Vanhusneuvosto pyrkii varmistamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä. Neuvosto vaikuttaa eri toimialojen palveluiden suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista selviytymisen kannalta.
Kokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
2. Asialistan hyväksyminen
3. Edellisen kokouksen muistio
Muistio on jaettu 15.3.2018.
4. Tapaaminen pormestari Jan Vapaavuoren kanssa
Pormestarilta on pyydetty puheenvuoroa, jossa hän vastaa seuraaviin kysymyksiin ja kommentoi huolenaiheita:
1. Miten lisäämme vanhusneuvoston vaikutusmahdollisuuksia Helsingissä?
2. Stadin ikäohjelma (~ vanhuspalveluohjelma) on ikäystävällisen kaupungin kehittämisen kulmakivi. Edellinen ohjelma oli voimassa vuoden 2016 loppuun. Vanhuspalvelulain 5 § kuitenkin edellyttää, että kunnalla on voimassa oleva, kunnanvaltuuston hyväksymä vanhuspalveluohjelma (Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi), joka tarkistetaan valtuustokausittain. Milloin uusi ohjelma saadaan?
3. Helsingissä on yli 100 000 yli 65-vuotiasta asukasta. Miten kaupunkistrategiaa toteutetaan iäkkäiden osalta? Linkki strategiaan
4. Helsinki panostaa paljon osallisuuden lisäämiseen. Monet osallisuuden menetelmät kuitenkin edellyttävät digitaitoja. Miten huomioidaan ne kaupunkilaiset, jotka eivät ole mukana digimaailmassa? Miten käyttäjälähtöisyys ja kokemusasiantuntijat saadaan mukaan kaupungin kehittämiseen jo asioiden suunnitteluvaiheessa?
Vanhusneuvosto esittää vakavan huolensa seuraavista asioista ja toivoo pormestarilta toimenpiteitä helsinkiläisten ikäihmisten aseman turvaamiseksi:
5. Maakunnallisten vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuudet ja kokoonpano: Kunnallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen lisäksi ollaan mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen myötä luomassa maakunnalliset vanhus- ja vammaisneuvostot. Linkki julkaisuun Opas maakunnan vanhusneuvoston toimintaan. Näiden toimialaan tulisivat kuulumaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät asiat. Maakuntalain mukaan maakunnalliseen vanhusneuvostoon tulisi vähintään yksi edustaja kustakin kunnasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suurten kuntien, etenkin Helsingin, osuus tulee olemaan asukasmäärään nähden suhteettoman pieni ja vastaavasti helsinkiläisten ikäihmisten vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hyvin vähäiset pienempien kuntien ikäihmisiin verrattuna. Vinoutunut kokoonpano tulee varmasti myös vaikuttamaan asioiden painotuksiin.
6. Avoimen palvelukeskustoiminnan tulevaisuus: Helsingin vanhuspalvelujen vahvuutena on ollut avoin palvelukeskustoiminta. Se on tarjonnut matalan kynnyksen monipuoliset toiminta- ja palvelumahdollisuudet helsinkiläisille ikäihmisille ja työttömille. Palvelukeskustoimintaa on 16 toimipisteessä. Vastaavaa toimintaa ei ole ollut muissa kaupungeissa/kunnissa läheskään tässä laajuudessa. Palvelukeskukset ovat olleet myös ikäihmisten kokoontumis- ja osallistumismahdollisuuksien kannalta keskeisiä areenoita. Mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen myötä vanhuspalvelut siirtyvät maakunnille, mutta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäisi kuntien vastuulle. Helsingin palvelukeskustoiminnan tulevaisuus muutoksessa on epäselvä. Vanhusneuvosto ei ole yrityksistään huolimatta saanut asiaan vastausta sote-toimialan kautta.
Pormestarin puheenvuoron jälkeen keskustelua aikataulun puitteissa.
5. Kannanotto liikuntamahdollisuuksista ja kokoontumistiloista
Vanhusneuvoston maaliskuun kokouksessa päätettiin, että eläkeläisjärjestöjen seminaarin perusteella tehdään kannanotto, joka lähetetään ainakin toimialajohtajille, toimialojen tilapäälliköille ja apulaispormestareille. Kokouksessa käsiteltyä kannanottoluonnosta on muokattu ehdotusten mukaisesti. Koska asiaa on jo aiemmin käsitelty, osallistujia pyydetään miettimään mahdolliset muutostoiveet täsmällisesti etukäteen. Luonnos:
” Riittävä liikunta ja toisten ihmisten tapaaminen tuovat hyvinvointia eläkeikäisille helsinkiläisille. Kaupungin tulisikin strategiansa mukaisesti edesauttaa ja innostaa ikäihmisiä liikkumiseen, yhdessäoloon ja vaikuttamiseen.
Kaupungin edustajien näkökulmasta liikuntamahdollisuuksia on tarjolla runsaasti, joskaan ei välttämättä joka puolella kaupunkia, eikä kaikkien liikuntamuotojen osalta. Käytännössä eläkeläisten ei kuitenkaan ole helppo lähteä toiselle puolelle kaupunkia. Kynnystä nostavat osallistumismaksut. Kaupungin edustajien näkökulmasta maksut ovat kohtuullisia, eikä maksuttomuudella saada aktivoitua vähän liikkuvia. Kuitenkin pienituloisille eläkeläisille voi pienikin maksu olla este liikuntaharrastukseen osallistumiselle, etenkin jos lisäksi joutuu maksamaan HSL:n lipun, josta valtaosa eläkeläisistä ei saa minkäänlaista alennusta.
Nykyisin kaupungin liikuntapalveluja eläkeläisille järjestävät tahot (liikuntatoimi, työväenopistot ja palvelukeskukset) eivät tee riittävästi yhteistyötä. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että kysyntä ja tarjonta eivät alueellisesti kohtaa. Palvelujen koordinointia tulee parantaa ja tiedottamista tehostaa. Liikuntapalvelujen tulee olla joustavia ja käyttäjäystävällisiä. Esimerkiksi on palautettava mahdollisuus siirtää oma liikuntavuoro toiseen ryhmään, mikäli ryhmässä on tilaa.
Yksityisten kuntosalien käyttömahdollisuuksien selvittäminen on toivottavaa ja siitä halutaan lisää tietoa vanhusneuvostolle.
Eläkeläisjärjestöillä on tarve isoihin ja esteettömiin kokoontumistiloihin. Koulujen tilojen, etenkin ruokasalien käytön avaaminen on tärkeää ja tuo mukanaan eri sukupolvien kohtaamisia. Kokoontumistilojen käytön käytännön asioihin, kuten siivoukseen ja kahvinkeittoon, on löydettävä ratkaisut.
Varaamo-palvelun kattavuutta ja käyttömahdollisuuksia pitää laajentaa. Varaamon saavutettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä on lisättävä. Käyttäjätestausta tarvitaan. Esteettömyysasiat on huomioitava paremmin mm. Palvelukarttaa hyväksi käyttämällä. Hekan (Helsingin kaupungin Asunnot) tilojen
käyttömahdollisuudet tulee myös selvittää.”
6. Helsingin kaupungin esteettömyystyö
Vanhusneuvoston jäsen, esteettömyysasiamies Pirjo Tujula esittelee.
7. Miten laajennettu toiminta Seniori-infossa on käynnistynyt?
Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari sote-toimialalta esittelee.
8. Valmistautuminen Kuusikko-kokoukseen 26.4.2018
Ohjelma:
KUUSIKKO-KAUPUNKIEN VANHUSNEUVOSTOJEN KOKOUS 26.4.2018
Paikka: Helsingin kaupungintalo, Aleksanterinkatu 20, Kokoomuksen ryhmähuone
10.00 Kahvit ja tervetuloa
10.30 Esittäytymiskierros
10.40 Uusi esteettömyysasetus
• yliarkkitehti Niina Kilpelä, ympäristöministeriö
11.10 Ajankohtaiskierros (5-10 min/kaupunki)
12.30 Lounas kaupungintalon ravintolassa, Sofiankatu 1-3 (sisäpiha)
13.20 Kuusikko-vanhusneuvostojen yhteistyön kehittäminen
14.00 Keskustelua, jatkotoimista sopiminen
14.30 Siirtyminen Helsingin Musiikkitalolle
15.00 Ekskursio Helsingin Musiikkitalolla, Mannerheimintie 13
• yleisötyön tuottaja Annika Kukkonen, Helsingin kaupunginorkesteri
16.00 Tapaaminen päättyy
Helsinkiläisiä on tulossa mukaan 13 ja osallistujia kaikkiaan 32. Tervetulotoivotuksen ja vanhusneuvoston ajankohtaiset asiat kertoo Helsingin osalta puheenjohtaja. (Esitykset pyydetään kaikilta kaupungeilta etukäteen.) Iltapäivällä käsitellään Kuusikko-vanhusneuvostojen yhteistyön kehittämistä. Työvaliokunta esittää vanhusneuvostolle, että Helsinki esittäisi yhteistyötä vanhusasiamiehen saamiseksi kaikkiin isoihin kaupunkeihin.
9. Muut asiat
10. Ilmoitusasiat
11. Kokouksen päättäminen
Lue lisää vanhusneuvostosta ja sen toiminasta.
27.02.2019
07.03.2019
12.03.2019
