Suoraan sisältöön
Katsottu: 4

Julkaisija: Keskushallinto

Ajankohtaista viittomakielellä heinäkuussa 2019

Maailman koululaisten ilmastokokous huipentui Helsingin kaupungintalolla

Viikon kestänyt maailman koululaisten ilmastokokous huipentui 5. kesäkuuta Helsingin kaupungintalolla pidettyyn päätöstilaisuuteen. Tilaisuudessa julkaistiin kokoukseen osallistuneiden 70 maan nuorten tuottama ilmastotekojen suunnitelma vuosille 2019–2025. 

Suunnitelman mukaisesti nuoret ovat sitoutuneet muun muassa istuttamaan puita ja edistämään puiden istuttamista luomalla yhteistyökontakteja omien maidensa viranomaisiin. Nuoret vaativat omia koulujaan panostamaan ilmastokysymyksiin opetuksessa. Kierrätystä aiotaan tuoda esiin omissa lähtömaissa, muovin kertakäyttöä vähentää ja tähdätä ilmastoystävällisempään ruokailuun. Koululaiset aikovat luoda verkkoalustan, jolla voivat jatkaa yhteistyötään ilmastokysymyksissä.

Kansainväliseen koulujen ilmastosopimukseen on tähän mennessä liittynyt jo 370 koulua 50 maasta. Sopimuksen mukaan koulu sitoutuu vuosina 2019-2025 istuttamaan 0,5 hehtaaria puita vuosittain. Tavoitteena on sitoa kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2025 mennessä.

Helsinki-Uusimaa on EU:n innovatiivisin alue

Helsinki-Uusimaa nousi Euroopan unionin kärkeen eurooppalaisten maiden ja alueiden innovaatioympäristöjen toimintakykyä vertailevassa julkaisussa.

Vertailussa oli mukana yhteensä 238 aluetta eri puolilta Eurooppaa. Helsinki-Uudenmaan perässä EU-alueista toisena oli Tukholman lääni ja kolmantena Hovedstaden eli Kööpenhaminan alue. 

Helsinki-Uusimaan vahvuuksiksi vertailussa katsottiin muun muassa seuraavat asiat: 1) tuotemerkki- ja patenttihakemusten suuri määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, 2) tietointensiivisten alojen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, 3) elinikäiseen oppimiseen osallistuneiden määrä, 4) väestön korkea koulutustaso sekä lopuksi pienten ja keskisuurten yritysten innovatiivisuus. 

Metrovarikko saa energiaa auringosta

HKL:n hankkima aurinkovoimala otettiin käyttöön 18.6.2019 Roihupellon metrovarikolla. Aurinkovoimala pienentää HKL:n hiilijalanjälkeä varikon kuluttaman sähkön osalta. Kaikki HKL:n raideliikenteen kuluttama sähkö on jo päästötöntä, sillä se tuotetaan pohjoismaisella tuuli- ja vesivoimalla. Oman aurinkovoimalan rakentaminen on osa HKL:n vastuullisuutta. 

Roihupellon metrovarikon sähkönkulutus vuodessa on noin 4 600 MWh. Vaikka voimala tuottaa noin 422 MWh vuodessa, on se vasta noin 10 prosenttia metrovarikon tarpeista. Jos aurinkovoimala hetkellisesti tuottaa enemmän sähköä kuin varikko kuluttaa, voidaan tämä sähkö ohjata metrojunien liikennöintiin HKL:n omassa sähköverkossa.

Voimalan erikoispiirre on se, että sen paneeleita on suunnattu kolmeen eri ilmansuuntaan; itään, etelään ja länteen. Tämä antaa voimalalle tasaisempaa tuotantoa aamuauringosta iltaruskoon. 

Yhdenvertaisuus on tärkeää myös ikääntyneille – Kampin ja Kinaporin palvelukeskukset mukana sateenkaarisertifikaatissa

Kampin ja Kinaporin palvelukeskukset pilotoivat ensimmäisinä sosiaali- ja terveysalan toimijoina Setan sateenkaarisertifikaattia. Seta myöntää organisaatiolle sertifikaatin arviointinsa jälkeen. Sertifiointi toimii organisaation työkaluna palveluiden laadun varmistamiseksi. 

Sertifikaatti-projektin tavoitteena on edistää palvelukeskusten asiakaskunnan ja henkilöstön yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, osallisuutta ja ehkäistä syrjintää. Sertifioitu organisaatio näkee moninaisuuden kirjon ja edistää ruohonjuuritason ihmisoikeuksia. Sertifiointiprosessi koostuu työntekijöiden koulutuksista, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien läpikäymisestä ja sertifikaattitiimien tapaamisista. Tiimeissä on mukana myös asiakkaita ja vapaaehtoisia. 

Pienilläkin eleillä osoitetaan, että henkilökunta on perillä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että henkilökunta on orientoitunut niin, että täällä ei tarvitse peitellä omaa seksuaalista suuntautumistaan. 

Osallistumalla pilottiin, Kampin ja Kinaporin palvelukeskukset sitoutuvat edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset ovat kokeneet nuoruudessaan aikoja, jolloin omana itsenään oleminen ei ollut mahdollista. Siksi on tärkeää, että aloite yhdenvertaisiin palveluihin tulee palvelutarjoajan puolelta.