Ajankohtaista viittomakielellä

Ajankohtaista viittomakielellä
Ajankohtaista viittomakielellä tammikuussa 2022
8 min

Lux Helsinki toi valon kaupunkiin - tapahtumassa vieraili noin 120 000 ihmistä

Lux Helsinki loi lumeen peittyneeseen kaupunkiin valotaiteella taianomaisen tunnelman 5.–9. tammikuuta. Tänä vuonna Lux Helsinki rakentui itse räätälöidyistä ja reititetyistä kokemuksista, ja moni tutustui tapahtuman avulla ihan uusiin kulmiin kotikaupungissaan, kun yhteensä 24 teosta levittäytyi keskustasta aina Kannelmäkeen ja Vuosaareen asti.

Erilaisia Lux Helsinki -kokemuksia oli lähes yhtä monta kuin kävijöitäkin: yleisö kertoi tapahtuman sosiaalisen median kanavissa nauttineensa valotaiteesta niin jäätä pitkin, raitiovaunulla, suksilla, naapurien kanssa vuokratulla pikkubussilla, pulkalla kuin lumilaudallakin liikkuen.

–  Sen sijaan, että Lux olisi yhtenä iltana kierrettävä kokemus, siitä tuli monelle useamman illan kaupunkisuunnistus. Tämä sopi lopulta hyvin rajoitusten sulkeman loppiaisviikonlopun piristykseksi, Lux Helsinkiä järjestävän Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo.

 

Helen lopettaa hiilen käytön yli viisi vuotta suunniteltua aiemmin

Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen nopeuttaa siirtymistä hiilineutraaliin energiantuotantoon ja sulkee Helsingin Salmisaaren hiilivoimalan viimeistään 1.4.2024. Hiilivoimala Hanasaaressa suljetaan vuotta aiemmin, 1.4.2023.

”Hiilen käytön lopettaminen on ilmaston kannalta vaikuttavin päätös, jonka voimme Helsingissä tehdä. Se ohjaa meitä kohti kunnianhimoista, kaupunkistrategiassa linjattua, tavoitetta tehdä pääkaupungista hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.” Helsingin pormestari Juhana Vartiainen sanoo.

”Päätös on merkittävä Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Pelkästään Salmisaaren hiilikattilan sulkeminen vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosina 2024–2029 noin 2,4 miljoonaa tonnia. Suomen CO2-päästöt tulevat vähenemään Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten sulkemisen myötä noin 5 %”, summaa Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara.

Helen siirtyy vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti.

 

Raitiovaunuja kulkee kantakaupungissa tulevaisuudessa nykyistä enemmän

Ratikkaverkosto täydentyy lähivuosina Pasilassa, Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Ilmalassa ja Kalasatamassa. Jos kaikki kuntien suunnitelmat raitiotiehankkeet toteutuvat, Helsingin seudun asukkaita voi 2030-luvun puolimaissa palvella parikymmentä raitiolinjaa.

Pikaraitioteillä kuljetaan sekä Vihdintiellä että Vantaalla. Pikaratikka 550 aloittaa vuonna 2024.

 

Kaupunki on varautunut lumiseen talveen

Kaupungin oma palvelutuottaja Stara ja neljä yksityistä urakoitsijaa ovat valmiudessa pitääkseen kaupungin katuja avoinna. Katujen talvihoitoon kuuluu myös liukkaudentorjunta tarpeen vaatiessa.

Helsingissä on noin 1200 kilometriä autoliikenteen katuja ja teitä. Pyörä- ja kävelyteitä on noin 2500 kilometriä. Helsingin kaupungin yleisten alueiden talvihoitobudjetti on vuosittain noin 25 miljoonaa euroa.

Lumitöissä voi kaikkein kiperimmillä hetkillä, suurten lumimyräköiden aikaan, olla liikkeellä koko käytettävissä oleva 300 yksikön kalusto; kuorma-autoja, monitoimikoneita, pyöräkuormaajia, kunnossapito- ja ympäristönhoitokoneita sekä traktoreita ja tiehöyliä.

Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, sillä kalusto ei voi olla kaikkialla samaan aikaan. Lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. Asuntokatujen pitäisi olla aurattu viimeistään kolmen arkivuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Myös kävely- ja pyörätiet aurataan hoitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä.

Lähestyvistä kadunpuhdistuksista saa etukäteen tietoa osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi. Autoilija voi samasta osoitteesta myös tilata itselleen muistutustekstiviestin, joka kertoo auton siirtämisen tarpeesta etukäteen. Auraus voi viivästyä paljonkin, mikäli runsaasti autoja joudutaan siirtämään pois tieltä.

 

Helsinkiläiset ovat siivonneet talkoovoimin kaksi kertaa koko kaupungin rantaviivan

Vuosien 2019-2021 aikana tuhannet helsinkiläiset ovat innostuneet mukaan koko kaupungin yhteiseen siivoustempaukseen. Talkoilla on saatu siivottua 260 kilometriä Helsingin rantaa eli kaksi kertaa kaupungin 130 kilometrin mittaisen Itämeren rantaviivan verran. Samalla roskaa on siivottu pois rannoilta tuhansia jätesäkillisiä.

Vuonna 2019 käyntiin polkaistun SATAKOLKYT-kampanjan tavoitteena on innostaa helsinkiläiset liikkumaan merenrantaan ja samalla keräämään roskia pois luonnosta. Hanke oli alun perin suunniteltu päättymään kolmen hankevuoden jälkeen joulukuussa 2021, mutta sai lisäavustuksen kautta jatkoa vuoden 2022 elokuun lopussa vietettävään vuosittaiseen Itämeripäivään saakka.

Mukana siivoamassa on ollut yksittäisiä ihmisiä ja siivousporukoita, koululuokkia, nuoria ja järjestöjä. Myös moni yritys on osallistunut talkoisiin osana henkilöstön työhyvinvointipäiviä. ”Helsinkiläiset välittävät merellisestä lähiluonnostaan ja haluavat tehdä konkreettisia tekoja sen hyvinvoinnin eteen. Varsinkin pandemian aikana lähiympäristön merkitys tuntuu korostuneen monen arjessa”, hankekoordinaattori Karoliina Eronen pohtii. ”Itämeren roskaantuminen huolettaa monia, mikä on varmasti innostanut tarttumaan itse toimeen asian puolesta. Talkoolaisten palautteen mukaan roskien kerääminen on palkitsevaa, sillä oman työnsä jäljet näkee heti”, Eronen jatkaa.