05 Lapsen suhde ympäristöön, osana kestävän tulevaisuuden pedagogiikkaa
05 Lapsen suhde ympäristöön, osana kestävän tulevaisuuden pedagogiikkaa
39 min
|
Kuunneltavissa toistaiseksi
|
Julkaistu
17.06.2021

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty kestävän tulevaisuuden opinpolku vuoden 2020 aikana. Sen myötä varhaiskasvatuksessa on luotu yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten kanssa KETTU-malli, jossa yhdistyy ympäristö- ja ilmastokasvatus sekä uutta luova oppiminen. Oppiva Skidi podcastissa aiheesta on kertomassa kestävän tulevaisuuden pedagoginen asiantuntija, Anssi Almgren. Jaksossa paneudutaan muun muassa luontosuhteen merkityksellisyyteen, toiminnallisuuteen ja tarinankerronnan vaikutukseen Anssin oivaltavien esimerkkien kautta.  


(saavutettavuus teksti) 

Lapsen suhde ympäristöön, osana kestävän tulevaisuuden pedagogiikkaa 

 

Tänään ollaan kattavan ja maailman laajuisen aiheen äärellä. Tänään puhutaan tulevaisuudesta, miten tämän päivän lapset näkee ympäristöä. Aihe, mikä on montaa mietityttänyt viime aikoina. Vieraana Oppiva Skidi podcastissa Helsingin kaupungilta, kestävän tulevaisuuden pedagoginen asiantuntija, Anssi Almgren. 

 

Ajatus ’Think Global, act local’ – mitä se tarkoittaa minun lähiympäristössä, meidän päiväkodissa, koulussa. Pohditaan, mitä on tulevaisuus sanana, millaista tulevaisuusosaamista tarvitaan ja miltä tulevaisuus näyttää. Tulevaisuuskyvykkyyttä voidaan vahvistaa. 

 

Anssi, olet työssäsi vahvasti tällaisten aiheiden parissa, mistä tämä tematiikka juontaa juurensa. ’Koen työni mielenkiintoiseksi. Konkreettisesti palvelen opettajia ja oppijoita kestävän kehityksen kysymyksissä, miten pääsemme yhdessä kestävän tulevaisuuteen. Koordinoin hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelmaa, esim. ekotukihenkilöiden kanssa työskentelyä ja erityisesti Kestävän tulevaisuuden pedagogiikan kehittämistä, joka tarkoittaa ilmasto- ja ympäristökasvatusta ja kiertotalousosaamista yhdistettynä tulevaisuuslukutaitoon.’ –vastaa Anssi.  

 

Henkilökohtainen ympäristösuhde on se, joka kanavoi tulevaan elämään, merkitykselliset kokemukset perustana. Vietin paljon kesiä lapsuudessa Haminan Pyötsaaressa, serkkujen ja veljien kanssa viettiin paljon aikaa luonnossa. Tätä kautta oma ympäristösuhde rakentunut. Ihminen pitää huolen siitä, minkä kokee merkityksellisenä. Olen liittynyt partion lippukuntaan jo nuorena, Kotkan Meriversot, partiotoiminta lapsesta asti on ollut korvaamatonta.  

 

Se, että opitaan pitämään huolta luonnosta ja selviytymään, luo monivivahteisen ja rakkaan suhteen luontoon. Meidän kannattaa pitää hyvää huolta luonnosta, se antaa meille kaiken elämän, jonka varaan rakennetaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Maa antaa elämän, tätä viisautta vaalin. Opiskeluaikoina ympäristöherkkyyden myötä tuli mukaan ihmisoikeuskysymykset jotka yhdistyy kestävän tulevaisuuden teemaan esimerkiksi ekososiaalisen sivistyksen arvopohjan kautta.  

 

Vahva luontokokemus lapsuudesta on perustana luontosuhteen muodostumiselle. Millaista maailmaa mallinnetaan ja rakennetaan yhdessä. Aikuisten läsnäolo korostuu. Hiljattain julkaistiin Ympäristökasvatus: kestävän tulevaisuuden käsikirja (Hannele Cantell - Essi Aarni-Linnanvuori - Sirpa Tyni 2020), joka käsittelee ympäristösuhteen muodostumista, henkilökohtaisia luontokokemuksia ja ympäristösuhdetta, johon vaikuttaa muiden ihmisten näkemykset ja mielipiteet. Antaa paljon vastuuta sille, miten toteutuu meidän ympäristösuhteen sanoittaminen. Sanoittamalla luodaan tulevaisuutta.  

 

Miten määritellään kestävä tulevaisuus: tarkoittaa pitkäikäisyyttä, ehjä ja kestämätön: helposti rikki, katoavaa ja huonokuntoista. Kestävän tulevaisuuden vastakohta on kestämätön menneisyys. Nykyinen elämäntapamme on monella tapaa kestämätön. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden katoaminen. On selvää, että meidän pitää herätä ja tehdä muutoksia, Greta Thunbergin sanoin. Kestävä tulevaisuus ei edellytä mitään muuta, kuin ymmärrystä, millainen nykytilanne on. Pohdintaa siitä, millainen elämä on hyvää elämää minun mielestä. 

 

Henkilökohtainen merkityssuhde luontoon 

Kestävä tulevaisuus tiivistettynä: Ymmärrys menneestä, halu nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja viitseliäisyyttä toimia nyt. Yhtäläisyydet Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan; varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen, toivoa ja laaja-alaista tekemistä. Tärkeintä on löytää huolenpidollinen näkökulma kaikissa valinnoissa, mitä tehdään. Viitseliäisyys toimia liittyy siihen, että lasten tulee oppia nauttimaan ympäristöstä. Kun se koetaan itselle merkitykselliseksi, niin viitseliäisyyttäkin löytyy enemmän. Henkilökohtainen merkityssuhde, sen vahvistaminen on helppoa, syntyy jatkuvasti uutta ymmärrystä.  

 

Positiiviset lähtökohdat auttaa tekemään muutoksia. Kauhukuvien maalaaminen ei auta, pyritään näkemään ihana, tavoiteltava tulevaisuus. Narraation merkitys on suuri. Positiivinen suhtautuminen ei tarkoita, että ohitettaisiin faktat, mutta ne voidaan tuoda monella eri tavalla esiin, niin että tuntuu mielekkäältä luoda haluttua tulevaisuutta. 

 

Aikuisen näkökulmasta narratiivisuus on hyvä väline avartaa lapsen ajattelua.  

Partiokasvatukseen liittyen tarina, joka kuvastaa hyvin tätä narratiivisuutta. Esimerkkinä tulevaisuuden lukutaito ja ympäristökasvatus -aiheena, miten ne voitaisiin konkretisoida 10-vuotiaille Savupöllö -partiolaisille. Otettiin metsästä yksi puu tarkkailuun, mänty. Alkutarinana, ihminen on aikavaikuttaja, kyky tulkita menneisyyttä ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Mänty elää kuitenkin paljon pidempään kuin me, n. 200-300 vuotta ja pohdittiin, mitä ihmiselämä on siitä perspektiivistä. Miltä maailma mahtaa näyttää sitten, tämä herätti huikeaa pohdintaa lasten kanssa.  

 

Ihmisen tekemillä valinnoilla on suuri vaikutus kaikkeen ympärillä olevaan, täällä on sellaista elämää, joka jatkuu paljon pidempään, kuin meidän elämä. Laittaa vastuuta toiminnallemme, avasi omaakin ymmärrystä siitä, miten lapset suhtautuu tulevaisuuteen. Mennään kestävien elämäntapojen takana oleviin kestäviin ajattelumalleihin. Mahdollistetaan se keskustelu, ja sen kautta siirrytään konkreettiseen toimintaan.  

 

KETTU-malli 

Heillä (lapsilla) kun on hyvällä tavalla sitä konkreettista ajattelua ja luovuutta. Tulevaisuuden ja tämän hetken ratkaisut. Tämä on yksi lähtökohta KETTU-malliin, jota on kehitetty yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten kanssa. KETTU-malli yhdistää ympäristö- ja ilmastokasvatuksen, kiertotalousosaamisen ja tulevaisuuslukutaidon. KETTU-mallissa on eri ketut, jotka seikkailevat.  

 

Kun niitä innovaatioita ja ideoita syntyy lasten kanssa, niitä kannattaisi jakaa eteenpäin ja ottaa välittömästi käyttöön lasten huikeat ideat. Minäpystyvyyden tunteen kehittymisen kannalta on tärkeää, että aikuinen tarttuu lapsen luoviin ideoihin. Tärkeää säilyttää mielikuvituksellisuus uusien ideoiden innovointiin.  

 

Siirtymät kohti kestävää tulevaisuutta 

Mietitään esim. miltä tulevaisuuden ruoka-annokset näyttää, mitä jos panostetaan herkullisiin kasvisruokiin ja sitä kautta vaikutetaan maapallon kantokyvyn kyvyykkyyden jatkuvuuteen. Tai esimerkiksi omistajuudesta siirrytään puhumaan merkityksellisyyteen. (28:00) Voidaan ajatella, että on olemassa kolmenlaista roolia suhteessa kestävään tulevaisuuteen; jarruttaja, matkustaja tai veturissa, kiihdyttämässä muutosta. Helsingin kaupunki, maailman vaikuttavin paikka oppia, tällöin me olemme viemässä eteenpäin muutosta.  

 

Inhimmilliset arvot ja hyvinvoiva ihminen kestävän kehityksen taustalla 

Yhteisöllisyys ja inhimilliset perusarvot ovat kestävän kehityksen taustalla, myötätunto ja toiveikkuus perustana. Hyvinvointi, säteilee ulospäin, hyvinvoiva ihminen luo hyvinvointia myös lähiyhteisöön, joka haluaa kantaa kortensa kekoon myös ympäristön puolesta. Nämä arvot ovat myös KETTU-mallissa mukana. Meillä on yhdessä mahdollisuus pohtia, millainen maailma olisi hyvä. Pyritään liittämään ajatuksia myös ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin, jonka runko rakentuu identiteetti, maailmankuvasta ja arvoista. Kestävät ajattelumallit kytkeytyvät maailmankuvaan. Sen maailmankatsomuksellisen dialogin mahdollistaminen on tärkeää myös päiväkoti-ikäisten lasten kanssa. Niiden ajattelumallien avaaminen, mitä lapset ajattelevat, millainen on hyvä huominen, tai ensi viikko, on tärkeää. 

 

Ilmaston muutos lapsen näkökulmasta 

Oppivassa yhteisössä toimiminen ja ihmisten merkitys meidän ympäristössä. Luonto ja ympäristö on yhtä lailla samanlaisessa merkityksessä, jotta kestävä kasvatus olisi kokonaisvaltaisempaa. Pienetkin lapset voivat kokea ilmastoahdistusta. Asioiden sanottamisen suhteen tulisi olla todella herkillä, miten lapsille puhutaan tästä aiheesta. Lapsen mielikuva ilmastonmuutoksesta voi olla kovin raskas, miten tähän ilmastoahdistukseen voisi vastata eri ikäisten kanssa. Toiminta yhdistää kaikkia, miten voi toimia ratkaisijan roolissa jokapäiväisessä elämässä, kuten Arto O. Salonen sanoisi. Tulee tunne siitä, että olen vaikuttanut, niitä tapoja on monia.  

 

Lapsuus 10 vuoden päästä 

Miten sä Anssi itse ajattelet, jos mietitään tästä 10v. eteenpäin, millaista lapsuus on silloin. Tuli vastaan Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040 -raportti, siellä tuli esiin ajatus, että vuonna 2040 varhaiskasvatus on luonnossa olemista ja viljelyä. Ajattelin, että vau, aika radikaali juttu, hienoa. Haluaisin nähdä, että lapsuus on sitä, että ollaan aidosti kosketuksissa luontoon, moniaistillisesti, ’kädet multaan’ -ajatuksella. Kymmenen vuoden päästä elettäisiin siirtymää, jossa meidän ympäristö voi paremmin, ilmastoasiat menneet eteenpäin, tämän päivän ratkaisujen merkitys nähdään. Tukee jokaisen ihmisen persoonallista kasvua, kyvykkyyksiä onnelliseen elämään.  

 

Luonnon vaikutus hyvinvointiin 

Luonnon vaikutus henkiseen hyvinvointiin on valtava. Kokemus on erilainen, kuin sisätilassa, aistit terävöityy. Esimerkkitarina partiotoiminnasta, kaakaomukillinenkin maistuu paremmalle metsässä. Ryhmädynamiikan muutos metsässä, sinne mahtuu ääntä ja liikettä. Lapsista näkee, että he pystyvät heittäytymään ilman rajoja, mitä päiväkodin sisällä usein on. Näitä kokemuksia jokaisen lapsen tulisi saada, vapauden tunnetta.  

 

Elämyksellisyyttä oppimiseen 

Anssi kertoo kokemuksensa oppimisympäristöön liittyen. Kouluaikoinani meillä oli opetusta levästä, ei alkuun kiinnostanut, mutta kun lähdettiin meren rantaan ja alettiin siellä tutkimaan levää, ajatukseni muuttui. Se oli todella kiinnostavaa, ei paperinmakuista, vaan elämys, joka muistuttaa luonnon merkityksellisyydestä. Toivon, että itse pedagogina voin toimia luoden tällaisia elämyksiä.

 

Viis nopeeta –sana-assosiaatio 

lapsuus: onnellisuus 

2021: uuden alku 

hyvinvointi: pyöräily 

vuorovaikutus: halaus 

mielekästä elämässä: ystävät