podcast
06 Monialaisella yhteistyöllä kohti oppijoiden hyvinvointia
spinner
06 Monialaisella yhteistyöllä kohti oppijoiden hyvinvointia
28 min
|
Kuunneltavissa toistaiseksi
|
Julkaistu
08.12.2023

Puotilan ala-asteen koulun erityisluokanopettaja ja apulaisrehtori Nina Sillanpää sekä kuraattori Jenni Puustell-Kaskimo kertovat, miten varhainen tuki ja monialainen yhteistyö tukevat oppijoiden oppimista ja hyvinvointia. Lisäksi jaksossa keskustellaan myös siitä, miten varmistetaan oppijoiden ja huoltajien osallisuus ja mikä merkitys toimivilla yhteisöllisen opiskeluhuollon rakenteilla on oppijoiden ja koko yhteisön hyvinvoinnille.    

Lisätietoa aiheesta löytyy Helsingin kaupungin työntekijöille Opehuoneesta Yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen työskentelyn prosessikuvauksesta. ​ Tutustu myös Matalan kynnyksen palvelumalliin.  


Tekstivastine:

[äänite alkaa]  

  

Puhuja 2: Moi! Mä olen Laura Hovila.   

  

Puhuja 1: Ja mä olen Leni Pennanen.  

  

Puhuja 2: Tämä on Toimivat tavat opinpolulla -podcast. Tässä podcastissa jaetaan esi- ja perusopetuksen hyviä käytänteitä inklusiivisen toimintakulttuurin ja oppijan sujuvan opinpolun tueksi.  

  

Puhuja 1: Joka jaksossa Helsingin kaupungin esi- ja perusopetuksen timanttiset ammattilaiset kertovat, millaisia toimivia tapoja heillä on arjessaan kaikkien oppijoiden kanssa.  

  

Puhuja 2: Saat joka jaksosta konkreettisia keinoja työsi tueksi.  

  

Puhuja 1: Tervetuloa toimivien tapojen opinpolulle! 

 

Puhuja 1: Kiva fiilis tänään.  

 

Puhuja 2: Joo, on. Tänään on ollut hyvä päivä ja on tosi mukavaa, Leni, olla taas täällä podcastin äärellä. 

 

Puhuja 1: No niin on. Ja tämän jakson aiheena meillä onkin monialainen yhteistyö oppijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukena. 

 

Puhuja 2: Kyllä. Meillä on vieraana Puotilan ala-asteen koulun kuraattori Jenni Puustell-Kaskimo, sekä erityisluokanopettaja ja apulaisrehtori Nina Sillanpää. 

 

Puhuja 1: Kyllä, ja tänään keskustellaan erityisesti siitä, millaista varhaisen tuen toimiva monialainen yhteistyö on, ja myöskin siitä, että miten ne YHR-rakenteet, eli yhteisöllisen opiskeluhuollon rakenteet, tukevat yhteistyötä ja mahdollistavat yhteisön hyvinvoinnin. Mitä muuten, Laura, sulla tulee mieleen, kun puhutaan monialaisesta yhteistyöstä? 

 

Puhuja 2: Hyvä kysymys. Ekana tulee mieleen, että monialainen yhteistyö koskee ihan meitä jokaista siellä oppijoiden kanssa työskentelevää. Eli se on sitä esimerkiksi opettajien, opiskeluhuollon ja eri yhteistyötahojen välistä yhdessä toimimista sekä yksittäisen oppijan että koko yhteisön oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi.  

 

Puhuja 1: Totta, joo. Eli siis esi- ja perusopetuksen henkilöstö toteuttaa monialaista yhteistyötä päivittäin. 

 

Puhuja 2: Niinpä. Ja hei, miten se varhainen tuki, jonka Leni äsken mainitsit, niin mitä se meinaa? 

 

Puhuja 1: Ymmärrän varhaisen tuen ainakin niin, että se on joka päiväistä kohtaamista. Tutustutaan oppijaan muutenkin kuin oppimisen näkökulmasta. Eli aikuiset tuntevat lapset muutenkin kuin oppijoina. 

 

Puhuja 2: Kyllä. Oppijalla on kokemus siitä, että hän tulee nähdyksi sellaisena kuin on. Saa olla oma itsensä. Kokee kuulumansa ryhmään ja yhteisöön. Kaikki tämä lisää turvallisuuden tunnetta. 

 

Puhuja 1: Joo, ja varhainen tuki on myös luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista. Että se toimiva monialainen yhteistyö ja varhainen tuki mahdollistaa sen, että se tuki tulee oppijan ja hänen huoltajan luo oikea-aikaisesti ja myöskin ennaltaehkäisevästi. 

 

Puhuja 2: Joo, just nimenomaan, ja että se tuki on myös oikeanlaista. Mielenkiintoinen jakso tulossa. 

 

Puhuja 1: No on. Ja mehän kuullaan myös jakson lopussa, että mitä meidän vieraat ovat vastanneet vieraskirjan kysymyksiin. Tervetuloa!  

 

Puhuja 1: Metro on tuonut meidät tänään Puotilan ala-asteen koululle Itä-Helsinkiin. Ollaan täällä kuraattori Jenni Puustell-Kaskimon työhuoneella. Moi vaan, Jenni.  

 

Puhuja 3: Moi.  

 

Puhuja 1: Ja täällä on myös erityisluokanopettaja ja apulaisrehtori, Nina Sillanpää.  

 

Puhuja 4: Moi moi.  

 

Puhuja 1: Oppiminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä ja siksi me ollaan haluttu syventyä tänään tähän toimivaan monialaiseen yhteistyöhön, erityisesti varhaisen tuen näkökulmasta ja miten monialainen yhteistyö tukee oppilaan oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Tänään olisi tarkoitus keskustella myös siitä, miten varmistetaan oppijan ja huoltajan osallisuus ja mikä merkitys koulun toimivilla yhteisöllisen opiskeluhuollon rakenteilla on siihen oppilaan ja sitä kautta koko kouluyhteisönkin hyvinvoinnille. Kiitos, että saimme tulla tänne Puotilaan vierailemaan ja tervetuloa podcastiin.  

 

Puhuja 4: Kiitoksia. 

 

Puhuja 3: Kiitos, ja tervetuloa tänne Puotilaan. 

 

Puhuja 4:Lämpimästi tervetuloa. 

 

Puhuja 1: Hei, puhutaan vähän kuraattorin ja erityisopettajan yhteistyöstä. Kauan te olette tehneet, Nina ja Jenni yhteistyötä ja millaista se teidän yhteistyö muun muassa on ollut? 

 

Puhuja 3: No se on alkanut silloin ihan heti kun olen tullut 2019 Puotilaan. 

 

Puhuja 4: Joo, se oli just näin. Heti jotenkin päästiin Jennin kanssa samalle aaltopituudelle, ja Jenni tuli tosi aktiivisesti mukaan siihen meidän yhteistyöhön. Toki kun on yleisopetuksen luokka ja pienryhmä siinä yhdessä, samassa tilassa 33 oppilasta, niin siinä sattui ja tapahtui kaiken näköistä. Mutta että sä olet tullut meidän retkille vaikka mukaan ja olet ollut siinä arjessa läsnä niille oppilaille ja meille aikuisillekin koko aika. Se mun mielestä tuo semmoista turvaa sekä lapsille että aikuisille, kun on tuttu naama sen kuraattorin nimen takana, niin se on ollut semmoinen oppilaillekin mukava juttu, että he helposti sitten voi kohdata sut. Ja jos tulee jotain pulmia, niin sitten on helpompi lähestyäkin ihan varmasti. 

 

Puhuja 1: Kiva kuulla, Nina, sä kerroit, että Jenni on ollut mukana niillä retkilläkin, että Jenni on tullut tutuksi myös sellaisissa tilanteissa, kun ei ole vielä jotakin huolta. Eli Jenni myös kohtaa oppilaita ennaltaehkäisevässä mielessä, varhaisen tuen vaiheessa, rakentaa sitä luottamusta ja tulee tutuksi.  

 

Puhuja 4: Just näin.  

 

Puhuja 1: Joo. Vielä kysyisin, että mitä muuta teillä tulee mieleen, että mikä teidän yhteistyössä on ollut toimivaa oppilaan tukemiseksi. Osaatteko sanoa jotain hyviä käytänteitä tai mikä teillä toimii erityisesti? 

 

Puhuja 3: Se joustavuus mikä niissä asioissa on, ja saa aika nopeasti kiinni tilanteesta. Samoin sitten Nina on hyvin osannut myös markkinoille ja vanhemmillekin sitä, että tämän kaltaista apua on ja että koulussa on joku tukihenkilö. Ja Nina, sun ansiota on myös monesti se, että riittävän ajoissa on jo tullut. Kaikkina näinä vuosina. Se on jotenkin ammatillisesti sellaista, että me täydennetään toisiamme. Ja silloin siinä se lapsen etu jotenkin hyvin smoothisti tulee toteutumaan. Ehkä lempeys on yksi semmoinen sana. 

 

Puhuja 4: Joo, ja sitten just mä myös ottaisin tässä esille sen, että me ollaan hyvin paljon käytetty aikaa siihen, että me käydään dialogia yhdessä. Aikaisemmin, kun me oltiin väistötiloissa ennen kuin tämä uusi hieno koulu rakennettiin, niin meillä oli työhuoneet ihan vastapäätä toisiaan, niin me saatettiin hyvinkin pitkiksi ajoiksi jäädä keskustelemaan asioista ja ihan elämästä ylipäänsä. Sitten kun tavallaan se keskinäinen luottamus on tosi vahva  ja näkemys siitä, että miten me voidaan parhaiten tukea meidän lapsia, niin se on se peruskivi  meidän yhteistyölle myöskin. 

 

Puhuja 3: Se on hirveän vahva. On ollut isoja ja hitaita keissejä, että on mietitty, että miten päästään siitä eteenpäin. Sitten ihan siellä kun mennään tosi vahvan tuen tarpeeseen, ja ne asiat hitaasti etenevät, yksi askel eteen ja kaksi taakse ja kolme sivulle ja näin, niin siinä jotenkin sen toivon ylläpitäminen. Lapsillekin pitää sitä toivoa ja iloa, mutta siinä myös se, että jaksaa. Kyllä tämä työ, mitä me tehdään, niin kyllä se jossain kohtaa kantaa hedelmää. Ja tietysti myös niissä, että kun me ollaan mietitty ja analysoitu niitä asioita, niin kyllähän siinä se oma ymmärrys ja varmasti molempien ymmärrys lisääntyy. Koska me tullaan vähän eri näkökulmista ja sitten, että ai niin joo, että tuotahan mä en nyt tullutkaan ehkä ihan miettineeksi. Että niinpä, että voisihan se olla tuostakin kysymys ja tuokin saattaisi auttaa. 

 

Puhuja 1: Vautsi, tuossa juuri Jenni sanoit myös aikaisemmin siitä, että ammatillisesti täydennätte toisianne. Jos ymmärrän oikein, että kun teette monialaista yhteistyötä ja katsotte sitä oppijan tilannetta, koulunkäyntiä, oppimista, niin tuotte... Siellä on se pedagoginen tieto ja sitten siellä on se kuraattorin sosiaalinen hyvinvoinnista tuleva tieto ja ne yhdessä, ja lapsi on siinä keskiössä, ja sitten vielä se huoltajilta saatu tieto siitä lapsen tilanteesta, niin nämä yhdessä ja samanaikaisesti. Tämä hienosti kuvasi sitä, miten samanaikaisesti tarvitaan molempien osaamista, sitä työotetta. 

 

Puhuja 4: Joo, ja sitten se on usein niin, että helposti jää vähän yksin asioiden kanssa, mutta sitten kun sulla on juuri vähän eri näkökulmasta tulevan ihmisen kanssa mahdollisuus käydä sitä dialogia, että mitä tässä tapahtuu, mihin me mennään tästä tilanteesta, miten me pidetään se positiivisuus yllä, miten me ollaan rakentavia, niin siihen saa ihan uuden näkökulman, mikä sitten näyttäytyy siinä, että että se lapsi toivottavasti voi paremmin. 

 

Puhuja 3: Niin ja sitten se, että se on riittävän pitkä se tuki. Jos on yksin, niin ei jaksa. Se matka on rankka. Jotenkin, että sulla on vierelläkulkija, joka pystyy sekä ne ilot että ne kompastukset jakamaan. 

 

Puhuja 1: Tuleeko teillä mieleen jotain muuta, että miksi on tärkeää, että kuraattori ja erityisopettaja tekee yhteistyötä? Tietenkin monialaisessa yhteistyössä opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstö tekee yhteistyötä, mutta mitä te ajattelette, että miksi teidän on hyvä tehdä oppilaan oppimisen ja koulun käynnin tukemiseksi? Tuleeko jotain muuta vielä mieleen? 

 

Puhuja 3: No tietysti tulee sen oppilaan puolesta, mutta sitten myös, että me ollaan yhteisössä. Että myös se, että mitä hyvää se tuo yhteisöön. Ja se on meidän tärkeää muistaa, että me ollaan myös vastuussa siitä, että me ollaan vastuussa Puotilan hengestä joka ikinen. Ja onneksi täällä niin moni haluaa, että se Puotilan henki elää ja on ja vahvistuu. 

 

Puhuja 4: Joo, se kyllä kantaa, että se pohjavire on se rakentava ja positiivinen. Ja esimerkiksi me ollaan oltu tässä just Jennin kanssa yhdessä ja oli muitakin meidän koulun aikuisia. Neljä muuta. 

 

Puhuja 3: Neljä muuta. Meillä oli hieno kuuden hengen ryhmä. 

 

Puhuja 4: Tällainen Hyvinvoinnin juurilla -koulutus. Oltiin onnekkaita, että siihen päästiin. Ollaan saatu siellä jutella yhdessä ja taas kerran tuoda niitä monialaisia näkemyksiä siihen, miten me kehitetään meidän koulua siihen suuntaan, että olisi mahdollisimman hyvä paikka kaikille meidän oppilaille ja aikuisille. Siinä mietittiin, miten tärkeässä osassa on luottamus. Miten voidaan vahvistaa luottamusta toisiimme ja myös kotien ja oppilaiden suuntaan. 

 

Puhuja 3: Joo ja siinä myös luottamuksen lisäksi se kunnioitus ja semmoinen ymmärrys. Siinä oli se myös, että meillä oli yhteistä aikaa miettiä ja pohtia, miettiä meidän arvoja. Me tullaan sen ryhmän kanssa viemään meidän ys-kokouksiin eteenpäin niitä asioita ja mietitään ja rakennetaan. 

 

Puhuja 4: Se on tosi tärkeää myös, että tuodaan koko yhteisöllä niitä hyviä juttuja, että mitä me ollaan jossain saatu koulutuksessa, että se ei vaan jää pienen piirin iloksi, vaan että se on oikeasti kaikkien hyötynä sitten jossain vaiheessa. Ja juuri miten tärkeää on joku yhteisen arvopohjan vankistaminen ja miettiminen, että ollaanko me kaikki varmasti samalla sivulla sen suhteen, mitä me koetaan tärkeäksi. 

 

Puhuja 1: Sä, Nina, mainitsit tuossa hyvinvoinnin juurilla koulutuksen yhteydessä tuon huoltajien kanssa tehtävä yhteistyön, niin mitä ajatuksia teillä on tässä monialaisessa yhteistyössä, mitä oivalluksia syntyi ehkä siellä Hyvinvoinnin juurilla, että miten varmistetaan tässä oppilaan, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa se oppilaan ja huoltajan ääni ja että he ovat keskiössä ja heidän ääni tulee kuulluksi? 

 

Puhuja 3: Tässä ainakin niiden oppilaiden... Me tehdään niin kuin kaikissa luokissa, että nyt on minä ja sitten meidän laaja-alainen, niin me tehdään semmoiset ilmapiirikartoitukset, jaa ne käydään sitten yhr:ssä läpi opettajan kera, mutta myös niin, että oppilaille palautetunnit. Sieltä otetaan pari nostoa, mitä oppilaat haluaa ja opettaja, että näihin kiinnitetään huomioon. Sillä tavalla, että se on oppilaita kohtaan tosi kunnioittava, että kun heiltä... Nyt tiedätte, että on paljon kaiken näköisiä kyselyitä, niin he saavat sen palautteen siitä myös ja niistä jutellaan niistä asioista. Vaikka mä olen siellä ensimmäisellä palautetunnilla mukana, niin se työ jatkuu vielä siellä omassa luokassa ja niistä jutellaan. Näistä tietysti, että me käydään siellä, niin vanhemmille laittaa viestiä, että he on tietoisia. Toisaalta myös, että me nähdään paljon vanhempia. Osalle juurikin ihan sen, että kaikilla se äidinkieli ei ole se suomi. Sitten on hyvä nähdä kasvokkain ja nähdä semmoisessa neuvottelussa, että meitä on niin kuin muutama kouluaikuinen siinä mukana. 

 

Puhuja 4:  Ja paljon tavataan vanhempia tosiaan, niin kuin Jenni tuossa äsken sanokin. Minulla erkkaluokan opettajana on tietysti se ilo, että minulla on niin vähän lapsia että pystyn tapaamaan heitä vähän reilumminkin. Aina kun tuntuu siltä, että on jotain, mitä on sydämellä, niin mieluiten istutaan alas ja yhdessä mietitään, että miten päästään tästä eteenpäin. Niissä kohtaamisissa mun mielestä äärimmäisen tärkeää on se molemminpuolinen kunnioitus. Me täällä koulussa niin me koetaan, että huoltajat on oman lapsensa parhaita asiantuntijoita, tietää mitä sinne lapsen elämään kuuluu, että otetaan se vastaan, mitä he sanoo ja kuullaan aidosti ja kuunnellaan. Ettei se ole sitä, että me piiloudutaan jonkun opettaja- tai kuraattorin jargonin taakse ja kerrotaan, että no näin teidän pitää teidän lapsen kanssa tehdä, vaan käydään siinäkin dialogia ihmisten keskeen ennen kaikkea. Taas me palataan ehkä siihen humaaniuteen ja lämpöön ja tällaiseen. Mä luulen, että meillä on muillakin kuin meillä kahdella hyvin vahva ajatus siitä, että me halutaan kohdata oikeasti aidosti niitä meidän oppilaita ja heidän huoltajiaan ja rakentaa nimenomaan sitä yhteistyötä. 

 

Puhuja 3: Juuri se, että nähdä se lapsi muunakin kuin oppilaana ja oppijana. Nähdä nimenomaan se lapsi.  

 

Puhuja 1: Itse ajattelen just, että se on sitä varhaista tukea, että me tutustutaan oppilaisiin muunkin kuin oppimisen näkökulmasta ja rakennetaan sellaista kokemusta, että jokainen oppilas on merkityksellinen ryhmän ja yhteisön jäsen. Mitä te ajattelette tästä varhaisesta tuesta. Tässä on mainittu jo paljon. esimerkkejä kohtaamisesta ja yhr:stäkin puhuttiin, mutta tuleeko jotain muuta vielä mieleen, että mitä kaikkea se yhteistyö teidän välillä tai kouluyhteisön aikuisten välillä on varhaisen tuen näkökulmasta ennaltaehkäisevässä mielessä? 

 

Puhuja 4: Mulle tuli heti mieleen se, että kun meillä on tosiaan oppilaille se kysely, jonka Jenni vetää yhdessä elan kanssa, niin siinä just on yksi kysymys niille oppilaille tai lapsille. Miten se nyt meni? 

 

Puhuja 3: Onko se siitä kiinnostuksesta?  

 

Puhuja 4: No joo.  

 

Puhuja 3: Mä arvasin, että sä sanot. Mä olisin sanonut ihan samaa. Sielunsiskoja ollaan.  

 

Puhuja 4: Kyllä. Sano sä nyt se, koska sä olet ollut niissä mukana ja sä muistat.  

 

Puhuja 3: Se on siitä juuri, että tunteeko lapset, oppilaat niin, että koulun opettajat ovat kiinnostuneita heistä. Siitä mä oon ollut niin iloinen, että nyt ne luokat, mitä ollaan, ja niitä on jo tosi monta. En sano, että monta, kun en muista, että en huijaa. Niin siellä on tullut se, että heillä on se kokemus, että koulun aikuiset välittää. Koska se ei ole mikään itsestäänselvä asia, että kun näitä on tehty eri... niin jossain on ollut aika karmeatakin luettavaa. Ja se tunne, vaikkei se olisi edes totta, niin se tunne, että koulun aikuiset ei välitä, niin näissä on ollut hyvät tulokset. 

 

Puhuja 4: Sitten se on myös, että on tavallaan koulun aikuisilla semmoinen yhteinen linja siinä, että me ollaan tässä yhdessä. Kaikki on meidän oppilaita, kaikki on meidän yhteisiä Puotilan lapsia, eikä sillä tavalla, että no niin, nuo ovat nyt tuon luokan oppilaita ja nuo tuon luokan oppilaita, että mä en puutu kuin omiini ja omieni asioihin, vaan että on semmoinen koko kylä kasvattaa -meininki. Kaikki tehdään yhdessä, kaikki puututaan samalla lailla, ollaan kaikki yhtä turvallisia aikuisia. 

 

Puhuja 1: Hei mä nappaan heti tuohon, tuo on mun suosikkiajatus tuo koko kylä kasvattaa, tai että tarvitaan kokonainen kylä kasvattamaan lasta, niin vielä tästä monialaisesta yhteistyöstä, että keiden muiden kanssa te teette yhteistyötä, tai on hyvä tehdä, kun ajatellaan koulun ulkopuolisiakin toimia, tai ulkopuolisia, mutta niitä joiden kanssa koulu tekee yhteistyötä lapsen tueksi? 

 

Puhuja 4: Oli hyvä, että sä kysyit, koska meillä on ihana tilanne. Meillä on täällä nuoriso-ohjaaja, joka on meillä ihan kokoaikaisena. Toivottavasti jatkuu vielä pitkään tilanne näin. Hänen kanssaan tehdään paljon yhteistyötä. Sitten meillä on yhteistyötä vaikka Itäluotsin kanssa ja nuorisotalojen kanssa. Meillä on täällä semmoinen, nyt koetan sanoa oikein sen nimen, Olkkari-toiminta, niin Olkkari kokoontuu täällä meillä kaksi kertaa viikossa. Se on mielestäni aika huikeaa, koska meillä on tosi paljon vanhoja oppilaita täällä, jotka ovat nyt jo yläkoulussa, niin he haluavat tulla tänne meille viettämään vapaa-aikaansa. Tämä on oppilaalle turvallinen paikka viettää aikaa myös koulun jälkeen. Antin kerhossa he sitten ovat neljä kertaa viikossa parhaimmillaan koulun jälkeen. 

 

Puhuja 3: Sitten tietysti ihan perinteiset niin kuin perheneuvola ja lastensuojelu ja näin. 

 

Puhuja 4: Mä sanoisin, että tuossa on myös se, että opettajat on ehkä semmoinen ammattiryhmä, että ne on aina niin kuin kokenut, että hei mä pärjään yksin  ja mä hoidan tämän. Tavallaan kun tämä yhteiskunta on tullut niin kuin kompleksisemmaksi, niin sun ei enää tarvitse pärjätä yksin ja on eri alojen asiantuntijoita, joiden osaamista voi käyttää hyödyksi. Esimerkiksi intrassa, ihanaa kun se nyt näkyy kaikille opettajille, että kaikki opettajat pääsevät sinne intraan, niin siellä on ihan loistava se lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelumalli, josta löytyy ihan hirveästi jeesia ihan arkipäivän tilanteisiin ja siihen, että mistä mä voisin löytää apua erilaisiin tilanteisiin. Se on huippua, kun voi mennä kysymään vaikka kuraattorilta tai rehtorilta tai keneltä vaan. Kunhan vaan saa suunsa auki, että hei, mulla on nyt tämmöinen tilanne, miten mä saisin apua, kun tämä kuorma alkaa olla mulle liian iso. Niin se, että rohkeasti vaan kaikki menisi pyytämään apua ja varaa vaikka konsultaatioajan. ja kysyy siinä sitten, että hei miten tästä nyt eteenpäin. Ei vaan jää yksin. Se on kaiken A ja O.  

 

Puhuja 1: Toi oli kiva, kun Nina olit bongannut intrasta nyt tämän matalan kynnyksen palvelumallin ja sieltä Opehuoneestahan löytyy myös tämä yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuoltotyön prosessimallikuvaus. Toivottavasti meni nyt oikein. Siellä kuvataan sitä monialaista yhteistyötä: kun herää oppilaasta huoli, niin miten voidaan lähteä siihen yhteistyöhön koulun aikuisten kesken ja miten otetaan yhteys kotiväkeen ja miten kuullaan oppilasta ja heti lähdetään siihen yhteistyöhön yhdessä. Meillä on ollut tässä podcastissa tapana pyytää vieraita täyttämään vieraskirjaa. Täällä oli todella ihania vastauksia näihin kysymyksiin. Täällä oli esimerkiksi tämmöinen kuin "Mikä sinua innostaa työssäsi juuri nyt?" Nina, sinä olit vastannut, että hyvinvointi on sydäntä lähellä. Johtuisiko tuoreesta Hyvinvoinnin juurilla -koulutuksesta ja johtoryhmävalmennuksesta? "Koulussamme toteutetaan tänä syksynä myös hyvinvointiaiheinen ilmiökokonaisuus." Haluatko kertoa tästä jotain? 

 

Puhuja 4: Joo, meillä on tosiaan ilmiö tänä vuonna hyvinvointi. Halutaan jalkauttaa sitä ajatusta siitä hyvinvoinnista, että mihin kaikkeen se voi liittyä myös oppilaille ja ihan koko koululle. Ja sitten miettiä niitä ihan konkreettisia hyvinvointitoimia, mitä me voidaan tehdä aikuisten kesken ja oppilaiden kesken. Tämä koko spektaakkeli huipentuu siihen, että meillä ei olekaan ihan perinteistä joulujuhlaa, vaan meille tulee sellaiset hyvinvointimessut, johon vanhemmat pääsee myös tutustumaan. Sitten saadaan myös jakaa ja nähdä, että mitä kaikkea muut on keksinyt ja mistä asioista muut ovat innostuneet. On tärkeää, kun esimerkiksi puhuttiin siitä, että kun osa pääsee johonkin kivaan koulutukseen, niin jaettaisiin sitä tietoa muille, niin samalla tavalla. että tehdään näkyväksi sitä, mitä me tehdään siellä luokissa tai kortteleissa tai missä ikinä tehdäänkään. Sitten kaikki pääsisivät nauttimaan ja näkemään niistä työn hedelmistä. Sitten voidaan olla onnellisia, iloisia ja ylpeitä omista suorituksista. 

 

Puhuja 3: Tässä se "huomaa hyvää" ja mitä ollaan monissa kohtaa... Sitä, että lähdetään sieltä kautta ja jotenkin sen ilon ja toivon kautta. Samoin, että olen aina pitänyt kaveritunteja, en ole pitänyt kiusaamistunteja. Sekin, että mikä edellä me menemme ja päästään siihen päämäärään, että olisi kaikilla hyvä olla täällä. 

 

Puhuja 1: Jenni, sulla oli myös, että sua innostaa työssäsi juuri nyt monet asiat, erityisesti yhteisöllinen työ, niin haluatko kertoa tästä jotain? 

 

Puhuja 3: Jotenkin sinne luokkiin, että pitää siellä sitten, tekee siellä kartoitusta, just vaikka kaveritunteja pitää, joskus somesta. Sitten mä olen pitänyt täällä myös orientaatiota, kun siirrytään yläkouluun ja näin. Niin ne on jotenkin... Mä nautin niistä tosi paljon. 

 

Puhuja 1: Tänään ollaan oltu todella mielenkiintoisen aiheen äärellä, itselle tärkeän aiheen äärellä, monialainen yhteistyö, varhainen tuki ja miten yhteistyöllä voimme tukea oppilaan oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Ja miten se myös vaikuttaa se hyvä yhteistyö koko kouluyhteisön hyvinvointiin. Kiitän teitä tänään tästä keskustelusta.  

 

Puhuja 4: Kiitos itsellesi. 

 

Puhuja 3: Kiitos. Kiva kun tulitte.  

 

Puhuja 4: Joo, oli tosi kiva saada olla mukana täällä tänään. 

 

Puhuja 1: Lisätietoa monialaisesta yhteistyöstä oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi Helsingin kaupungin työntekijöille löytyy Opehuoneesta, yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen työskentelyn prosessikuvauksesta. Tutustu myös intrasta löytyvään matalan kynnyksen palvelumalliin. 

 

Puhuja 2: Tämä oli Toimivat tavat opinpolulla -podcast.  

  

Puhuja 1: Podcast on tuotettu Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla osana esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -kehittämistoimintaa. 

 

[äänite päättyy] 

 

En textversion på svenska kommer snart.