Omaehtoisen kulttuurin tukipilareita ovat omalla innollaan ja uhrautuvalla työpanoksellaan toimivat ’fasilitaattorit’, jotka pyrkivät luomaan toimintamahdollisuuksia monipuolisesti kulttuurille. Videolla on Tiloissa-näyttelyn kuraattori Juho Hännisen kanssa keskustelemassa Max Mäkinen, joka on ollut ylläpitämässä Konttiaukiota yhden kesän ajan. Helsingin kaupunginmuseon Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä -näyttelyssä pääsee astumaan eri alakulttuureihin kuuluvien musiikin paikkojen tunnelmiin 2000-luvun Helsingissä. Näissä paikoissa on rokattu ja reivattu, juotu ja juhlittu, tehty taidetta, kohdattu musiikin ympärillä ja vartuttu aikuisiksi. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa Konttiaukioon, Oranssiin, Vadelmaan, Vuoritaloon, Siperiaan, Studio Là-basiin, Kääntöpöytään ja Omenapuutaloon. Näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseossa 29.8.2021 saakka. Tiloissa-näyttelysivu: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/tiloissa/

Helsingin kaupunginmuseo ja Kulttuurikeskus Caisa järjestivät hiihtolomaviikolla työpajan, jonka osanottajat olivat afrosuomalaistaustaisia helsinkiläislapsia. Hiihtolomaa vietettiin vuonna 2021 koronan varjossa ja oli hienoa kokea, miten museon työpajatila täyttyi äänestä ja naurusta. Työpajassa haluttiin antaa joukolle helsinkiläisiä lapsia mahdollisuus pohtia juuriaan ja helsinkiläisyyttään. Helsinkiläiset ovat monenlaisia, mutta on lapsia, jotka toisinaan nähdään “vain” ruskeina lapsina, joiden muut ominaisuudet kätkeytyvät ihonvärin alle. Monille työpajalaisille tämä oli ensimmäinen kerta ryhmässä, jossa he eivät olleet ainoita erilaisia vaan kaikki olivat afrosuomalaisia. Työpajaviikko oli osa Afrosuomalaiset Helsingissä -kokonaisuutta, jossa kaupunginmuseo tallentaa ja tarkastelee moni-identiteettisiä kokemuksia Helsingistä. Identiteettiä ja omaa tarinaa työstettiin taiteen keinoin piirtämällä ja tekemällä teatteria. Jokainen lapsi toimitti yhden numeron Afrosanomat-lehteä, jossa käsiteltiin kauneusihanteita, inspiraatiota, tiedettä ja avaruutta. Museon valokuvaaja Yehia Eweis haastatteli lapsia videolle, jossa he kertovat harrastuksistaan ja käsityksestään perheestä. Lue lisää aiheesta Afrosuomalaisuutta tallentamassa -blogikirjoituksesta Helsingin kaupunginmuseon Työn alla -blogista. Linkki blogikirjoituksiin: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/kategoria/uutiset/blogi/ Kuvassa: Misia, Edoza, Kwezi ja Kailie Afrosuomalaiset Helsingissä -työpajan tauolla. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo

Tiloissa - Dekot Helsingin kaupunginmuseo: Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä: Yksi omaehtoisten tapahtumien rakentamisen yhteydessä käytetty elementti on dekot, joilla tilaan luodaan erityistä tunnelmaa ja tehdään paikasta hetkeksi oma. Videolla dekoista ja niiden tekemisestä keskustelevat elektronisen musiikkikentän toimija Tuuli Pohjola sekä Helsingin kaupunginmuseon Tiloissa-näyttelyn kuraattori Tuuli Rouhiainen. Helsingin kaupunginmuseon Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä -näyttelyssä pääsee astumaan eri alakulttuureihin kuuluvien musiikin paikkojen tunnelmiin 2000-luvun Helsingissä. Näissä paikoissa on rokattu ja reivattu, juotu ja juhlittu, tehty taidetta, kohdattu musiikin ympärillä ja vartuttu aikuisiksi. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa Konttiaukioon, Oranssiin, Vadelmaan, Vuoritaloon, Siperiaan, Studio Là-basiin, Kääntöpöytään ja Omenapuutaloon. Näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseossa 29.8.2021 saakka. Tiloissa-näyttelysivu: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/tiloissa/

Vuoritalo oli Helsingin Käpylässä sijainnut punkkarien tukikohta, joka ei kalvennut keski-eurooppalaisille vastineilleen. Vuoritalon kunnostamiseen ja pyörittämiseen vuosina 2002-2006 osallistunut punk-aktiivi Juha "Satru" Saraste kertoo videolla muistojaan paikasta ja sen esineistöstä.   Helsingin kaupunginmuseon Tiloissa - Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä  -näyttelyssä pääsee astumaan eri alakulttuureihin kuuluvien musiikin paikkojen tunnelmiin 2000-luvun Helsingissä. Näissä paikoissa on rokattu ja reivattu, juotu ja juhlittu, tehty taidetta, kohdattu musiikin ympärillä ja vartuttu aikuisiksi. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa Konttiaukioon, Oranssiin, Vadelmaan, Vuoritaloon, Siperiaan, Studio Là-basiin, Kääntöpöytään ja Omenapuutaloon. Tiloissa-näyttelysivu: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/tiloissa/

Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla on toistaiseksi suljettuna. Kaupunginmuseo tarjoaa kuitenkin joulukuussa ikkunassaan 24 nostalgista joulutarinaa, yhteistyössä Tuomaan Markkinoiden kanssa. Jouluiset tarinat aukeavat luukuista päivittäin myös kaupunginmuseon ja Tuomaan Markkinoiden Instagram-tileillä. 24 joulutarinaa-esitys vie sinut aikamatkalle helsinkiläisen joulun historiaan ja esittelee joulunviettotapoja eri vuosikymmeniltä. Se on mainio lisä myös jouluaaton ohjelmaan. Tervetuloa mukaan! Lue lisää »  https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/24joulutarinaa/

Annina Wallner esittelee mummolaa, jossa aika on pysähtynyt 1970-luvulle. Televisiosta löytyi silloin vain kaksi kanavaa ja puhelimella soittaessa piti aina jokainen numero pyörittää erikseen. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Aikamatka 1930-luvun kansakouluun, jossa oppitunnin aiheena on tällä kertaa terveys. Ruumiin ja sielun puhtauden ja terveyden vaaliminen oli ennen tärkeä osa opetusta. Oikean yskimistavan ja käsienpesun muistaminen pelastavat henkiä tänäänkin. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Aikamatka 1930-luvun kansakouluun, jossa harjoitellaan tällä kertaa kaunokirjoitusta. Osallistumista varten tarvitset vain kirjoitusvälineet. Opettajana toimii Suvi-Tuuli Waltari. Lasten kaupungissa, Helsingin keskustan vanhimmassa kivitalossa, niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tutustumaan entisaikojen kaupunkilaiselämään. Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen ja hippusen mielikuvitusta.

Entisajan kansakoulussa opettajan sana oli laki ja tottelemattomuudesta rangaistiin. Suvi-Tuuli Waltari kertoo koulunkäynnistä aikana, jolloin oppilaat vastasivat opettajalle aina seisten ja koulupäivät alkoivat aamuhartaudella.

Sodan arpia Helsingin kaupunkikuvassa Kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist tarkastelee viime sodan jälkiä Helsingin kaupunkikuvassa. Ilmapommitusten inhimilliset ja aineelliset tuhot olivat merkittäviä, vaikkakin pahimmalta säästyttiin. Väestösuojia alettiin rakentaa kiireesti vielä sodan kestäessä. Rauhan tultua tuhoutuneita ja vaurioituneita kohteita uudisrakennettiin ja osin myös ennallistettiin. Sotavaurioiden korjaus antoi lähtökohdan myös sodanjälkeiselle kaupunkisaneeraukselle. Hajasijoituksen tavoittelussa aistii kaikuja pommituskokemuksista. Pommitustuhojen erilaisten korjaustapojen merkit voi yhä nähdä. Ihmisenä sodassa -luentosarja liittyy Hakasalmen huvilan Mieliala-näyttelyyn, joka esittelee sotavuosien Helsinkiä uudella tavalla, kaupunkilaisten ja kulttuuriperinnön suojelemisen kautta. Luennoilla asiantuntijat avaavat tuoreita näkökulmia sotaan inhimillisenä kokemuksena, joka heijastukset näkyvät Suomessa yhä.

Sotamuistoja työssä ja kotona Muistihoitaja Edina Bilajac muistelee nuoruuttaan Bosnian sodassa ja tarkastelee sen valossa kokemuksiaan Suomessa vanhustyössä. Ajasta ja paikasta riippumatta sota vaikuttaa syvästi ja pitkäkestoisesti ihmisen arkeen, luottamukseen ja suhtautumiseen elämään. Sotamuistojen kohtaaminen asettaa vaatimuksensa myös kuulijalle. Bilajac kertoo, mitä on oppinut sotavuosien Helsingistä kuulemistaan tarinoista ja miten ne ovat auttaneet häntä itseäänkin. Ihmisenä sodassa -luentosarja liittyy Hakasalmen huvilan Mieliala-näyttelyyn, joka esittelee sotavuosien Helsinkiä uudella tavalla, kaupunkilaisten ja kulttuuriperinnön suojelemisen kautta. Luennoilla asiantuntijat avaavat tuoreita näkökulmia sotaan inhimillisenä kokemuksena, joka heijastukset näkyvät Suomessa yhä.

Sotavuosien suomalainen pianomusiikki: eskapismia, postromantiikkaa ja luontokuvia Pianotaiteilija, musiikin lisensiaatti Eveliina Sumelius-Lindblom esittelee katveeseen jäänyttä suomalaista pianomusiikkia vuosilta 1939–45, säveltäjäniminä Palmgren, Leiviskä, Marvia, Bergman ja Kokkonen. Yhteistä sotavuosien pianomusiikille on pitäytyminen neutraaleissa, maanläheisissä aihepiireissä; etäällä kansainvälisistä modernistisista virtauksista ja yhteiskunnallisten epäkohtien kuvaamisesta. Esimerkiksi Palmgrenin teos Sol och skyar op. 120 kuvaa vuodenkiertoa ja vuodenaikojen vaihtumiseen liittyviä toimia. Osana luentokonserttia luodaan katsaus myös sotavuosien suomalaiseen kuvataiteeseen. Ihmisenä sodassa -luentosarja liittyy Hakasalmen huvilan Mieliala-näyttelyyn, joka esittelee sotavuosien Helsinkiä uudella tavalla, kaupunkilaisten ja kulttuuriperinnön suojelemisen kautta. Luennoilla asiantuntijat avaavat tuoreita näkökulmia sotaan inhimillisenä kokemuksena, joka heijastukset näkyvät Suomessa yhä.