×
Itämeripäivän karnevaali 27.8.2020
Itämeripäivän karnevaali 27.8.2020
24.10.2016
14:00
Kesto 10h 0min

Itämeripäivän karnevaali 27.8.2020

Itämeripäivän karnevaali järjestettiin virtuaalisena tapahtumana, joka striimattiin suorana Helsingin kaupungintalon aulasta. Aamu alkoi muumien satutuokioilla, joissa luettiin ”Kuinkas sitten kävikään” ja ”Näkymätön lapsi” -tarinoita kolmella eri kielellä. Iltapäivällä kuulimme uusista innovaatioista ja konkreettisista teoista Itämeren roskaantumisen hillitsemiseksi sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja mm. meriluonnosta ja ilmastonmuutoksesta, Itämeren kulttuurihistoriasta sekä taloudesta. Voimme myös tutustua videoiden kautta vedenalaiseen luontoon ja kuulla muistoja merestä. Ohjelma päättyi elokuvailtaan, jossa nähtiin uusimpia muumianimaatioita neljällä eri kielellä. Tässä tallenteessa on nähtävissä iltapäivän virtuaalinäyttelyt, nopeiden kokeilujen esittelyt sekä muut puheenvuorot.

Itämeripäivän karnevaalia koordinoi Itämerihaaste ja Helsingin kaupunki. Ohjelmaa järjestivät myös John Nurmisen Säätiö, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Moomin Characters Oy, Ympäristöministeriö, Helsingin kaupunginkirjasto, SATAKOLKYT-hanke ja Harakan taiteilijat. Juontajana toimi Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen.

Vedenalaisen luonnon videot 30 min

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kuvataan VELMU-ohjelman upeassa valokuvanäyttelyssä, joka on kiertänyt ympäri Suomea. Nyt otteita valokuvanäyttelystä on saatettu digitaaliseen muotoon. Koko valokuvanäyttely on nähtävillä Korkeasaaressa syyskuun loppuun asti.

Meren aarteet -valokuvanäyttely 10 min

Havets rikedomar -fotoutställning 10 min

Treasures of the Baltic Sea photo exhibition 10 min

John Nurmisen Säätiön muistojen meri –virtuaalinäyttely 15 min

John Nurmisen Säätiö keräsi Muistojen meri – Minnenas hav -hankkeessaan Itämereen liittyviä muistoja maalis-kesäkuussa 2020. Hankkeen tavoitteena oli avata näkökulmia ihmisten mielikuviin ja uskomuksiin merestä sekä aktivoida suomalaiset miettimään suhdettaan Itämereen. Muistoista koottu video on osa Kauppakeskus Citycenterin näyttelykokonaisuutta. Videon on tuottanut Harha XR Oy.

Itämerihaasteen nopeiden kokeilujen esittely 60 min

Apulaispormestari Anni Sinnemäen tervehdys

Staran vesienpuhdistustoiminta Helsingin merialueilla – Lauri Mörä

Clewat Oy – Marko Kärkkäinen

Bloft Design Lab – Atte Linna

Innogreen, Green House Effect Oy – Mats Wikström

Biosatama Oy – Mikko Heikkilä

 

SATAKOLKYT-hankkeen esittely 2 min

Itämeripäivä Tallinnassa 1 min

 

Miniluentoja Itämeren eri näkökulmista á 20 min

Itämeri on vanha ja nuori – Anu Kaskela, GTK

Itämeri on muodostunut miljoonia vuosia vanhaan kalliopainanteeseen, mutta nykyisen kaltainen murtovesiallas se on ollut vain joidenkin tuhansien vuosien ajan. Itämeren syntyhistoria ja sen geologiset piirteet ovat esityksen keskiössä. 

Sokeiden kivien saaristo. Helsinki ja meri purjeiden aikakaudella – Mikko Huhtamies, Helsingin yliopisto

Helsingin merialue otti ja antoi aikana, jolloin laivat liikkuivat purjein ilman nykyisiä navigointivälineitä ja moottoreita. Ulkomaisen aluksen haaksirikko tuotti 1700-luvulla pelastustuloja kaupungissa toimivalle sukellus- ja pelastuskomppanialle. Haaksirikkoaluksesta saatu hylkytavara huutokaupattiin, mikä oli suuri etu helsinkiläislaivanvarustajille, koska niissä pystyi tekemään edullisia hankintoja omiin aluksiin. Laivoja ei kuitenkaan missään vaiheessa houkuteltu karille harhatulien avulla, kuten ikivanha lähes dokumentoimaton tarina kertoo. Haaksirikoissa myös menetettiin kaupungin omia laivoja. Helsingin merialue oli vielä pitkään huonosti kartoitettu. Vaarallisimpia kareja olivat ns. sokeat kivet, joista ei näkynyt merkkejä pinnalla.

Mereen menetetyt laivat - Haaksirikkoja ja hylkyjä pohjoiselta Itämereltä – Riikka Alvik, Helsingin yliopisto

Itämeri, tuo pieni ja matala allas on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen vanhojen laivanhylkyjen säilyttäjä. Suomesta tunnetaan tuhansia laivanhylkyjä, joista yli sata vuotta sitten uponneita, suojeltuja hylkyjä on yli 700. Vanhimmat niistä ovat keskiajalta. 1700-luvulla laivaliikenne vilkastui Suomenlahdella Pietarin perustamisen myötä ja myös haaksirikot yleistyivät. Kauppalaivat saattoivat olla kuin kelluvia tavarataloja. Laivanhylystä voi löytyä satoja vuosia vanhoja kahvipapuja ja väriaineita, joilla voisi edelleen värjätä vaatteita. Tupakkarullat kertovat ajasta, jolloin tupakkaa suositeltiin lääkkeeksi ja elohopeakin saattoi olla tarkoitettu vaikkapa turkishatun kovikkeeksi tai lääkkeeksi. Tässä esitelmässä sukelletaan vihreään Itämereen katsomaan kauppa-alusten hylkyjä ja 1700-luvun maailmaa.

Mereisiä ja makeanveden lajeja sekä vaelluskaloja – Pohjoisen Itämeren kalavarat – Meri Kallasvuo, Luonnonvarakeskus

Suomen rannikon kalasto on uniikki sekoitus mereisiä ja makeanveden lajeja sekä vaelluskaloja. Lajiston määrä ei vedä vertoja valtamerille, mutta monimuotoista se on ja sopeutunut juuri näihin haastaviin oloihin. Miniluennolla esitellään kalavarojemme kirjoa ja merkitystä kalastukselle.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen? Uhkia ja mahdollisuuksia – Markku Viitasalo, SYKE Merikeskus

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lämmittävän Itämerta, pahentavan rehevöitymistä, hävittävän alkuperäisiä lajeja ja lisäävän vieraslajeja. Esityksessä kerrotaan uusimman tutkimuksen valossa, mitkä näistä ennusteista ja ovat todennäköisiä ja mitkä eivät, ja mitä muita uhkia - ja mahdollisuuksia - ilmastonmuutos tuo tullessaan.

Itämeren alueen talous – Kari Hyytiäinen, Helsingin yliopisto

Kuinka tärkeä Itämeri on rantavaltioiden taloudelle ja erilaisille elinkeinoille? Entä miten taloudellinen toiminta vaikuttaa Itämereen? Onko Itämeren hyvä tila mahdollista saavuttaa talouskasvun, muuttuvan ilmaston ja globaalien megatrendien ristiaallokossa? Näistä kysymyksistä keskustelemme viimeisellä miniluennolla.