Oppiva Skidi podcast käynnistää uuden toimintakauden milläpäs muulla, kuin pedagogisen kehittämisen jaksolla! Miten kehittämistä toteutetaan ja miten uutta luovaa osaamista, sekä hyviä käytäntöjä saadaankaan jalkautettua varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kaikkien saataville? Pedagoginen asiantuntija Lauri Vihma on Oppiva Skidi podcastin syksyn ensimmäisessä jaksossa kuvaamassa oman työnsä kautta, millaisia toimintamalleja ja työkaluja Helsingissä on käytössä. Lauri kertoo mm. varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa juuri alkaneesta kehittäjäopettajatoiminnasta ja tämän hetken kehittämisen visioista.
(Saavutettava teksti)
Jakso 06 Yhdessä kehittäminen ja oppiminen Helsingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen eteenpäinviejänä
Monessa jaksossa olemme puhuneet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisesta kehittämisestä, joka onkin jo vähän muotisana tänä päivänä. Kehittämistoimintaa tapahtuu valtavasti, valtakunnallisesti ja kunnissa, sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipisteissäkin.
Tämän hetken tuorein valtakunnallinen kehittämishanke on 2-vuotinen esiopetus, johon palataan varmaan tarkemmin jossain tulevassa jaksossa. Joskus voi tulla myös kehittämisähkyä, mutta kehittäminen jatkuu ja on osa tätä päivää. Kehittäminen on osa työhyvinvointiakin.
Tässä jaksossa selkeytetään rakenteita ja yhteistyön tapoja, vieraana Lauri Vihma, pedagoginen asiantuntija puhumassa aiheesta. Nimike pedagoginen asiantuntija, se ei välttämättä ole niin kuvaava, kaikkihan me olemme sitä. Mutta Lauri kokee enemmän olevansa pedagogisen kehittämisen asiantuntija. Tehtävänkuva, koordinoivaa ja fasilitoivaa, yhteiskehittäminen on ytimessä, eri muotoina. Lauri kokee, että hänen rooli on järjestää kohtaamisia ja tilaisuuksia opettajien kanssa ja heille, yhteistyössä syntyy uusia oivalluksia ja jaetaan kokemuksia, joiden kautta ideoidaan eteenpäin.
Sisäinen viestintä on tärkeä näkökulma kehittämisessä, laajalle henkilöstölle viestiminen, uusista mahdollisuuksista liittyen pedagogisiin teemoihin ja toimintamallien jakaminen. Hallinnollinen työ on tärkeää myös taustalla, joka edesauttaa pedagogista kehittämistä.
Tilaisuudet ja kohtaamiset, siellä syttyy kehittämisen kipinä. Päiväkotiympäristö ja arki on hektistä, siinä pysähtyminen on tärkeää, jolloin voi reflektoida kehittämisen sisältöjä omaan toimintaan. Laurin vastuulla on STEAM-pedagogiikka, matemaattiset ja luonnontieteen aiheet ja ilmiöt keskeisenä niissä. Lauri on työskennellyt tässä tehtävässä 2 vuotta, joka on toimiala-laajuinen, varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön saakka.
Hän päätyi tähän tehtävään hetken mielijohteesta, tätä ennen oli 8 vuotta Helsingin yliopistolla, Luma-toiminnassa, sittemmin käsite tiedekasvatustoiminta ja sitä ennen 5 vuotta luonnontiedeaineiden opettajana perusopetuksessa. Lauri kokee tämän hienona mahdollisuutena, STEAM-pedagogiikan kehittäminen on kuuma aihe, niin Suomessa kuin maailmallakin. Ja tämä näkyy myös Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla vahvasti.
Mikä hyöty on eri opinasteiden yhteisestä pedagogisesta tematiikasta? Se tuo vaihtelua omaan tehtävänkuvaan ja tähän STEAM-pedagogiseen lähestymistapaan kuuluukin monenlainen yhteistyö, eri tieteenalojen ja oppiasteiden välillä. Tämä toimiala-laajuinen näkökulma auttaa edistämään tätä tavoitetta.
Lapsille erilaiset kohtaamiset, eri ikäisten kanssa tuo myös lapsille mielekkäitä kokemuksia. Tämä onkin yksi lähestymistapa, mihin koko STEAM-pedagogiikalla pyritään. Taustalla, monet luonnontieteellisiin ilmiöihin liittyvät aiheet, esim. matematiikka on saattanut tuntua paperinmakuiselta, ja tavoitteena on tuoda tällaisiin aiheisiin merkityksellisyyttä ja relevanssia. Yhdessä oppiminen tuo merkityksellisyyttä puolin ja toisin eri ikäisten oppijoiden oppimiseen. Meillä Helsingissä on vahva tahtotila tähän, ja tätä halutaan vahvistaa.
Kaiken tueksi rakennetaan STEAM @ Stadi jatkumoa, kokonaisuutta, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu vapaaseen sivistystyöhön asti. Tällä tuetaan pedagogista toimintaa ja henkilöstön osaamisen kehittymistä. Tämä tarjoaa tietynlaisia elementtejä tietyille oppiasteille. Esim. aiempien asiantuntijaopettajien laatimaa materiaalia ja jatkuvasti uudistetaan ja kehitetään.
Yhteistyön muotoja on esim. kehittämisverkostot, jossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön kanssa toteutetaan isompia ja pienempiä kehittämisprojekteja tukemaan pedagogisen toiminnan kehittämistä. Lisäksi on olemassa kehittämishankkeita ja kokeiluja.
Mitä ovat keinot siihen, että kehittäminen ei jää vaan tiettyjen toimintayksikköjen ’sisälle’. On olemassa erilaisia hankkeita, joissa usein hienot tuotokset ja tulokset saattavat jäädäkin unohduksiin. Tässä kohtaa nimenomaan tehdään näkyväksi näitä tuotoksia ja tuloksia, jossa sisäisellä viestinnällä on merkittävä rooli. Julkaisemme kehityksen tuloksia ja pidämme yllä tiettyjä toimintamalleja, miten tuloksia saadaan jalkautettua. Tämän tueksi olemme käynnistäneet kehittäjäopettajaverkoston, johon hakeneet innostuneet kehittäjäopettajat tarjoavat kaikille yksiköille tukea ja apua. Heidän työn tukena ovat aiemmat mallit ja työkalut. He vievät näitä kehitettyjä malleja ympäri kaupunkia.
Usein joku saattaa kysyä, että eihän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmissa lue näistä, esim. STEAM käsitteestä, se on totta. Mutta kyse ei ole uudesta asiasta, paljon on jo tehty tämän saralla. Nyt sanoitetaan uudella tavalla ja oivallutetaan. Koko STEAM-ajattelu ja sen osat, tukee eri asteiden suunnitelmia ja perusteita. Toisaalta, kehittämistyössä tulee aina katsoa eteenpäin ja pitkäaikaisvaikuttavuuden varmistamiseksi kehittämisen parhaat palat saadaan mukaan, kun aika ajoin uudistetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Tällöin ne saadaan pysyväksi osaksi ja sitä kautta ne parhaimmat innovaatiot jäävät elämään.
Muissakin kunnissa tehdään STEAM-kehittämistä. Kuntien välinen yhteistyö, nyt on ollut viimeisen kahden vuoden ajan benchmarkkausta, vieraillaan kunnasta toiseen ja nyt on käynnistymässä kansallisen digikiltaverkoston puitteissa steam-pedagogisen kehittämisen yhteistyö. Sieltä saadaan meidän STEAM @ Stadi kehittämiseen uusia ideoita ja voimme vastavuoroisesti jakaa eteenpäin meidän kehittämistä. Tämä varmistaa, että kehitetyt asiat eivät unohdu. Toivottavaa, että yhdessä työstetään, toisiamme nostattaen.
Arviointi liittyy olennaisesti kehittämiseen. Jatkuvasti arvioidaan toteutunutta, ja suunnataan uudelleen tarvittaessa. Näin varmistetaan laatu, eikä jumiuduta tiettyihin rakenteisiin.
Työkaluista, mitä meillä on käytössä. Meillä on Opehuone.fi –sivusto, jossa erinäisiä pedagogisia sisältöjä henkilöstön työn tueksi, sekä ajankohtaisia vinkkejä ja tietoa Helsingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen. Nämä ovat tärkeitä työn inspiroitumisen ja oman ammatillisuuden kehittymisen kannalta.
Tulevaisuuden visiot, mitä kehittäminen 10 vuoden päästä. Erilaisen yhteistyön näkökulmasta, meillä on yhteiskehittämisessä jo monia sidosryhmiä, mutta toivon, että saisimme vahvistettua esim. tutkimusperustaisuutta yhteiskehittämisessä ja vahvemmin seudun korkeakoulujen tutkijoita mukaan kehittämistoimintaamme. Tämä varmistaisi osaltaan laatua ja avaisi uusia, virkistäviä ajatuksia meille kaikille. Tutkimustieto olisi hyvä olla meidänkin kehittämisessä vielä näkyvämmin sisällä. Meidän henkilöstö on aina innokkaana viemässä toimintaa eteenpäin, siihen tarvitaan kipinöitä ympäristöstä, asiantuntijoilta, tutkimuksista tai vaikkapa kollegalta.
Sana-assosisaatiot
Helsinki – kotikaupunki
Ilmiöt – kiehtovat
Digitaalisuus – hyvää ja pahaa
Arvokasta työssä – innostus
Asiantuntijuus - asiantuntijuus