01 Mistä puhutaan Oppiva Skidi podcastissa?
01 Mistä puhutaan Oppiva Skidi podcastissa?
01 Mistä puhutaan Oppiva Skidi podcastissa?
31 min
|
Kuunneltavissa toistaiseksi
|
Julkaistu
19.11.2020

Ensimmäisessä jaksossa Nina ja Henrietta esittäytyvät ja kertovat, mitä Oppiva Skidi –podcast on pähkinänkuoressa. Jaksossa myös pohditaan, mikä on ajankohtaista ja mitä kehitetään tällä hetkellä helsinkiläisessä varhaiskasvatuksessa. Tervetuloa Oppiva Skidi -podcastiin!
 


Tekstivastine:

Jakso 01. Mistä puhutaan Oppiva Skidi -podcastissa

Tiivistelmä  

Podcastin vakioäänenä toimivat Helsigin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämistehtävissä toimivat Nina ja Henrietta, jotka ovat aiemmin toimineet varhaiskasvatuksen opettajina. Oppiva Skidi –podcastin ensimmäisessä jaksossa esitellään aihepiirit, joiden ympärille podcast on luotu. Tulevissa jaksoissa tulee olemaan aihepiireinä mm. tiedekasvatus, taidepedagogiikka sekä digitaalisuus varhaiskasvatuksessa. Näkökulma podcastissa on ’lapsi tulevaisuuden osaajana’, uudenlainen tekeminen ja varhaiskasvatuksen kehittäminen. Vierailijoina tulee olemaan alan asiantuntijoita, osaajia, sekä tietysti lapsia.  

Nina ja Henrietta kertovat omista taustoistaan, miten ovat päätyneet nykyiseen työhönsä, sekä omista mielenkiinnon kohteista podcastin tuleviin aiheisiin liittyen. Pohdintaa myös siitä, miksi podcast on tarpeellinen myös varhaiskasvatuksen aihepiireistä, sekä miltä lapsuuden tulisi näyttää 10 vuoden päästä.  

 

Tervetuloa ensimmäisen podcast jakson pariin! Kiva että olet löytänyt tiesi tänne inspiroitumaan varhaiskasvatuksen asioihin liittyen. Täällä on äänessä Henrietta ja Nina. Puhutaan siitä, mitä Helsinkiläisessä varhaiskasvatuksessa kehitetään, mihin päin ollaan menossa ja mikä on ajankohtaista. Tehdään näkyväksi podcastin kautta sitä kehittämistä, mitä jo paljon tehdään.

Podcastien jaksoissa vierailee varhaiskasvatuksen henkilöstöä, heidän näkemykset ja asiantuntemus on tärkeää saada kuuluville. Esille pääsee myös muita näkökulmia. Tehdään näkyväksi vaikuttavaa, uutta ja innovatiivista tekemistä. Myös lapset pääsevät ääneen Oppiva Skidi podcastissa, heidän ajatukset ovat tärkeitä tässäkin yhteydessä. 

Vakioääninä toimivat me, Henrietta ja Nina. Molemmat olemme tehneet töitä varhaiskasvatuksen opettajina, nyt kehittämistehtävissä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa. Uutta kehittelevä ajattelutapa yhdistää meitä. 

Henrietta: olen työskennellyt alle 3v. opena sekä eskariopena. Pienten pedagogiikan kehittäminen kiinnostaa, se tulee teemana varmasti myös esille podcastissamme. Miten tämä ala on saanut kiinnostumaan? Henrietta on aina haaveillut lastentarhanopettajan työstä lapsesta asti. Kokee tärkeäksi opettamisen. 

Nina: ei ole ollut niin selkeä polku, kuin Henrietalla, vaikka löytyy yhtymäkohtia. Humaani ala on aina kiinnostanut, omassa työssä välittömän vaikutuksen näkeminen kiinnostaa, lasten kanssa sen näkee. Uusien taitojen opettelu ja mieletön energia lapsissa kiehtoo. Lapset osaa ihmettelyn taidon, ja oma läsnöolo on merkityksellistä ja motivoivaa. Olen Oulusta lähtöisin ja siellä opiskellut. 

Opettajan työssä ei ole yhtä samanlaista päivää. Perusta sieltä luotu, pedagoginen työ on arvokasta. Mahdollisuus heittäytyä, leikin ja mielikuvituksen maailma ja sen kautta oppiminen on kiehtonut. Oman kehittymisen huomaa siinä, kun uskaltaa asettua lapsen maailmaan. Opettaja, se on yksi parhaista ammateista. Vaikutus lapsen elämään näkyy niin isosti, vuoden aikanakin näkee niin ison muutoksen oppimisessa ja sosiaalisissa suhteissa lasten kesken. Joka työssä toki omat kiireensä, mutta positiiviset puolet nousee aina päällimmäisenä. Saa aika paljon itse vaikuttaa päivien kulkuun ja poimia lasten ideoita. Saa olla luova ja hyödyntää omia vahvuuksia siinä työssä. 

Kantava teema meidän podcastissa on se, mitä erilaista osaamista on henkilöstön kesken, miten se saadaan yhteen, mikä on oma tapa tehdä töitä. Miten sitä voisi kehittää, ja tietoisuus omasta tekemisestä.  

Podcasteja on laidasta laitaan, Helsinkiläinen varhaiskasvatus on näkyvä osa kaupungissa, kaikilla ei välttämättä ole tietoa varhaiskasvatuksesta. Miten saataisiin nostettua helsinkiläistä varhaiskasvatusta, podcast tuntuu luonnolliselta tavalta tässä ajassa. Helppo hyödyntää ja päästä mielenkiintoisten aiheiden äärelle. 

No miten päädyttiin tekemään podcastia, meillä löytyi luontevasti aiheita. Mitä me olemme kokeneet ideoinneistamme mielenkiintoisimmiksi? 

Henrietta: Vieraiden kautta oppii uutta, tiedekasvatus ja matemaattiset valmiudet varhaiskasvatuksessa kiinnostavat. Omassa lapsuudessa matikka ja kemia, fysiikka on kokenut vaikeiksi. Opettajan työn kautta lähdin muuttamaan tätä ajattelua lasten kohdalla, toiminnallisuus ja leikillisyys tärkeässä roolissa. Olisinko ajatellut eri tavalla, jos näin olisi ollut lapsena itselläkin mahdollisuus oppia näistä aihepiireistä? 

Nina: mahdollisuudet olisi tärkeitä, miten lapsen kanssa töitä tekevä tarttuu lapsen aloitteisiin, ei luovuta, jos joku asia tuntuu vaikealta. Ei ajatusta lapselle, että joku osaa syntymästään jonkun asian, vaan mä en vielä osaa, mutta sen voi opetella! Sama ajattelu itsellä aikuisena. 

Nina: Tulevista jaksojen aiheisiin liittyen, nuorena oon tykännyt taiteista, ilmaisun eri muodoista, esim. draama. Positiiviset muistikuvat niistä, on pystynyt valitsemaan juuri omannäköisiä opintoja esim. lukiossa. Taideaineet on tärkeä osa oppimista, saattavat jäädä vähän taustalle varhaiskasvatuksessa. Vaikka voivat tukea eri osaamisalueissa. Esim. soittimia voi käyttää, vaikka ei osaisi lukea nuotteja. Itselleen voi nauraa, ei tarvi olla valmis. Soittimiakin voi käyttää eri tavoin. Eri oppimisen alueet lomittuu toisiinsa, esim. liikunnallisuus lapsen vahvuutena, mikä tukisi sitä. Monia eri ulottuvuuksia toiminnassa, pitää osata poimia kokonaisuudesta. Mikä lapsia innostaa, niin että oppisi samalla muita asioita, esim. rytmiikka tukee lukemaan oppimisessa. 

Teknologia ja digitaalisuus on tullut viime aikoina voimakkaasti myös varhaiskasvatukseen. Herättää puolesta ja vastaan varmasti ajatuksia, tullaan käsittelemään tätä aihepiiriä myös. Mitä digilaitteet tuo opetukseen lisää. Liittyy myös meidän työhön voimakkaasti, sitä kohti mennään enemmän ja enemmän. Tarvii tietoutta henkilöstöltä, miten sitä toteutetaan, ja mikä tarkoitus niillä on. Yhteisöllistä oppimista, ei verrattavissa viihdekäyttöön kotona. Kotona voi olla eri merkitys, esim. viihdekäyttöön sovellus, mikä toki myös ok. Mutta mitä saamme lisää siihen varhaiskasvatukseen.

Lapsuus ja lapset nyt, ja mitä tulevaisuudessa, 10vuoden päästä? 

Nina: paljon muutoksia, vie aikaa tottua niihin. Virtuaaliset oppimisympäristöt, toimintatavat, miten niitä hyödynnetään. Kaiken uuden rinnalla pitäisi säilyttää lapsen toimijuus, ja vertaisryhmä on tärkeä, miten toimitaan siinä, henkilöstön rooli myös tärkeä. Yhteisöllisyys tulee säilyttää, mikä päälle rakennetaan ja kehitetään.  

Henrietta: Tämän päivän lapsilla elämä voi olla lyhytjännitteistä, materiaa on paljon joka puolella, virikkeet ja kaikenlainen tekeminen, tulisi säilyttää herkkyys tutkimiselle ja mielikuvitukselle. Aina ei tarvi viihdykettä ja äksöniä, aikuisten tulisi muistaa tämä. Tarvitaan aikaa, kun on myös tylsää. Avaa mahdollisuuksia uusille asioille. Kuluttajuus on näkyvää, siihen on totuttu elämään. Lapaset omaksuu tapoja ympäristöstä, kiire. Lapset aistii herkästi omasta ympäristöstä, vanhempien kiireet ja arjen pyörittäminen. Pysähtyminen on tarpeen, fyysinen läheisyys vanhemman kanssa, oikeiden asioiden äärelle pysähtyminen tärkeää. Toivottavasti säilyy nämä tärkeät asiat. Kehitetään paljon, tulee paljon uutta henkilöstölle, eihän tuu olo, että on niin paljon kaikkea. Tasapaino tulisi säilyä. Lasten kohtaaminen, katsekontakti ja fyysinen läheisyys toivotaan säilyvän 10v. päästäkin. Leikin toivotaan säilyvän, kuuluu ihmisyyteen. 

Tän jakson loppu on käsillä. Otetaan joka jakson loppuun viis nopeaa mieleyhtymää (naurua) jännittää jo valmiiksi (vitsailua)  

Sanat (Nina vastaa): leikki – mielikuvitus, tulevaisuus – virtuaalista, taide - lähellä sydäntä, lapsi - asiantuntija, podacst - meidän juttu! (naurua) 

Sanat: (Henrietta vastaa) syksy – oranssi, ilmiö – kiinnostava, podcast – uutta ja ihmeellistä, tärkää työssä – kollegat, sekä lähikollegat, yhteistyö myös varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa, viikonloppuna aion – mennä sieneen. 

Kiitos kun olit mukana ensimmäisessä jaksossa, jatketaan porinoita!