminaarin loppusanat Mira Jarkko, Helsingin kaupunki. Esitysmateriaaleihin > https://testbed.hel.fi/kiertotalous/kevatseminaari2023/

Sähköautoille lisää latauspaikkoja Sähköautojen määrä Helsingissä kasvaa vuosi vuodelta tuntuvasti, ja julkisia latauspisteitä tarvitaan selvästi nykyistä enemmän. Sähköautojen latausverkoston laajentamisella tuetaan myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Helsingin kaupungin tavoitteena on toteuttaa 116 uutta sähköautojen latauspistettä tämän vuoden loppuun mennessä. Sähköautojen latausverkoston laajentaminen on yksi Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toimenpiteistä. Vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta tulisi olla sähkökäyttöistä, jotta kaupunki saavuttaa tavoittelemansa päästövähennykset liikenteen osalta. Kaikille saatavilla olevia, julkisia sähköautojen latauspisteitä on Helsingissä nykyisin noin 1 500. Eurooppalaisissa verrokkikaupungeissa Oslossa julkisia latauspisteitä on jo yli 2 100 ja Tukholmassa yli 4 000. Amsterdamissa julkisia latauspisteitä oli jo vuonna 2020 noin 3 700.   Raitiovaunut ja bussit menevät poikkeusreiteille Mannerheimintien peruskorjauksen myötä Mannerheimintien raitiovaunu- ja bussireitteihin tulee muutoksia maanantaina 6. maaliskuuta, kun Mannerheimintien peruskorjaus alkaa. Katutyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin vuoteen 2025 asti. Nyt voimaan tulevat reitti-ja aikataulumuutokset näkyvät Reittioppaassa. Poikkeusreiteillä kulkevat raitiolinjat 4 ja 10 sekä bussilinjat 63, 212, 213 ja 400. Muut bussilinjat säilyvät Mannerheimintiellä, mutta linjojen 40, 200, 300, 321, 345(N) ja 431(N) aikatauluihin tehdään pieniä muutoksia. Osa bussilinjoista siirtyy kulkemaan Runeberginkadun kautta, jotta Mannerheimintien ruuhkautumista saadaan hillittyä. Mannerheimintie kavennetaan peruskorjaustyön aikana molempiin suuntiin yksikaistaiseksi. Muut bussilinjat säilyvät Mannerheimintiellä. Osan linjojen aikatauluihin tehdään muutoksia, sillä työmaa todennäköisesti hidastaa hieman näiden linjojen kulkua. Raitiovaunut 4 ja 10 siirtyvät kulkemaan Töölössä Runeberginkatua ja Arkadiankatua pitkin. Matka-aika Lasipalatsin ja Oopperan välillä kasvaa noin viidellä minuutilla. Linjat siirtyvät myös kulkemaan kymmenen minuutin välein entisen kahdeksan minuutin sijaan, jotta ratikkaliikenne Töölössä pysyy sujuvana.   Asukas- ja yrityspysäköintimaksuihin korotuksia kesäkuusta alkaen Asukas- ja yrityspysäköinnin kuukausimaksut nousevat kesäkuussa ja uudestaan joulukuussa 2023 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Uudet hinnat huomioidaan 1. maaliskuuta alkaen ostetuissa pysäköintitunnuksissa. Kaikkiin asukas- ja yrityspysäköintitunnuksiin tulee 15 euron korotus 1.6. ja toinen 15 euron korotus 1.12.2023. Asukaspysäköintitunnuksen hinta riippuu alueesta. Esimerkiksi jos asukas ostaa maaliskuussa A-alueen tunnuksen (nykyinen hinta 30 €) 12 kuukaudeksi (voimassa 1.3.2023 – 29.2.2024), tunnus maksaa maaliskuusta toukokuuhun 30 euroa kuukaudessa, kesäkuusta marraskuuhun 45 euroa kuukaudessa ja joulukuusta helmikuuhun 60 euroa kuukaudessa eli yhteensä 540 euroa. Kaupunginhallitus päätti hinnanmuutoksista lokakuussa 2022 osana uutta pysäköintipolitiikkaa. Kuukausimaksun korotukset perustuvat yleisen hintatason nousuun, kaupunkitilan merkittävyyteen ja kustannuksiin sekä kunnossapidon laatuvaatimuksiin.   Helsingin kaupungilta uusi humanitaarinen avustus Ukrainaan lasten ja nuorten auttamiseksi Pormestari Juhana Vartiainen päätti kohdentaa kaupunginhallituksen vuoden 2023 käyttövaroista 100 000 euron avustuksen Suomen Unicef ry:n kautta täysimääräisesti humanitaariseen apuun Ukrainassa erityisesti lasten ja nuorten hyväksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt 24.2.2023 jo vuoden ajan. Huoli Ukrainasta ja sen kansasta on edelleen päivittäin läsnä. Helsingin kaupunki on osoittanut myötätuntoaan ja tukeaan humanitaarisen avun ja ukrainalaisia Helsingissä auttavien järjestöjen tuen kautta. Lisäksi kaupunki on tarjonnut sotaa paenneille palveluja, tukea ja ohjeita. Tuen osoittamista myös jatketaan. Uusin avustus kohdennetaan ukrainalaisten lasten ja nuorten auttamiseen. ”Humanitaarisen avun tarve on Ukrainassa valtava. Ukrainalaiset lapset ja nuoret ovat kärsineet hyökkäyssodan vaikutuksista jo vuoden ajan puhumattakaan sodan pitkäaikaisista vaikutuksista. He tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja avun. Kokonaisharkinnan perusteella apu on tarkoituksenmukaisinta toimittaa rahana. Rahoitus suunnataan maailman vaikutusvaltaisimmalle lastenjärjestölle Unicefille, joka toimii Ukrainassa aktiivisesti ja jolla on pitkä kokemus sekä Ukrainasta että toimimisesta kriisitilanteissa”, pormestari Juhana Vartiainen toteaa.   Helsingin keskustaan valmistui enemmän asuntoja kuin vuosiin Vuonna 2022 Helsingin keskustan ja kantakaupungin alueella valmistui yhteensä lähes 850 uutta asuntoa. Uusista asunnoista yli puolet oli yksiöitä tai kaksioita. Valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi vuodesta 2021, jolloin asuntoja valmistui yhteensä reilut 500 sekä vuodesta 2020, jolloin uusien asuntojen määrä oli hieman päälle 400. Keskustassa ja kantakaupungissa rakennetaan suunnilleen yhtä paljon omistus- ja vuokra-asuntoja. Tasapainoisen kaupunkikehittämisen avulla sekä asukasmäärän että kaupunkiviihtyvyys kasvavat. Viime vuonna uusia asuntoja rakennettiin etenkin Katajanokan, Töölön, Kruununhaan ja Punavuoren alueelle. Helsingin strategian mukaisesti kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.

Tunnelmia pormestarin Vuosaaren asukasiltaa odotellessa. Pormestarin asukasilta Vuosaaren asukkaille järjestetään 16.2.2023 kello 19, katso suora lähetys  täältä . Lue lisää:  Pormestarin asukasillat  

Helsingin kaupunki tarjoaa jälleen tuhansia kesätyöpaikkoja Suomen suurimman työnantajan Helsingin kaupungin kesätyöhaku on käynnissä. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Kesätyöntekijöitä ja -sijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 3 500. Voit hakea Helsingin tarjoamia kesätöitä kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa helsinkirekry.fi . Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun lähes viikoittain kevään mittaan.  Moniin tehtäviin ei tarvita aiempaa työkokemusta – soveltuvat opinnot ja halu oppia ovat tärkeämpiä. Palkkaamme kesätyöntekijöitä muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, keittiötöihin, erilaisiin toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, varhaiskasvatusavustajiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Alan opiskelijoita ja ammattilaisia haemme erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelukseen sekä kaupunkiympäristön toimialalle. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuksia ensimmäisiin kesätyökokemuksiin, joten kohdennamme noin tuhat kesätyötä nuorille. 16–17-vuotiaille suunnattujen sekä 16–20-vuotiaille kohdennettujen Siisti kesä -hankkeen tehtävien hakuaika alkaa 6. helmikuuta ja päättyy 27. helmikuuta kello 16. Nuorten kesätöitä voit hakea, jos täytät kalenterivuoden aikana 16 tai 17 vuotta ja olet suorittanut peruskoulun ennen kesää. Työtä voidaan tarvittaessa räätälöidä osaamisesi ja fyysisen toimintakykysi mukaiseksi. Maksuton harrastaminen pysyväksi toimintamalliksi Helsingin peruskouluissa Koulupäivän jälkeiset maksuttomat harrastukset jatkuvat jälleen kaikissa Helsingin peruskouluissa. 3.–9. luokkien oppilaat voivat valita yli 30 erilaisesta harrastuksesta itselleen mieluisan. Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden koordinoimasta Harrastamisen Suomen mallin toiminnasta on tullut pysyvä toimintamuoto Helsingissä.  Helsingin peruskouluissa tarjottava harrastusvalikoima perustuu oppilaiden toiveisiin. Lasten ja nuorten toiveet on selvitetty valtakunnallisen koululaiskyselyn ja kaupungin omien koulukohtaisten kyselyjen kautta. Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa Helsingissä mukana olleilta oppilailta saatu palaute on ollut erittäin positiivista.  Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisääminen. Toimintamallin kautta halutaan tavoittaa etenkin niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole harrastuksia. Harrastustoiminnan järjestäminen koulujen tiloissa ja niiden lähiympäristössä madaltaa kynnystä osallistua harrastukseen. Tämä on erityisen tärkeää niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tukea harrastamista.   Myös viittomakielisillä oppilailla on mahdollisuus harrastaa; tällä kevätkaudella 3.-6. luokkalaisille on tarjolla Pitäjänmäen peruskoulussa viittomakielinen Valokalat-ilmaisuharrastusryhmä torstai-iltapäivisin. Helsinki ottaa käyttöön digitaalisen asiakasprofiilin Helsinki ottaa käyttöön Helsinki-profiilin, joka on kaupungin digitaalisia asiointipalveluja käyttävän kaupunkilaisen asiakasprofiili. Helsinki-profiilin kautta näkee vaivattomasti tiedot, joita kaupunki on käyttäjästä kerännyt sekä palvelut, joihin on tunnistautunut. Helsinki-profiilin ansiosta omien käyttäjätietojen hallinta paranee. Helsinki-profiilin käyttö laajenee asteittain. Helsingin kaupunki on linjannut Helsinki-profiilin ensisijaiseksi tunnistautumismekanismiksi kaupungin palveluihin. Tulevaisuudessa Helsinki-profiili kokoaa yhteen paikkaan asiointihistorian, jolloin pääsee näkemään omat asiointitapahtumansa ja pystyy seuraamaan oman asiansa käsittelyn etenemistä. Myös entistä sujuvampaa käyttökokemusta kehitetään yhteistyössä kaupunkilaisten, Helsinki Design Systemsin, uuden Hel.fi -sivuston sekä muiden digitaalisen asioinnin palveluiden kanssa. Voit luoda itsellesi Helsinki-profiilin tunnistautumalla vahvasti Suomi.fi-tunnistuksen kautta. Voit tunnistautua suomalaisilla pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella. Ulkoliikunta.fi -karttapalvelussa reilusti yli 1,4 miljoonaa käyntikertaa vuonna 2022 Ulkoliikunta.fi -karttapalvelu on avoin tiedotuskanava Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen kaupunkien ulkoliikuntapaikkojen kunnosta. Se opastaa kuntalaisia löytämään ajantasaisen tiedon kaupungin ylläpitämistä ulkoliikuntapalveluista. Tällä hetkellä palvelu kattaa kaupunkien ylläpitämät hiihtoladut ja luistelupaikat, ja kesällä palvelusta löytyvät lisäksi uimarannat. Vuoden 2022 aikana ulkoliikunta.fi -kartalla oli käyntejä noin 1 420 000. Tietoja haettiin yhtä lailla talvilajeista kuin uimarannoista.  Vuonna 2022 on kehitetty mm. kartan toimivuutta ja haun luotettavuutta. Esimerkiksi latuja voi hakea kartalle sen mukaan onko latu perinteiselle hiihdolle, vapaalle tyylille vai koiralatu. Vuonna 2023 karttaa kehitetään edelleen. Palveluun lisätään mm. talviuintipaikat, sekä ulkoilua tukevia palveluita, kuten ruuanlaittopaikkoja. Nykyisten palveluiden tietoja täydennetään ja tarkennetaan mm. kahvilapalveluja sekä WC- ja pukutiloja koskevilla tiedoilla. Vuoden 2023 aikana on tarkoitus myös selvittää, miten kartalle voitaisiin toteuttaa erityyppiset ulkoilureitit, latujen vaikeustasot, valaistus ja hiihtosuunnat.   Karttapalvelu on osoitteessa ulkoliikunta.fi ja siellä voi jättää palvelusta palautetta ja kehitysehdotuksia.  Kaupunginvaltuuston kyselytunnit tulkataan viittomakielelle Valtuuston kokousten yhteydessä järjestetään useamman kerran vuodessa tunnin mittainen kyselytunti, jonka aikana valtuutetuilla on tilaisuus esittää pormestarille ja apulaispormestareille kysymyksiä näiden toimialan asioissa. Kyselytunnin aikana käsitellään kahdesta kolmeen kysymystä. Vuonna 2023 kyselytunnit järjestetään kokouksissa 1.2. , 1.3. , 10.5. , 16.8. ja 1.11. Kaikki viisi kyselytuntia tulkataan viittomakielelle. Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla .

Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma ja Motiva Services järjestivät rakentamisen kiertotaloutta edistävän koulutussarjan, joka pureutui purkurakentamiseen sekä purkamisen yhteydessä syntyvien purkumateriaalien hyötykäyttöön. Sarjan viimeisen koulutuksen aiheena oli WOOL2LOOP- ja ReCreate-kiertotaloushankkeet. Kouluttajina toimivat Anne Kaiser Saint-Gobain Finland Oy:stä ja Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.

Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma ja Motiva Services järjestivät rakentamisen kiertotaloutta edistävän koulutussarjan, joka pureutui purkurakentamiseen sekä purkamisen yhteydessä syntyvien purkumateriaalien hyötykäyttöön. Tämän koulutuksen aiheena oli purkukartoitusten käyttäminen kiertotalousvirtojen ennustamiseksi. Kouluttajana toimii Joel Himanen adesso Nordics Oy:stä.

Lux Helsinki valaisee kaupungin Sydäntalvea sykähdyttävä valotaidefestivaali Lux Helsinki järjestetään 4.–8.1.2023. Keskustassa, Ruoholahdessa ja Suvilahdessa nähdään lähes 20 teosta yli 18-metrisestä kineettisestä valoveistoksesta festivaalin ensimmäiseen AR-teknologiaa hyödyntävään työhön. Tutut rakennukset ja tilat muuttuvat taas ainutlaatuisiksi taideteoksiksi, kun Lux Helsinki luo kaupunkiin valotaiteella taianomaisen tunnelman. Kolme vaikuttavaa teoskokonaisuutta on koettavissa keskustassa, Ruoholahdessa ja Suvilahdessa 4.–8.1.2023 klo 17–22. Lux Helsingin 2023 teemana toimii muutos, joka näkyy taiteellisen sisällön lisäksi myös toteutuksessa, kun yksi reitti muuttuu useaksi teoskokonaisuudeksi. Näin taiteen kokemiselle jää enemmän tilaa. Ohjelma on kuitenkin suunniteltu niin, että kaikki teoskokonaisuudet voi halutessaan kiertää yhden illan aikana. Kaikkiin Lux Helsingin teoksiin ja taiteilijoihin pääsee tutustumaan Lux Helsingin verkkosivuilla . Lux Helsinki on esteetön ja maksuton koko perheen tapahtuma 4.–8.1.2023 klo 17–22.   Helsingin tilastollinen vuosikirja 2022 on ilmestynyt Helsingin tilastollinen vuosikirja antaa monipuolisen tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä vuodelta 2021. Helsingin tilastollinen vuosikirja ilmestyy nyt 110. kerran. Näkyvin muutos aiempiin vuosikirjoihin verrattuna liittyy vuosikirjan ulkoasuun, joka on muutettu vastaamaan Helsingin kaupungin julkaisujen visuaalista ilmettä. Vuosikirjan kaikki 247 tilastotaulukkoa julkaistaan myös avoimena datana Helsinki Region Infoshare  -palvelussa. Samasta palvelusta löytyvät kaikki vuosikirjoissa julkaistut tilastot vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmat, vuosina 1905–2008 julkaistut tilastolliset vuosikirjat ovat luettavissa myös digitaalisessa muodossa Sinetti-arkistotietojärjestelmässä. Tilastollinen vuosikirja 2022 kertoo Helsingistä ja helsinkiläisistä muun muassa seuraavaa: Helsingissä oli vuoden 2021 lopussa 382 153 asuntoa. Vuokra-asuntoja (47,4 % asunnoista) on hieman omistusasuntoja enemmän (41,8 % asunnoista). Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2021 yhteensä 38 703 lentokonetta. Helsingin suosituin matkailukohde oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2021 yhteensä 700 000 kävijää. Neljän suosituimman kohteen joukossa olivat lisäksi Suomenlinna, Korkeasaari ja Temppeliaukion kirkko.   Helsinki vastaa talviuintibuumiin ja avaa viisi uutta uintipaikkaa Talviuinnin, kuten monen muunkin ulkoaktiviteetin, suosio kasvoi Helsingissä pandemian aikana, ja kävijämäärät ovat pysyneet korkeina siitä asti. Helsingin kaupunki on vastaamassa talviuintibuumiin, sillä tällä talviuintikaudella avataan peräti viisi uutta talviuintipaikkaa. Helsingissä oli tämän talviuintikauden alussa 13 talviuintipaikkaa, joiden toiminnoista vastaavat talviuintiseurat ja -yhdistykset. Helsingin talviuintipaikkoja ylläpitävät ja hallinnoivat talviuintiseurat ovat saaneet paljon uusia jäsenhakemuksia, mutta kaikki halukkaat eivät ole talviuintipaikkaa itselleen löytäneet tai päässeet liittymään haluamiinsa talviuintiseuroihin tai -yhdistyksiin. Uudet talviuintipaikat avataan seuraaviin kohteisiin: Aurinkolahti uimaranta, Iso Kallahti, Vartiokylä, Sarvaston satama ja Laajasalo. – Myös näitä uusia talviuintipaikkoja pyörittävät yritykset ja yhdistykset. Mutta Helsingin kaupunki kuitenkin edellyttää, että uusissa talviuintipaikoissa jäsenmääriä ei rajoiteta millään tavalla, vaan niihin voi liittyä kaikki halukkaat talviuinnista kiinnostuneet, kertoo Helsingin liikuntapalveluiden projektikoordinaattori Oleg Jauhonen .  Myös jäsenmaksut pidetään Helsingin edellytyksestä maltillisina, sillä talviuintikauden jäsenyyden hinta uusissa talviuintipaikoissa on 30 euroa. Lisäksi uusilla talviuintipaikoilla tullaan järjestämään talviuintia kertamaksulla vähintään kerran viikossa 4 tunnin ajan maksimissaan hintaan 5 euroa/kertauintikäynti. Kertakäynnit tulevat olemaan valvottuja, jolloin paikalla on henkilökuntaa, joka huolehtii talviuimareiden turvallisuudesta.   Polta puuta oikein ja vähennä päästöjä Puun poltto tulisijassa säästää lämmityskuluissa ja on upea tunnelmantuoja, mutta väärin käytettynä se on myös terveysriski ja vahingollista ympäristölle. Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kampanjoivat tänäkin talvena puun oikeaoppisesta polttamisesta. Vinkit oikeaoppiseen puun polttamiseen Puunpoltosta aiheutuvia päästöhaittoja voi vähentää monella tapaa. Päästöihin vaikuttavat muun muassa tulisijan kunto, puun laatu ja säilytys sekä sytytys- ja polttotavat. Vakituisen asuinrakennuksen tulisijat hormeineen on lakisääteisesti nuohottava kerran vuodessa. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, nuohoojan tulee tarkistaa ja huoltaa tulisija ja savuhormi ennen käyttöönottoa. Nuohouksen yhteydessä nuohoojalta saa myös vinkkejä energiatehokkaaseen ja puhtaaseen puunpolttoon. Tulisijaa käyttäessä on hyvä muistaa muutama perussääntö. Kostean puun polttaminen tuottaa runsaasti päästöjä ja käy myös kukkarolle, sillä kostea puu tuottaa vähemmän lämpöä. Puuliiteri on paras paikka säilyttää puut, eikä puita paloturvallisuussyistä saa säilyttää sisällä tai pinota rakennuksien seinustoille. Viisi vinkkiä vähäpäästöiseen polttoon: Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta. Älä polta roskia. Noudata oman tulisijan käyttöohjeita. Täytä tulipesästä korkeintaan puolet. Varmista, että palaminen saa tarpeeksi ilmaa. Savupiipun lähes väritön savu kertoo, että poltto sujuu hyvin. Tarvitsetko lisää vinkkejä? Katso www.hsy.fi/poltapuhtaasti/

Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma ja Motiva Services järjestivät rakentamisen kiertotaloutta edistävän koulutussarjan, joka pureutui purkurakentamiseen sekä purkamisen yhteydessä syntyvien purkumateriaalien hyötykäyttöön. Tämän koulutuksen aiheena oli uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Kouluttajana toimii Antti Koponen Rasek Consulting Oy:stä.

Rakentamisen kiertotaloutta edistävän koulutussarjan kolmannen koulutuksen aiheena oli rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelun laatimat purkuhankkeiden purkuohjeet sisältävät urakoitsijaa velvoittavia hankekohtaisia kiertotalousvaatimuksia