Ajankohtaista viittomakielellä

Syötävä Helsinki valtaa kaupungin touko-kesäkuussa Ensimmäistä kertaa järjestettävät Syötävä Helsinki -ruokaviikot kutsuvat tutustumaan Helsingin monipuoliseen ruoka- ja juomatarjontaan 24.5.–16.6. Paikallisten ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alojen toimijoiden yhteistyöllä on saatu kokoon lähes sadan tapahtuman kattaus, josta löytyy herkullisia maistiaisia niin fine diningin, burgereiden, perinteisten ja etnisten makujen kuin juomakulttuurinkin ystäville. Mukana olevissa ravintoloissa ja kahviloissa on Syötävä Helsinki -viikkojen aikana tarjolla erikoisannoksia ja teemallisia menuja. Helsinkiläiseen ruoka- ja juomakulttuuriin voi sukeltaa opastetuilla kierroksilla, työpajoissa ja näyttelyissä. Kaupungin monipuolisia makuja pääsee kokemaan myös eri kulttuurien ruokatarjontaa esittelevien festivaalien ja tapahtumien kautta. Syötävä Helsinki -viikoille aukeaa myös Torikorttelien kesäterassi. Senaatintorin laidalle nousee viime vuoden tapaan terassialue, jossa Torikorttelien ravintoloitsijat tarjoilevat kesäisiä herkkuja. Tutustu Syötävä Helsinki -tapahtumiin ja merkkaa suosikkisi muistiin!   Töölönlahdenpuistoon vesileikkejä, oleskelupaikkoja ja pörriäiskeitaita Töölönlahdenpuistoon tehdään useita kokeiluluonteisia toimenpiteitä, joilla puiston viihtyisyyttä parannetaan nopeasti jo ensi kesäksi. Alueelle on suunniteltu muun muassa niittyjä, kukkaloistoa ja istutuksia, leikki-, peli- ja oleskelualueita sekä tanssilava. Ensimmäiset työt käynnistyvät huhti−toukokuun vaihteessa. Puiston eteläosaan Töölönlahdenkadun viereiselle kiveysalueelle tulee pyöräkeskus, tanssilava sekä uusia istutuksia. Nopeat toimenpiteet ovat pääosin väliaikaisia ja kokeiluluonteisia, mutta esimerkiksi puut istutetaan paikoilleen pysyvästi. Suurin osa toteutettavista toimenpiteistä on poimittu asukkailta tulleista ideoista. Nyt toteutettavat toimenpiteet ovat kokeiluja, joiden avulla Töölönlahdenpuiston viihtyisyyttä parannetaan ennen varsinaisen puistosuunnitelman valmistumista. Kaupunginvaltuusto on varannut puiston parannuksiin tälle vuodelle 1,5 miljoonaa euroa.   Kaisantunneli avautuu 4. toukokuuta – tervetuloa juhlimaan avajaisia! Kaisantunnelin avajaisia juhlitaan lauantaina 4. toukokuuta. Tapahtuma alkaa kello 12 Kansalaistorilta pormestari Juhana Vartiaisen juhlapuheella. Uuteen tunneliin pääsee nauhanleikkuun jälkeen noin kello 13. Uusi jalankulun ja pyöräliikenteen yhteys antaa aihetta juhlaan, sillä se helpottaa liikkumista Kaisaniemenpuiston ja Kansalaistorin välillä. Alikulku lyhentää matkaa radan puolelta toiselle noin 600 metriä, minkä lisäksi sitä käyttävä välttää liikennevalot neljässä risteyksessä rautatieaseman edessä. Kaisantunnelin urakan toteutusvaihe alkoi huhtikuussa 2021. Tunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyörätie on 4 metriä leveä ja jalkakäytävä 3,5 metriä leveä.   Oulunkylän tekojääkenttä ja jäähallia kunnostetaan isossa remontissa Oulunkylän vuonna 1977 valmistunut tekojääkenttä ja sen läheisyydessä oleva jäähalli menevät remonttiin tänä vuonna 2024. Mittava remontti kohdistuu tekojääkenttään ja jäähallin kylmätekniikkaan sekä huoltorakennukseen.  Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kertoo: Euroopan, mahdollisesti koko maailman, suurin tekojää on palvellut jo miltei 50 vuotta, ja nyt on jo korkea aika tehdä sinne peruskorjaus. Kun luonnonjäiden pitäminen luistelukunnossa on talvi talvelta haastavampaa, tekojääratojen merkitys kaikkien liikunnassa korostuu entisestään. Remontissa uusitaan tekniikkaa tämän päivän tasolle ja tarpeisiin, mutta esimerkiksi suojellut ominaispiirteet, kuten betoniset valotolpat ja jään päällä roikkuvat valot säilyvät paikoillaan. Näin ollen jatkossakin Oulunkylän upea arkkitehtuuri pääsee hienosti esille. Oulunkylän tekojääkentällä on vuosittain noin 60 000 käyntikertaa, ja sen lisäksi jäähallissa, kuntosalilla ja liikuntahallissa käyntikertoja on myös 60 000, joten yhteensä vuosittaisia käyntikertoja on noin 120 000.   Ryhmävuokraus? Uusi asumismuoto käytössä Kruunuvuorenrannassa Ryhmävuokraamalla saa asumiseensa lisää laatua, sillä se tarjoaa yksiötä edullisemmalla hinnalla yksityisyyttä omassa tilavassa huoneessa, mutta lisäksi avarat yhteistilat valittujen kimppa-asukkaiden kanssa. Ryhmävuokrauksen valinneet kiittävät asumistaan. Kruunuvuorenrannan asunto on ryhmävuokrauksesta hyvä käytännön esimerkki. Huoneisto on alun alkujaankin suunniteltu ryhmävuokraukseen. Yksi huoneisto käsittää neljä tilavaa huonetta, jotka sijaitsevat huoneiston nurkissa. Keskelle jää läpitalon sijaitsevat yhteistilat, kaikkien asukkaiden käytössä oleva avara yhteinen keittiö ja olohuone. Neliöitä on kaikkiaan 115. Keskeisenä ideana on ollut, että asukkaille saadaan käyttöön yksiön vuokraa vastaavalla hinnalla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Tilat suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden. A-Kruunulla on ryhmävuokra-asuntoja Kruunuvuorenrannan lisäksi Jätkäsaaressa ja seuraavat valmistuvat myöhemmin tänä vuonna Kalasataman Nihtiin.

Jätkäsaaren Bunkkerin purkutyöt alkoivat Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin purkutyöt ovat alkaneet talossa yhä olevien tavaroiden siirroilla ja kevyillä sisäpurkutöillä. Toukokuusta alkaen työmaa-alue aidataan, mikä vaikuttaa hieman alueen kulkureitteihin. Bunkkerinaukio varataan purkutyömaan käyttöön. Näkyvät purkutyöt, jotka kattavat myönnetyn luvan mukaisesti 64 prosenttia rakennuksesta, alkavat kesäkuussa. Nämä ensimmäisen vaiheen purkutyöt valmistuvat arviolta vuodenvaiheessa 2024-25. Koko purkuhankkeen lopullinen valmistuminen riippuu korvaavan uudishankkeen edistymisestä, ja sen aikataulu on toistaiseksi avoin. Hankkeen taustalla on tarve saada alueelle uusia liikunta- ja uimahallitiloja. Alun perin hankkeen toteuttajaksi valittu rakennusyhtiö SRV vetäytyi hankkeesta syksyllä 2023 heikentyneen markkinatilanteen ja sijoituskumppanin puutteen vuoksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunki on aloittanut uuden ratkaisun etsimisen liikuntatiloille ja uimahallille.   Syyhy aiheuttaa ihon kutinaa mutta ei ole vaarallinen Julkisuudessa on ollut keskustelua syyhytartunnoista ja niiden leviämisestä. Syyhy ei ole vaarallinen, mutta se on epämiellyttävä kokemus. Syyhy on hoidettavissa, kun noudatat ohjeita. Syyhytartunnan tärkein oire on voimakas kutina.   Syyhy leviää ihokontaktissa, lähinnä perhepiirissä, päiväkodeissa tai seurustelukumppaneiden välillä, ja joskus harvemmin lähikaveripiirissä. On erittäin harvinaista, että esimerkiksi kouluolosuhteissa syyhy leviäisi epidemiaksi. Ihmiskehon ulkopuolella syyhypunkki kuolee 48–72 tunnissa. Lisää aiheesta, eli oireet, itsehoito, siivous, milloin lääkäriin, ym. löydät osoitteesta hel.fi/syyhy   Suomeen asettuneet ukrainalaiset rakentavat tulevaisuuttaan Helsingissä Moni Ukrainasta sodan alkamisen jälkeen Suomeen saapunut haluaa löytää itselleen työtä ja oppia suomen kielen. Helsinki tukee ukrainalaisia työllistymisessä ja kotoutumisessa monin tavoin. Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Ukrainasta on paennut yli kuusi miljoonaa ihmistä. Heistä 57 000 on tullut Suomeen ja noin 2 500 on asettunut Helsinkiin. Helsingin työllisyyspalvelujen asiantuntija Alina Jokela kertoo, että siinä missä sodan alussa valtaosa ukrainalaisista ei ollut varma haluavatko he jäädä vai palata Ukrainaan, sodan pitkityttyä monet ovat päättäneet rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Päätös näkyy kotikunnan Helsingistä saaneiden määrässä, joita on jo lähes 1 500. Työllisyyspalveluissa ukrainalaisia tuetaan kotoutumaan kartoittamalla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja tilannetta. Työnhaun ohella asiakasta autetaan esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa Suomessa, lisäkouluttautumisessa tai tarjoamalla kielikursseja.   Tekonurmien hyötykäytön mahdollisuuksia selvitetään Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä saatavilla kestäviä käsittelytapoja. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut sekä mattoihin sisältyvät muut komponentit, kuten kumirouhe ja hiekka. Tarve kestäville toimintamalleille tekonurmien kierrätykseen on merkittävä. Kansallinen tekonurmiselvitys on Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa tekonurmimattojen kiertotalous- ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Selvityksessä kootaan kokemuksia tekonurmien uusiokäytöstä sekä kartoitetaan Suomesta ja muualta Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024. Selvityksessä kartoitetaan erityisesti Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja, sillä sieltä löytyy jo tähän erikoistuneita laitoksia. Myös Suomeen toivotaan lisää kestäviä ratkaisuja tekonurmien kiertotalouden edistämiseen.   Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutuminen etenee Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 14. helmikuuta yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksesta uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta vastaavalle säätiölle. Museohankkeen toinen päärahoittaja on Suomen valtio, joka osallistuu hankkeeseen vastaavalla osuudella. Kaupungin ja valtion sitoumukset mahdollistavat museohankkeen etenemisen. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kommentoi: Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota on valmisteltu huolella ja pitkään. On kerrassaan mahtavaa, että nyt se toteutuu. Museo vahvistaa Helsingin kansainvälistä vetovoimaa ja tarjoaa kaupunkilaisille uuden syyn tulla keskustaan. Yhdessä uudistuvan Makasiinirannan kanssa museo muodostaa uutta houkuttelevaa kaupunkitilaa merelliselle paraatipaikallemme. Se on kannattava investointi, joka luo työpaikkoja sekä tuo asiakkaita yrityksille ja matkailijoita Helsinkiin. Museo on sijoitus tulevaisuuteen. Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvasta uudesta museorakennuksesta järjestetään yleinen ja kansainvälinen suunnittelukilpailu, joka käynnistyy 11. huhtikuuta. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuussa 2025. Tavoiteaikataulun mukaan museo voisi avautua vuonna 2030.

Talviuintimahdollisuuksia parannetaan Helsingissä Helsingissä on lähes 20 talviuintipaikkaa. Kaikki halukkaat eivät ole saaneet itselleen talviuintipaikkaa tai päässeet liittymään haluamiinsa talviuintiseuroihin, koska monessa jäsenmäärät ovat täynnä.  Helsingin kaupunki ei ylläpidä talviuintipaikkoja, mutta vuokraa ne talviuintiseuroille. Tuleviksi talviuintikausiksi Helsingin kaupunki ja helsinkiläiset talviuintiseurat uudistavat vuokrasopimuksiaan siten, että seurojen jäsenmäärää voi kasvattaa. Munkkiniemen Avantouimarit puolestaan järjestää kaikille halukkaille 5 euron kertamaksullisia talviuinteja. Palvelukartasta löydät talviuintipaikat , ja sieltä näet uintipaikan sijainnin ja uintipaikan ylläpitäjän yhteystiedot. Talviuintipaikat vaihtelevat palveluiltaan. Joissakin on tarjolla uinnin lisäksi sauna, mutta yksinkertaisimmillaan talviuintipaikka sisältää lämpimän pukusuojan, avannon ja avantoon johtavat portaat.   Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastettiin Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastettiin lauantaina 25. marraskuuta Pikkuparlamentin puistossa Helsingissä, kun presidentti Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Valtioneuvosto kunnioitti muistomerkillä presidentti Koiviston muistoa ja mittavaa elämäntyötä. Mauno Henrik Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994. Hän oli sotaveteraani, pankinjohtaja, filosofian tohtori, pääministeri ja tasavallan presidentti, joka luotsasi Suomen Euroopan unionin jäseneksi. Valtioneuvoston kanslia on tilannut Välittäjä-teoksen kuvanveistäjä Kirsi Kaulaselta. Valtioneuvoston kanslia lahjoittaa valmiin teoksen osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa. Suomen ylin valtiojohto osallistui paljastustilaisuuteen. Tilaisuudessa puhuvat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Petteri Orpo. Paljastustilaisuus oli avoin yleisölle.   Helsingin VPK rakensi nykyaikaisen paloaseman Jätkäsaareen Helsingin VPK:n toiminnassa alkoi uusi aikakausi tänä syksynä, kun se muutti uusiin ajanmukaisiin tiloihin Jätkäsaareen. Uudelle paloasemalle Messipojankuja 9:ssä mahtuu neljä paloautoa. Paloasema on rakennettu puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti, jolla ehkäistään palokuntalaisten altistumista lialle ja syöpävaarallisille aineille, joita voi esiintyä tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa. Likaiset varusteet ja kalusto tuodaan ainoastaan pesuhalliin ja pestään välittömästi. Puhtaissakin paloasuissa ja harjoitusasuissa kuljetaan vain niille tarkoitetuissa pukuhuoneissa ja autotallissa. Paloasemalla ei ole liukutankoa kuten ammattilaisten pelastusasemilla. Rakennuksessa on muita piirteitä, jotka tekevät siitä erityisesti paloaseman. Keittiön liesi esimerkiksi sammuu automaattisesti hälytyksen tullessa. Palokunnan noin 150 jäsentä ovat kaikki mukana toiminnassa vapaaehtoisesti.   Helsinki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa medialukion käyttöön Pikku-Finlandia säilyy Finlandia-talon käytössä vielä peruskorjauksen valmistumisen jälkeen vuoden 2025. Sen jälkeen kaupunki kaavailee rakennuksen siirtoa Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen.  Opiskelutilat vaikuttavat osaltaan henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Toimivan ja tyylikkään lisärakennuksen saamisella on suuri merkitys lukion tulevaisuuden toiminnalle. Näin myös Pikku-Finlandian rakennuksen tarina jatkuisi alkuperäisen muunneltavuuteen ja jatkokäyttöön keskittyneen suunnitelman mukaisesti. Siirtoa tavoitellaan toteutettavaksi viimeistään vuoden 2026 syksyllä, mutta tarkemmasta aikataulusta päätetään alkuvuodesta 2024.   Kaupunkilaisten rakastama Oodi täyttää viisi vuotta Keskustakirjasto Oodi avattiin itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta 2018. Viidessä vuodessa Oodi on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin käytetyimpänä kirjastona, kirjallisuustapahtumien talona ja yhtenä kaupungin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Keskustakirjasto Oodi oli 100-vuotislahja itsenäiselle Suomelle. Odotetut avajaiset vuonna 2018 keräsivät huimat 55 000 kävijää ja siitä käynnistyi Oodin vilkas arki. Kansainvälinen mediahuomio Oodia kohtaan oli poikkeuksellisen suurta. Miljoona kävijää tuli täyteen alle neljässä kuukaudessa, ja kymmenen miljoonan kävijän rajapyykki häämöttää alkuvuodessa 2024. Oodista on tullut esimerkki siitä, mitä inklusiivinen avoin kaupunkitila voi parhaimmillaan olla. Oodi suunniteltiin kaupunkilaisia kuunnellen ja osallistaen, ja ihmiset ovat todella ottaneet Oodin omakseen. Oodista on tullut paitsi käytetyin, myös Helsingin eniten lainaava kirjasto. Oodissa on tänä vuonna tehty reilut 478 000 lainaa, joka on miltei kymmenen prosenttia koko Helsingin kaupunginkirjaston lainamäärästä.

Korkeasaaren karhut kävivät jo talviunille Lokakuun viimeisenä viikonloppuna 22- ja 17-vuotiaat karhut olivat jo sikeästi unessa. Ne eivät ole viime vuosina vetäytyneet talvipesiinsä näin aikaisin, vaan tavallisesti vasta marraskuun puolella, paria viikkoa myöhemmin. Lokakuun alussa karhut puuhastelivat päivittäin talvipesiensä parissa. Ne rakensivat mukavat makuukuopat kuorikatepohjan päälle hoitajien tarjoamasta materiaalista: puukuivikkeesta, oksista, jäkälästä ja heinästä. Emo ja tytär tekivät talvipesänsä lähekkäin, kahteen vierekkäiseen tilaan. Sisätilan ikkunat on pimennetty ja lämpötila pysyy tasaisen viileänä. Karhut jaksavat nukkua koko talven paksun rasvakerroksensa turvin, mutta voivat vaihtaa asentoa tai käydä juomassa vettä. Talviunille mennessään molemmat karhut painoivat täsmälleen saman verran – 225 kiloa. Painoa on kerrytetty pitkin syksyä syömällä etenkin marja-aroniaa ja viljatuotteita. Lihaa ja kalaa on vähennetty viime viikkoina, kun karhujen ruokahalu on hiipunut. Ennen nukkumaan menoa karhut söivät enää puuroa, vihanneksia ja hedelmiä. Karhun kokoisen eläimen on vaikea löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten laji on ratkaissut ongelman nukkumalla talven yli. Pohjoisimmassa Suomessa talviunet kestävät helposti puolikin vuotta. Korkeasaaressa karhut ovat heräilleet talviuniltaan tavallisesti helmikuussa.   Mikä on vuoden 2023 helsinkiläinen kulttuuriteko? Ehdota voittajaa 10.11. mennessä Helsingin kaupunki myöntää vuosittain kulttuuritekopalkinnon merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, jonka vaikutukset kohdistuvat Helsinkiin tai helsinkiläisiin. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Helsingin kulttuuriteko 2023 -palkinnon kriteereinä on, että palkittava teko muuttaa tai haastaa olemassa olevaa kaupunkitilaa tai toimintatapaa, tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Kyseessä voi olla pieni tai suuri kulttuuriteko, joka osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista. Palkinnonsaaja voi olla joko yhteisö tai yksittäinen henkilö. Kaupunkilaiset voivat antaa oman ehdotuksensa vuoden kulttuuriteoksi pe 10.11. asti. Ehdotusten mukana toivotaan perusteluita. Palkinnonsaaja julkistetaan perjantaina 5. tammikuuta klo 15 pidettävässä palkintotilaisuudessa keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Rahapalkinnon lisäksi tilaisuudessa voidaan jakaa yksi tai kaksi kunniamainintaa.    Maailman ensimmäinen tietokoneteemainen leikkipuisto rakenteilla 1990-luvun alussa valmistuneen Leikkipuisto Ruoholahden peruskorjaus alkoi lokakuun lopussa. Uudistettavan leikkipuiston kohokohtana ovat teemalliset erikoisleikkivälineet, jotka suunnitellaan ja toteutetaan kirjailija-kuvittaja Linda Liukkaan ideoiden mukaan. Puiston arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2024. Uusitussa puistossa lapset voivat tutustua leikin lomassa tietokoneiden ja ohjelmoinnin maailmaan. Puistoon tulee seitsemän tietokoneteemaista erikoisleikkivälinettä, joiden lisäksi myös muut puiston leikkivälineet, puistokalusteet ja pintamateriaalit linkittyvät samaan tietokoneteemaan. Puiston pääleikkiväline on kaksiosainen leikkitorni, joka kuvastaa tietokoneen prosessoria. Pienemmät lapset voivat leikkiä muun muassa tietokoneteemaisilla jousikeinuilla ja peliohjaimen muotoisessa hiekkalaatikossa. Ruoholahden leikkipuisto on ensimmäinen Helsingin kaupungin visioimista teemaleikkipuistoista. Kyseessä on pilottihanke: kaupungilla on tavoitteena toteuttaa erilaisia teemaleikkipuistoja lisää tulevaisuudessa.   Yrjönkadun uimahalli suljetaan vuodenvaihteessa perusparannuksen vuoksi Perusparannuksen valmistelutyöt alkavat tammikuussa 2024, ja hanke kestää noin kaksi vuotta. Uimahalli on suljettu koko tämän ajan. Alustavien suunnitelmien mukaan halli avataan asiakaskäyttöön taas tammikuussa 2026. Yrjönkadun uimahalli on tarjonnut uintihetkiä jo vuodesta 1928. Monet uimahallin teknisistä järjestelmistä ovat elinkaarensa päässä, ja rakenteet vaativat monin paikoin korjausta, joten perusparannus tulee tarpeeseen. Yrjönkadun uimahalli on arvostettu, historiallinen osa Helsingin kaupunkikuvaa ja nyt tehtävien korjausten avulla varmistetaan, että se säilyttää asemansa korkealaatuisena ja viihtyisänä virkistyspaikkana kaupunkilaisille vielä pitkään. Perusparannuksessa muun muassa ajanmukaistetaan uimahallin tekniikkaa, korjataan vaurioituneet julkisivut sekä uusitaan pesu- ja saunatilojen pintarakenteet. Myös esteettömyyttä parannetaan.   Helsinki alkaa toteuttaa uutta suunnitelmaa lumen merikaadosta luopumiseksi Lumen merivastaanottoa on vähennetty Helsingissä 2000-luvun alussa merkittävästi, ja merivastaanottopaikkoja on jäljellä aiempien seitsemän sijaan yksi. Helsinki tahtoo luopua viimeisestäkin merivastaanottopaikasta, joka sijaitsee Hernesaaressa. Hernesaaren lumen merivastaanottopaikka on tarkoitus korvata vähintään 21 pienehkön sulatuspaikan verkostolla. Paikalliset sulatuspaikat myös lyhentäisivät lumen kuljetusmatkoja. Tavoitteena on, että merivastaanotto on käytössä ainoastaan runsaslumisten talvien varajärjestelynä silloin, kun muut menetelmät eivät riitä turvaamaan Helsingin toimintakykyä.  Lumenvastaanoton kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä maavastaanottopaikkojen, sulatuslaitteiden sekä lähivarastointipaikkojen määrää. Kaupunki tavoittelee myös talvihoidon laadun parantamista sekä sen kustannusten hillitsemistä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Stadin Silakkamarkkinat Kauppatorilla lokakuun ensimmäisellä viikolla Rakastettu syystapahtuma tuo Helsinkiin yli 20 silakkatuotteita myyvää kalastajaa eri puolilta Suomea ja runsaasti muita tuotemyyjiä. Vuoden parhaat myyntituotteet valitaan Silakkaraadin toimesta markkinoiden avajaispäivänä. Silakkaostoksien, toritapahtuman tunnelmien aistimisen sekä perinteikkään ohjelman nauttimisen lisäksi voit ihailla kalastusaluksia ja perinnepurjelaivoja Albanus, Kathrina, Olga, Valborg ja Vivan. Stadin Silakkamarkkinat on Suomen vanhimpia yleisötapahtumia, ja sitä on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Syksyisen kaupungin tunnelmointiin mahdollistavan historiallisen tapahtuman ytimessä on vahvasti tietoisuuden lisääminen Itämeren suojelusta ja kestävästä kehityksestä. Stadin Silakkamarkkinat on avoinna Kauppatorilla sunnuntaista lauantaihin 1.–7.10. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin klo 9–19 ja lauantaina klo 9–16. Silakkamarkkinoiden jälkeen sunnuntaina 8.10. Kauppatorilla vietetään perinteistä Purjelaivapäivää jo 36. kerran.   Raitiolinjat palasivat takaisin Pasilaan 2. lokakuuta Syksy toi tullessaan muutoksia raitiolinjojen reitteihin. Linjojen 2, 7 ja 9 poikkeusreitit päättyivät ja ne palasivat Pasilaan. Myös linja 1 siirtyi normaalille reitilleen Mäkelänkadulle ja Käpylään. Linjat ovat olleet poikkeusreiteillä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakennustöiden vuoksi keväästä alkaen. Viikonloppuliikenne Jätkäsaareen tihenee 7. lokakuuta alkaen, kun linjat 1T ja 8T siirtyvät kulkemaan Länsiterminaalille lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaikkien raitiolinjojen aikatauluihin tehdään muutoksia.   Anonyymi rekrytointi houkuttaa hakemaan ja laittaa työnhakijat samalle viivalle Anonyymi rekrytointi on yksi Helsingin kaupungin tavoista edistää hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Tavoite on antaa kaikille hakijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus päästä työhaastatteluun ilman, että siihen vaikuttaa mikään työn tekemisen kannalta epäoleellinen asia. Anonyymissa rekrytoinnissa työhakemuksista piilotetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto kuten hakijan nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli, kunnes haastattelukutsut on lähetetty. Helsingin kaupunki panostaa siihen, että jokainen kaupunkilainen voi elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin on ja saada tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin palveluissa. Tämä koskee myös kaupungin henkilöstöä, koska Helsinki haluaa olla asukkaidensa näköinen työpaikka. Helsingin kaupungin työnantajakuvasta ja henkilöstön saatavuudesta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki kertoo: Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Lisäksi haluamme olla työpaikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Pyrimme monin eri keinoin lisäämään henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toivomme aina hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.   Helsinkiin valmistuu lukuisia uusia ulkoliikuntapaikkoja Kaupunki vastaa ulkokuntosalien ja kuntoportaiden suureen kysyntään ja rakentaa vuosien 2023 ja 2024 aikana yli 20 uutta ulkokuntoilupaikkaa. Osa niistä on kaupunkilaisten itsensä ideoimia ja toteutukseen äänestämiä OmaStadi-kohteita. Ulkokuntosalit ja kuntoportaat ovat matalan kynnyksen maksuttomia ja helposti saavutettavia liikuntapaikkoja, jotka soveltuvat useille käyttäjäryhmille. Ne ovat viime vuosina saavuttaneet suuren suosion monen kuntoisten liikkujien keskuudessa. Uusimmat kuntoportaat ovat puolestaan valmistuneet tänä vuonna Alppikylän huipulle, Suutarilaan Vaskipellonpuistoon sekä Laajasaloon Ilomäenpuistoon. Tänä vuonna valmistuivat ulkokuntoilusalit seuraaviin paikkoihin: Ala-Malmi, Alppila, Herttoniemi, Herttoniemenranta, Kaisaniemenranta, Kannelmäki, Kruunuvuorenranta, Laajasalo ja Vesala. Ensi vuonna valmistuvat tai käynnistyvät ulkokuntosalihankkeet seuraavissa paikoissa: Lauttasaari, Kaivopuisto, Katajanokka, Laajasuo, Mustikkamaa, Myllypuro, Pukinmäki, Roihuvuori, Ruskeasuo, Sibeliuksenpuisto, Taka-Töölö, Tali, Tervasaari, Vattuniemi ja Vuosaari.   1800-luvun vesijohto vaihtuu uuteen Mannerheimintien peruskorjauksessa Yksi Helsingin vanhimmista vesijohdoista on kaivettu esiin ja korvataan uudella Mannerheimintien peruskorjauksen yhteydessä. Johto oli asennettu vuonna 1877, joten se oli ehtinyt olla käytössä 146 vuotta. Vanha vesijohto oli esiin kaivettaessa yllättävän hyväkuntoinen. Kuntoa saattaa selittää johdon materiaali, muottivalurauta. Muottivalurauta on paksumpaa kuin uudemmissa johdoissa käytetty rauta. Vesijohtojärjestelmä rakennettiin Helsinkiin 1870-luvulla. Sitä ennen käyttövettä saatiin luonnonvesistä ja julkisista tai pihakaivoista. Mannerheimintien vesijohto onkin siis aivan ensimmäisiä vesijohtojamme. Vanhaa 1800-luvulla rakennettua vesijohtoa on Helsingissä edelleen käytössä lähes neljä kilometriä. Mannerheimintien peruskorjauksessa sitä poistui 650 metriä. Uusi vesijohto on tehty pallografiittivaluraudasta. Sen käyttöajaksi tavoitellaan vähintään sataa vuotta. Pallografiittivalurauta on materiaalina sitkeää, ja putket suojataan pinnoitteilla korroosiota vastaan.  Myös vesijohdon asennustapa vaikuttaa käyttöikään. Nykyisin asennusten laatu on huomattavasti parempi kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin epätasalaatuinen täyttömaa putken ympärillä kulutti ja rikkoi putkia herkemmin. Vesijohdon historiasta voit lukea lisää Historia Helsinki -sivustolta .

Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskusteltiin vuokrankorotuksista ja asuntohaasteista Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 16. elokuuta. Kokouksen kyselytunnilla kaupunginvaltuutetut kysyivät kaupungin asuntojen vuokrankorotuksista, toimista sosiaali-, asunto- ja työvoimapoliittisiin haasteisiin sekä varhaiskasvatuksen sähköisestä asioinnista. Kysymyksiin vastasivat pormestari Juhana Vartiainen ja apulaispormestari Johanna Laisaari. Koko keskustelu on katsottavissa Helsinki-kanavalla . Keskustelu on tulkattu myös viittomakielelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläiseen osaan. Tavoitteena on uudistaa keskustakorttelia nykyaikaisella liikerakentamisella ja saada alueelle uutta asuntotuotantoa Pihlajamäen arvokkaaseen 1960-luvun kaupunkikuvaan soveltuvalla tavalla. Samalla tarkistetaan alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien toimivuutta.   OmaStadin kolmas kierros alkaa Helsinkiläiset voivat ehdottaa 2.–15. lokakuuta sitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ehdotuksia voivat lokakuussa esittää kaikki 13 vuotta täyttäneet helsinkiläiset omastadi.hel.fi -verkkosivustolla. Ehdotukset voivat liittyä kaikkeen, mitä kaupunki tekee. Rahaa voidaan käyttää kaupungin palveluihin, hankintoihin ja investointeihin. On myös mahdollista keksiä jotakin aivan uutta, joka voisi kuulua kaupungin palveluihin tai toimintaan. – OmaStadi on upea mahdollisuus nähdä omien ehdotusten muuttuvan osaksi Helsinkiä. OmaStadia on käyty jo kaksi kierrosta vuosien 2018–2021 aikana. Kaupunkilaiset ovat tänä aikana äänestäneet 119 ehdotusta jatkoon, kertoo osallisuuspäällikkö Johanna Sinkkonen.  Kaupunkilaisten tekemiä ehdotuksia on toteutettu lähes 13 miljoonalla eurolla. Näitä ovat muun muassa sähköinen kutsuvene, ulkokuntosalit, robottikerhot nuorille, luonnonkukkaniityt ja sammakkolampi, laitumelle tuodut lampaat ja avatut talviuintipaikat. OmaStadin verkkosivuilla voi seurata vireillä olevia ja valmistuneita edellisen kierroksen ehdotuksia.   Mannerheimintien peruskorjaus etenee Hallinto-oikeus hylkäsi luontojärjestön tekemän valituksen ELY-keskuksen päätöksestä, joten Hesperianpuiston reunan 14 puun kaatamisen estänyt toimeenpanokielto raukesi. Puut kaadettiin 21. elokuuta. Mannerheimintien reunaan voidaan nyt rakentaa uusi jalankulkijoiden esteetön kulkuramppi sekä uudet portaat puiston ja kadun välille. Mannerheimintien sivukaduilla aletaan valmistella peruskorjauksen toista vaihetta syksyllä 2023. Valmistelevat työt alkavat vesihuoltolinjojen uusimisilla. Samalla tehdään tarvittavat pinta– ja kaapelityöt. Työt alkavat Paavo Nurmen tiellä Mäntymäenkentän vieressä syyskuussa. Myöhemmin syksyllä valmistelevia töitä tehdään myös Toivonkadulla. Runeberginkadun ja Reijolankadun välisten sivukatujen vesihuolto ja muu kunnallistekniikka uusitaan. Sivukatujen kunnallistekniikan valmisteleva rakentaminen mahdollistaa pääkadun eli Mannerheimintien remontoimisen yhtäjaksoisesti ja tehokkaasti syksyllä 2024 alkavassa toisessa vaiheessa. Mannerheimintien peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuoteen 2025 mennessä. manskunkatutyot.fi   Raide-Jokerin varrelle suunnitellaan kaupunkimaisempaa Viikin keskusta Viikin Tiedepuistoon ja Latokartanon eteläosaan suunnitellaan uusia koteja 7 000 asukkaalle sekä lisää elinvoimaa, palveluita ja identiteettiä nykyiselle yliopisto- ja tutkimuskampukselle. Tavoitteena on kehittää aluetta raideliikennekaupungin periaatteiden mukaisesti toimivammaksi ja viihtyisämmäksi urbaaniksi ympäristöksi ja turvata Helsingin laajeneminen ja kasvu. Kaavarunko yhdistää Viikin Tiedepuiston ja Latokartanon asuinalueen toisiinsa. Alueen toiminnot ovat nykyisin varsin hajallaan, etäisyydet ovat suhteellisen pitkiä eikä ympäristö houkuttele kävellen liikkumiseen.  Viikintien liikenneympäristöä muutetaan katumaisemmaksi ja tie linjataan uudelleen Viikin eläinsairaalan ja Raide-Jokerin pysäkin edustalta n. 600 m matkalta. Uusi katu on nykytilanteeseen verrattuna luonteeltaan kaupunkimaisempi, sillä sen molemmin puolin voidaan rakentaa uusia kortteleita. Keski-Viikin aineistoihin voit tutustua aikavälillä 21.8.–15.9. osoitteessa hel.fi/suunnitelmat tai Viikin kirjastossa. Kirjallisia mielipiteitä voi esittää 15.9. saakka.   Robottikerhoja lapsille ja nuorille Itä-Helsingissä OmaStadi-hanke on mahdollistanut koululaisille robottikerhoja, joilla rohkaistaan peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria oppimaan robotiikasta ja ohjelmoinnista. Kerhoissa on tavoitteena oppia tuntemaan tärkeitä tulevaisuuden taitoja kehittelemällä erilaisia robotteja. Robottikerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin ala- ja yläkoululaisille itähelsinkiläisten koulujen tiloissa. Kerhot ovat maksuttomia ja avoimia oman koulun oppilaille. Kerhojen sisältö muokkautuu osallistujien iän ja käytettävissä olevien välineiden mukaisesti. – Robottikerhot ovat hieno lisä koulun kerhotarjontaan. Olemme OmaStadi-hankkeesta voineet ostaa uusia laitteita koululle. Robokerhossa lapset oppivat ymmärtämään robotiikkaa ja vahvistamaan omia ohjelmointitaitojaan, kertoo Vuoniityn peruskoulun opettaja Anna Laine-Cam. Robottikerhoja on tähän mennessä järjestetty neljällä koululla. Ne ovat Vuoniityn peruskoulu, Puistopolun peruskoulu, Aurinkolahden peruskoulu ja Laakavuoren ala-aste. Syksyllä aloitetaan mahdollisesti joissakin kouluissa robottikerhotoimintaa. Kerhot on järjestetty koulujen omille oppilaille.

Helsingissä kartoitetaan pyöräteiden kuntoa mobiilipelillä Kartoitustapahtuma alkaa lauantaina 5.8. kello 10 (säävarauksella). Osallistumiseen tarvitaan älypuhelin, polkupyörä ja ohjaustankoon kiinnitettävä puhelinpidike. Kuka tahansa voi osallistua lataamalla ilmaisen Crowdsorsa-sovelluksen ja seuraamalla sen ohjeita. Crowdsorsa-sovelluksessa Helsingin pyörätiet on täytetty rahanarvoisilla marjoilla ja hedelmillä. Pelaajat keräävät niitä kartalta nauhoittamalla videota pyöräillessään. Kerättävää on luvassa keskimäärin yli kolmen euron arvosta kilometriä kohden. Peli päättyy, kun Helsingin koko 500 kilometrin pyöräilyn pääreittiverkosto on kartoitettu. Tempaus tarjoaa helsinkiläisille hyvän tilaisuuden lähteä ulos liikkumaan sekä tienaamaan siinä sivussa jopa parikymmentä euroa tunnissa. Osallistujat saavat palkkion pankkitililleen. Käyttäjien kuvaamat videot käyvät läpi laaduntarkistuksen, minkä jälkeen konenäkömalli analysoi niistä pyöräteiden päällystevauriot. Näin kaupunki saa päätöksentekonsa tueksi tarkkaa tietoa siitä, mihin korjaustoimenpiteisiin budjetti tulisi kohdistaa.   Katunäkymäkuvauksia suoritetaan koko Helsingin alueella kesällä Helsingin kaupunki toteuttaa Cyclomedia Technologies BV:n kanssa 360-katunäkymäkuvauksia koko Helsingin alueella elo-syyskuun aikana. Helsingin kaupunki on tilannut katunäkymäkuvaukset muun muassa liikennemerkkitiedon keräämiseksi sekä liikennejärjestelmän ja katurakenteiden suunnittelua ja kunnossapitoa varten. Kuva-aineiston tuottaminen on myös resurssiviisasta ja ilmastoystävällistä, sillä aineiston tutkimisella voidaan korvata ylimääräisiä maastokäyntejä kaupungin erilaisissa tehtävissä. Katukuvauksella saadut aineistot eivät ole julkisia, vaan niitä käsitellään ja säilötään luottamuksellisesti ja tietoturvavaatimusten mukaisesti. Kuvamateriaaliin mahdollisesti tallentuvat ihmisten kasvot ja ajoneuvojen rekisterikilvet sumennetaan automaattisesti. Kuvausaineistosta tallennetaan teknistä tietoa ainoastaan viranomaiskäyttöön eli kaupungin omiin järjestelmiin sekä liikennemerkkitietoa kansalliseen katu- ja tieverkkotietokantaan, Väyläviraston Digiroadiin.   Hekan uusia ja peruskorjattuja vuokra-asuntoja haettavana Kalasatamaan ja Koskelaan valmistuu uusia Hekan asuntoja loka- ja marraskuun aikana. Jakomäessä valmistuu peruskorjattuja asuntoja lokakuussa. Kalasatamassa Kaljaasi Fortunan katu 6:een tulee haettavaksi 71 kpl asuntoja ja Koskelassa Koskelantie 66:een 121 kpl asuntoja. Hakuaika molempiin kohteisiin on jo alkanut. Näissä kohteissa asukasvalinnat eivät perustu jonotukseen. Jakomäentie 10 B:n talosta vapautuu peruskorjauksen jälkeen 49 kpl Hekan vuokra-asuntoa haettavaksi. Talo on viisikerroksinen, ja kaikkiin asuntoihin pääsee hissillä. Haettavana on sekä yksiöitä, kaksioita että kolmioita. Kaikkien asuntojen pohjakuvat löytyvät Hekan kohdesivuilta .   Huvilanranta avautui – tarjolla viisi viikkoa herkuttelua ja maksutonta ohjelmaa Huvilanrannan ruoka- ja juomatarjonnasta vastaa useamman ravintolan valikoima räätälöidyin ruokalistoin. Huvilanrannan kävijöitä palvelevat Helsingin parhaaksi lounaspaikaksi valittu Satama Bar & Bistro, ruokaisissa vegaanisissa annoksissa kunnostautunut Just Vege ja korealaisen katukeittiön vahvistus POCHA!. Juhlaviikkojen aikana 17.8.–3.9. Huvilanrannan kävijöille makuelämyksiä tarjoilevat marokkolainen Casa Moro, villiruokaan erikoistunut Skutta sekä kaupungin parhaat tacot tarjoileva Lopez y Lopez. Bar Pommes Frites Powered by Mummon tarjoaa lisäksi yllätyksellisiä loaded fries -annoksia koko terassin aukiolon ajan. Huvilarannan juomatarjonnasta vastaa Helsinki Bryggeri. Tarjolla on myös runsaasti maksutonta ohjelmaa kuten teemoitettuja klubi-iltoja, akustisia dj- ja bändikeikkoja ja lasten diskoja. Huvilanranta on auki 28.7.–16.8. arkisin kello 15–23 ja viikonloppuisin kello 13–23 sekä 17.8.–3.9. päivittäin kello 13–23. Ravintolatarjonta ja täydentyvä ohjelma on esillä kokonaisuudessaan helsinkifestival.fi/huvila -sivulla.   Pikkuparlamentin puistossa pieniä muutostöitä presidentti Koiviston muistomerkkiä varten Helsingin kaupunki tekee perustus-, valaistus- ja puistomuutostöitä Pikkuparlamentin puistossa, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Eduskuntatalon eteläpuolella Pikkuparlamentti-rakennuksen itäpuolella. Työt alkavat heinäkuussa ja valmistuvat marraskuussa. Presidentti Koiviston muistomerkki sijoitetaan puiston keskikäytävälle pyöreälle, kivetylle aukiolle. Muistomerkin läheisyydessä sijaitseva Menneet ritarit -teos asennetaan puiston koilliskulmaan lähemmäksi Eduskuntataloa. Mauno Koiviston muistomerkki valaistaan neljän pylvään ja neljäntoista kivetylle aukiolle upotettavan maavalaisimen avulla. Nykyisiin puistovalaisimiin vaihdetaan led-valaisimet. Kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen teos ”Välittäjä” voitti vuonna 2021 valtioneuvoston kanslian järjestämän avoimen muistomerkkikilpailun. Kuuden metrin korkuisen ja viidentoista metrin pitkn ruostumattomasta teräksestä valmistetun kaksiosaisen teoksen läpi on mahdollista kulkea. Muistomerkki on tarkoitus paljastaa 25.11.2023, kun presidentti Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.

Keskustasta lautalla lähisaariin – paina muistiin kätevät päiväretkikohteet Kesäretki kauniiseen saaristoon onnistuu kätevästi suoraan Helsingin keskustasta. Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kohteita, jotka sopivat koko perheelle. Suomenlinna on todellinen kesäklassikko, jossa aikaa voi viettää kierrellen, piknikillä tai ravintolatarjonnasta nauttien. Lisäksi historiallisesta miljööstä löytyy esimerkiksi museoita ja uimaranta. Jos haluaa viettää elämyksellisen eläinpäivän tutustuen noin 150 eläinlajiin, joiden alkuperä on tundralta trooppisiin sademetsiin ja aavikoihin, voi Korkeasaareen matkata vesiteitse. Saarelta pääsee sillan yli myös viereiselle Mustikkamaalle, jossa on muun muassa uimaranta ja seikkailupuisto. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari on vain muutaman minuutin lauttamatkan päässä rannasta. Uunisaaresta pääsee siltaa pitkin myös viereiseen Liuskasaareen sekä edelleen liuskaluotoon. Noin 10 minuutin lauttamatkan päässä oleva Pihlajasaari on vanha huvilasaari ja yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäsaarista. Saarella on merkitty luontopolku ja valvomaton uimaranta sekä naturistiranta. Vesibussimatka Vallisaareen kestää noin 20 minuuttia. Luonnon ja sotahistoriallisten nähtävyyksien lisäksi Vallisaareen kannattaa tänä kesänä suunnata katsomaan Helsinki Biennaalin taidetta. Pieni Lonnan saari sijaitsee 10 minuutin merimatkan päässä. Lonnassa on mahdollista sekä saunoa että nauttia ravintolatarjonnasta, ja saarella järjestetään kesällä myös useita tapahtumia. Matka Isosaareen kestää noin 40 minuuttia. Isosaaren erityispiirteitä ovat koskematon luonto ja harvinaiset linnut. Urbaanimpaa päiväretkeä kaipaavat voivat suunnata uunituoreella lauttayhteydellä tutustumaan parhaillaan rakentuvaan Kruunuvuorenrannan asuinalueeseen. Uunisaaren ja Pihlajasaaren lautat lähtevät Kaivopuiston Merisatamasta. Muihin kohteisiin pääsee lautalla Kauppatorilta tai sen lähistöltä. Lisätietoja täältä.   Torikortteleiden kesäterassi avautuu Senaatintorin laitaan heinäkuussa Torikortteleiden kesäterassille Senaatintorille tulee neljä eri ravintolatoimijaa kesäisine ruoka- ja juomakonsepteineen. Asiakaspaikkoja terassilla on 410. Kesäterassi tulee olemaan avoinna aamupalalta lounaaseen ja afterworkeiltä illanistujaisiin ja siellä voi nauttia kesäisiä annoksia uusista perunoista pizzaan ja Baobao-höyrysämpylöihin. Ruoan lisäksi terassilta löytyy monenlaisia juomia: olutta, viiniä, mocktaileja, samppanjaa sekä trendikkäitä trooppisia tiki-klassikoita, kuten Piña Coladaa. Tavoitteena on, että Torikortteleiden kesäterassi avautuu perjantaina 7. heinäkuuta. Terassin on määrä olla auki 27. elokuuta saakka. Kaupunkilaisia ilahduttavat myös Hietalahden ja Töölön toriterassit. Hyvän ruoan ja juoman lisäksi kesäistä tunnelmaa elävöitetään monipuolisella ohjelmalla. Hietalahden toriterassin kattaus muodostuu Hietalahden kauppahallin ravintoloiden kesäisistä herkuista. Kaikista hallin ravintoloista voi hakea ruokia ja juomia ulos yhteisterassilla nautittavaksi. Lisäväriä kattaukseen tuo viikonloppuisin kirpputoritoiminta elokuun loppuun saakka. Töölöntorilla on useiden lähialueen ravintoloiden kesäterasseja. Terassien lisäksi torilla on myös perinteistä toritoimintaa, kuten torikahviloita sekä vihannes- ja kukkamyyntiä. Lisätietoja täältä.   Stara istutti 84 000 kesäkukkaa Helsinkiin Helsingin kaupunki tarjoaa kesällä jälleen silmänruokaa kukkien ystäville, kun Stara istutti 84 000 Kaupunginpuutarhalla kasvattamaansa kesäkukkaa yli 50 kohteeseen ja satoihin suuriin ruukkuihin ympäri kaupunkia. Kesä-Espan ja keskustan istutusten lisäksi kannattaa tutustua kantakaupungin ulkopuolellakin olevaan kukkaloistoon. Staran vihersuunnittelija Kirsi Oksanen kannustaa asukkaita lähtemään kesäkukkaretkelle Helsingin kukkakohteisiin esimerkiksi Vauhtitielle, Karhupuistoon, Topeliuksen puistoon, Annalan kartanonpuistoon, Malmille, Aurinkolahden ja Hiekkalaiturin aukioille, Myllypuron Orpaanporrakselle, sekä Kaupintien sillalle lähellä Pohjois-Haagan juna-asemaa. Kesäkukat on kasvatettu jo yli sadan vuoden ajan Kaupunginpuutarhalla, ja ne istutetaan kaupungin puistoihin ja aukioille juhannukseen mennessä. Kukkaloisto on parhaimmillaan heinä–elokuun vaihteessa. Lisätietoja täältä.   Helsingin kaupunki juhli tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Pride-viikolla Kaupungintalon lipputangoissa liehuivat Pride-viikon ajan 26.6.–2.7. jo tuttuun tapaan progressiiviset Pride-liput. Kaupunki liputti Pride-lipuin myös useissa toimipisteissään sekä rautatieaseman edessä. Kaupunkilaisille oli tarjolla paljon sateenkaarevaa ohjelmaa. Pride-viikko huipentui lauantaina 1.7. järjestettävään Pride-kulkueeseen, johon osallistui myös Helsingin kaupungin henkilöstöä sekä rekan kyydissä että kulkueessa kävellen. Reitti kiersi Helsingin keskustassa ja päättyi Kaivopuistoon, jossa vietettiin yhteistä puistojuhlaa. Helsinki Pride -tapahtuman järjesti Helsinki Pride -yhteisö, joka tekee ympärivuotista työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Helsingin kaupunki on yksi Helsinki Priden pääyhteistyökumppaneista.   Katso, kuinka Kalasataman alue on muuttunut vuodesta 2015 eteenpäin! Alueen ensimmäiset talot valmistuivat 10 vuotta sitten, ja nyt Kalasatamassa on jo yli 10 000 asukasta. Tänä vuonna Kalasatamassa käynnistyy noin 1 500 asunnon rakentaminen, ja asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana myös tulevina vuosina. Vuonna 2030 Kalasatamassa arvioidaan olevan 20 000 asukasta ja alueen rakentamisen valmistuessa vuoteen 2040 mennessä yli 30 000. Tässä olevan linkin kautta pääset katsomaan nopeutettua videota, joka näyttää kuinka Kalasataman asuinalue on rakentunut vuodesta 2015 tähän päivään saakka .

Uudistuneet Esplanadit avataan pian kaupunkilaisille Esplanadien kokeiluluontoiset uudistukset ovat enimmiltä osin valmistumassa 10. kesäkuuta vietettävää Helsinki Samba Carnevalia ja paria päivää myöhemmin juhlittavaa Helsinki-päivää varten. Tavoitteena on saada uudet kävely-, oleilu- ja pyöräilyalueet täysin valmiiksi kesäkuun aikana. Esplanadeilla näkyy jo paljon uutta, kun levennysalueiden kiveäminen, reunustaminen ja hulevesikourujen rakentaminen kääntyvät loppusuoralleen. Pohjoisesplanadin puupintaiset korokerakenteet ovat paikoillaan, ja niihin asennetaan vielä luiskat esteettömyyden takaamiseksi. Eteläesplanadin pyörätie on jo katumaalauksia myöden valmis, ja sen avaaminen pyöräilijöille odottaa enää liikennevalojärjestelyjen valmistumista. Uusi pyörätie tuo etenkin kävelijöille lisätilaa ja miellyttävämmän liikenneympäristön, kun pyörätie siirtyy kauemmas puistosta entiselle ajokaistalle. Kokeilun taustalla on kaupungin tavoite kehittää kävelyolosuhteita keskustassa. Lue lisää ydinkeskustan uusista kävely-, pyöräily- ja oleskelualueista: hel.fi/uudet-kavelyalueet .   Konepajasta tulee viihtyisä kaupunkikulttuurin ja palveluiden keskittymä Vallilassa sijaitseva Konepajan alue on ollut murroksessa, kun vanhoja veturihalleja on kunnostettu uuteen käyttöön ja aluetta täydennysrakentamalla on saatu lisää toimitiloja uusille yrityksille. Alueen palveluvalikoima on monipuolistunut kattavaksi liikunta-, ravintola- ja hotellitarjontaa sisältäväksi kokonaisuudeksi, paikallista pientuotantoa unohtamatta. Kehittymistä tapahtuu edelleen vielä lähitulevaisuudessa, kun lisää uusia yrityksiä muuttaa alueelle viimeisten rakennusten ja muutostöiden valmistuessa. Vaikka aluetta rakennetaan vielä lähivuosina erityisesti Teollisuuskadun varrella, ovat paikallisten asukkaiden lisäksi ihmiset läheltä ja kauempaakin jo löytäneet alueen yritykset ja viihtyneet historiaa huokuvassa ympäristössä.  10. kesäkuuta Konepajalla järjestetään koko päivän kestävä Konepaja Festival . Konepaja Festivalissa nähdään paikallisia esiintyjiä, minkä lisäksi alueen yritykset esittelevät tilojaan yleisölle. Tapahtumavierailla on myös mahdollisuus päästä kurkistamaan myös aiemmin suljettuihin tiloihin, mikäli rakentaminen on ehtinyt edetä riittävän pitkälle. Yhteistyötä tehdään lähialueen asukkaiden kanssa järjestämällä samaan aikaan erittäin suosittu Konepajan katukirppis sekä tarjoamalla maksuttomia maistiaisia yritysten palvelutarjonnasta.   Ylä-Malmin torin suihkulähde suihkuaa jälleen Suihkulähteen allas on ollut tyhjänä vuoto-ongelmien vuoksi vuodesta 2016. Vesialtaan sekä suihkulähteen kunnostus on ensimmäinen vaihe Ylä-Malmin torin peruskorjauksesta. Nyt suihkulähde ja sen allas on korjattu, ja suihkuaa taas vettä. Tulevaisuuden visiona on ’Malmin urbaani keidas’, jossa torille on tarkoitus lisätä muun muassa penkkejä, puita, pensas- ja perennaisistuksia ja istutusalue kaupunkipuutarhalle. Suihkulähteen läheisyydessä on tilaa väliaikaiselle esiintymislavalle ja altaan ympärille on alustavasti suunnitteilla viihtyisä oleskelualue. Torin keskialueelle on tällä hetkellä suunnitteilla kivituhkapintainen alue, jossa voi pelata erilaisia pelejä kuten petankkia tai mölkkyä. Malmi on yksi neljästä kaupunkiuudistuksen pilottialueesta Mellunkylän, Malminkartano-Kannelmäen sekä Meri-Rastilan lisäksi. Kaupunkiuudistus on toimintamalli, jonka tavoitteena on kohentaa vanhojen asuinalueiden toimivuutta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.   Helsinki täyttyy heinäkuun alussa kansainvälisistä viinintuntijoista Helsingissä järjestetään 4.–5.7. kansainvälisen sommelierliitto ASI:n vuosikokous, johon osallistuu ravintola- ja viinialan ammattilaisia jopa 65 eri maasta. Kokouksen yhteydessä osallistujat pääsevät tutustumaan myös suomalaiseen ravintolakulttuuriin ja -osaamiseen sekä laadukkaisiin suomalaisiin ruoka- ja juomatuotteisiin. Itse tapahtuman ajankohta on myös suomalaisittain todella antoisa, sillä pohjoisen yöttömässä yössä kasvaneet kesän raaka-aineet ovat kesällä maultaan vertaansa vailla. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin Helsinkiä ravintola- ja viinialan eurooppalaisena keskuksena ja näyttää Helsinkiä kansainvälisenä ja viini- ja ravintola-alan kehitystä mahdollistavana kaupunkina. Suomi on myös ensimmäinen ei-viinintuottajamaa ja ensimmäinen Pohjoismaa, joka saa järjestettäväkseen ASI:n vuosikokouksen. Myös helsinkiläiset pääsevät nauttimaan kansainvälisestä ravintola- ja viinikulttuurista, sillä osa tapahtuman oheisohjelmasta on avoin viinikulttuurista ja ravintolamaailmasta kiinnostuneelle yleisölle. Tulossa on muun muassa Bar de Sommelier Klaus K:n kattoterassilla, lounastapahtumia Pikku Finlandiassa sekä 5. heinäkuuta järjestettävä gaalaillallinen, johon myydään lippuja. Illallisella on mahdollista päästä kohtaamaan alan huippuammattilaisia maailmanlaajuisesti.   Ilmastonmuutos näkyy jo selvästi pääkaupunkiseudun ilmastossa Viimeisen 60 vuoden aikana pääkaupunkiseudun ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina. Sademäärät ovat nousseet talvella, ja hellepäiviä havaitaan entistä useammin erityisesti sisämaan puolella, todetaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Ilmatieteen laitokselta tilaamassa raportissa . Ääri-ilmiöistä helleaallot ovat voimistuneet, ja helteiden lisääntyminen on ollut voimakkaampaa pääkaupunkiseudun sisämaassa kuin rannikolla. Käynnissä oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos näkyy jo selvästi pääkaupunkiseudun ilmastossa. Monet tällä seudulla havaitut muutokset ovat linjassa sen kanssa, mitä ihmiskunnan aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen tuo mukanaan muualla maailmassa. Voimakkainta lämpötilojen nousu on ollut talvella: noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti. Talvien lämpenemisen lisäksi talvisateet ovat lisääntyneet. Muiden vuodenaikojen sademäärissä ei ole havaittu selkeitä muutoksia. Hellepäiviä on havaittu nykyisellä ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 noin viikon verran enemmän kuin aiemmalla 1961–1990 ajanjaksolla. Hellepäivät ovat lisääntyneet erityisesti sisämaan puolella. Toisaalta myös ilmaston luonnollinen vaihtelu on pääkaupunkiseudulla suurta ja siten suhteellisen kylmätkin vuodet ja vuodenajat ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

Tenniskenttävarauksen teet helposti Varaamossa Kesäkauden 2023 tennisvuoroja voi varata Helsingin kaupungin tilavarauspalvelusta Varaamosta toukokuun 2. päivästä alkaen. Varauksen teet helposti osoitteessa varaamo.hel.fi . Varattavissa noin 20 tenniskenttää eri puolilla kaupunkia. Kentät sijaitsevat Ala-Malmin, Arabianrannan, Herttoniemen, Jakomäen, Kannelmäen, Kontulan, Kurkimäen, Lauttasaaren, Mustikkamaan, Puistolan, Pukinmäen, Siltamäen ja Tapulikaupungin liikuntapuistoissa. Varattavat kentät on merkitty opastein. Tenniskentän varaaminen Varaamo-palvelun kautta maksaa 3,65 euroa / 30 min. Kentät ovat pääsääntöisesti auki kello 8.00–21.00. Vuoron varaaminen edellyttää kirjautumista Varaamo-palveluun , mutta vuorotilannetta voit selailla varauskalenterista myös kirjautumatta. Vapaalla ulkotenniskentällä voi yhä pelata maksutta saapumisjärjestyksessä, mikäli paikalla ei ole yksittäisvuoron lunastaneita.   Retkeile Helsingin luonnonsuojelualueilla ympäristöä säästäen Helsingin luonnonsuojelualueilla liikkuu vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Tämä kuluttaa väistämättä ympäristöä. Katso vinkit, kuinka kulkea suojelualueilla luonnon ehdoilla ja ympäristöä säästäen. Kaikkiaan Helsingissä on reilut 70 luonnonsuojelualuetta. Liiku merkityillä reiteillä Luonnonsuojelualueet ovat nimensä mukaisesti eläimille ja kasvillisuudelle rauhoitettuja oleskelu- ja kasvualustoja. Alueilla luontoa ei saa vahingoittaa, nuotionteko tai telttailu ei ole sallittua, ja koirat pidetään tietenkin kytkettyinä. Käytä vain merkittyjä kulkureittejä ja tutustu aluekohtaisiin sääntöihin. Esimerkiksi pesimisrauhan vuoksi suljetuille alueille ei saa mennä ollenkaan. Tuo tullessasi, vie mennessäsi Roska-astioita on luonnonsuojelualueilla niukasti. Siksi mukaan kannattaa ottaa evästä, josta ei synny jätettä lainkaan tai roskat saa helposti kannettua mukanaan pois. Tupakoitsijoille suositellaan mukaan pientä purkkia tumppeja varten, sillä tupakannatsoja löytyy poluilta yllättävän paljon. Kuuntele luontoa ja sen asukkaita Esimerkiksi lintutornille saapuminen on kuin astumista elävään lintukirjastoon. Kannattaa hiljentyä seuraamaan luontoa – etenkin, jos kuljet ryhmässä. Mitä hiljaisemmin luonnossa liikut, sitä lähemmäksi eläimiä ja luontoa pääset. Hyödynnä jo olemassa olevia rakenteita Monille luonnonsuojelualueille on rakennettu penkkiryhmiä ja lintutorneja, joita kannattaa hyödyntää luonnon tarkkailuun. Pukeudu sään mukaan Vaikka puitteet ovat kunnossa, kannattaa retkeilyyn aina varata asianmukaiset varusteet. Hyvät kengät, pitkät housut punkkien ja oksien varalle, juomapullo, roskapussi ja aurinkoisella säällä hattu ja aurinkovoidetta.   Helsingin katurakentamisen kausi käynnistyy Kaksi Itäväylältä Viikkiin johtavaa ramppisiltaa peruskorjataan. Hämeentien Kustaa Vaasan tien ja Annalantien välisellä osuudella parannetaan jalankulun sekä pyöräilyn edellytyksiä rakentamalla erilliset jalankulku- ja pyörätiet. Mannerheimintien peruskorjaus: Kadun peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, ja sen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2025. Tietoa töiden etenemisestä löytyy kootusti osoitteesta: https://manskunkatutyot.fi Puistoja, patsaita sekä aukioita kunnostetaan Vaasanpuistikko sekä sitä reunustavat Pengerpolku ja Vaasanpolku kunnostetaan vuosien 2023–2024 aikana. Kaisaniemenpuisto uudistuu vaiheittain vuosien 2023–2028 aikana. Sibeliuksenpuiston länsipuoli kunnostetaan vuosien 2023–24 aikana. Havis Amanda ja sitä ympäröivä aukio peruskorjataan. Kauppatorin tulvasuojausta kohennetaan. Rakentaminen ei vaikuta lauttaliikenteeseen tai torimyyntiin. Lisäksi Helsingissä on alkamassa lukuisia pienempiä ja lyhytkestoisempia katutöitä. Kaikki käynnissä olevat ja alkavat katutyöt löytyvät Helsingin karttapalvelusta .   Kansainvälisen risteilymatkailun kausi käynnistyi – Helsinkiin saapuu jopa 120 000 matkailijaa MS Bolette saapui 15. huhtikuuta Hernesaareen ja avasi samalla kansainvälisen risteilykauden Helsingissä. Lokakuulle kestävälle kaudelle on odotettavissa 93 aluskäyntiä. Kansainvälisiä risteilymatkailijoita ennakoidaan saapuvan 120 000, tutustumaan maahamme sekä Helsingin ja pääkaupunkiseudun nähtävyyksiin, palveluihin ja tapahtumiin. Kesän vilkkaimmiksi risteilypäiviksi näyttäisi muodostuvan 29. toukokuuta ja 2. kesäkuuta, jolloin Helsingin laitureissa vierailee normaalin linjaliikenteen alusten lisäksi kolme kansainvälistä risteilyalusta.   Kevään katupöly heikentää pääkaupunkiseudun ilmanlaatua Ilmassa on runsaasti katupölyä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Uudellamaalla. Ilmanlaatu on vilkkaiden katujen ja teiden läheisyydessä huono. Katupöly heikentää pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Pölypitoisuudet laskevat katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden myötä. Katupölyn hengittäminen on haitallista. Katupöly voi aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot, sydän- ja hengityssairaat, pienet lapset ja ikääntyneet voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä tai sydän- ja hengityssairaiden oireiden pahentumista. Hyvin pölyisinä päivinä kannataa vältellä vilkasliikenteisiä alueita ja ulkoilla kauempana vilkasliikenteisistä paikoista – jo yhden korttelin päässä ruuhkaisesta kadusta ilma on puhtaampaa. Ilmanlaadun tilannetta pääkaupunkiseudulla voi seurata osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu .

Kesällä avautuvassa Helsinki Biennaalissa esillä 29 taiteilijaa ja kollektiivia Helsinki Biennaali 2023 avautuu yleisölle Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Biennaali on esillä 17. syyskuuta asti. Tänä vuonna Helsinki Biennaalin voi kokea sekä Helsingin Vallisaaressa että HAM Helsingin taidemuseossa. Lisäksi taideteokset ja muu biennaaliohjelma levittäytyvät ympäri kaupunkia, kuten keskustakirjasto Oodiin, Stoaan sekä muihin julkisiin tiloihin. Helsinki Biennaalissa on yhteensä 29 kansainvälistä taiteilijaa ja kollektiivia. Kesällä toista kertaa järjestettävä biennaali kantaa vuonna 2023 nimeä Uusia suuntia voi syntyä. Biennaalin on kuratoinut Joasia Krysa, ja sen tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Helsingin Vallisaaressa nähdään ulkoilmateoksia, jotka käyvät hienovaraista dialogia ympäristön ja sen ainutlaatuisen ekosysteemin kanssa. Vallisaaren vanhoissa ruutikellareissa yleisö voi kokea täysin uusia tilausteoksia. Helsinki Biennaali 2023 on vahvasti läsnä myös digitaalisesti ja mukana on yhteensä kuusi verkkotaideteosta.   Leikkipuistojen kesä alkaa 5. kesäkuuta Leikkipuistojen ohjattu toiminta kutsuu alle kouluikäisiä lapsia perheineen mukaan toimintaan. Koululaisille on kesäpäivinä tiedossa omaa ohjattua toimintaa. Koululainen voi viettää koko kesäpäivänsä ammattitaitoisten ohjaajien kanssa turvallisesti leikkipuistossa. Osassa leikkipuistoja on myös päiväleiritoimintaa, joihin ilmoittautuminen alkaa myöhemmin keväällä. Jokaisessa auki olevassa leikkipuistossa on mukavaa toimintaa vauvaperheille, leikki-ikäisille ja koululaisille. Kesäpäivän leikkien ohessa tarjoillaan päivittäin leikkipuistojen kesäruoka klo 12.00 alle 16-vuotiaille lapsille. Kesäruokaa tarjoillaan 5.6.-4.8.2023.   Eduskuntavaalien vaalipäivä on ensi sunnuntaina Eduskuntavaalit järjestetään tulevana sunnuntaina 2. huhtikuuta. Varsinaisena vaalipäivänä vaalihuoneistot ovat auki kello 9–20. Vaalipäivänä voi äänestää vain oman äänestysalueen äänestyspaikassa. Eduskuntavaaleissa äänioikeus on kaikilla vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa. Äänestyspaikalle tarvitset mukaan henkilöllisyystodistuksen, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Eduskuntavaaleissa Suomen kansalaiset valitsevat eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se säätää lait ja päättää myös valtiontaloudesta. Helsinkiläiset voivat valita ehdokkaansa Helsingin vaalipiirin ehdokkaista. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi.   Kaupunkipyöräkausi alkaa huhtikuun alussa – osta kausi jo nyt Kaupunkipyöräkausi on pian täällä! Pääset polkemaan pyörillä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 1. huhtikuuta alkaen. Koko kauden käyttöoikeuden voit ostaa jo nyt. Kaupunkipyöräkausi kestää huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Reittioppaasta näet reaaliaikaisesti käytössä olevat asemat, pyörien määrän ja reitit asemille. Huomaathan, että Helsingissä ja Espoossa on käytössä eri pyöräjärjestelmä kuin Vantaalla. Pyöriä ei voi käyttää ristiin näiden kahden eri järjestelmän välillä. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräkauden voit ostaa HSL:n kaupunkipyöräsivuilta. Koko kauden eli seitsemän kuukauden käyttöoikeus maksaa Helsingissä ja Espoossa 35 euroa. Pyörän käyttöoikeuden voit ostaa myös lyhyemmäksi ajaksi eli päiväksi (5 euroa) tai viikoksi (10 euroa) kauden alusta alkaen. Kevään uusi tuote on jatkuva kuukausitilaus, joka maksaa 7 euroa kuukaudessa. Kaupunkipyörät toimivat samaan tapaan kuin edellisinä vuosina. Rekisteröitymiseen tarvitset HSL-tunnuksen. Rekisteröinnin voit tehdä hsl.fi/kaupunkipyörät -sivustolla.   Rakastettu Havis Amanda korjataan Helsinkiläisten rakastama 115-vuotias veistos siirretään vapun jälkeen konservoitavaksi osana suihkulähdekokonaisuuden ja sen ympäristön peruskorjausta. Suihkulähdeaukion korjauksen kesto riippuu mahdollisista arkeologisista kaivauksista, ja työt aukiolla voivat jatkua alustavasti elokuulle 2024 asti. Aikataulu tarkentuu syksyllä 2023. Vuonna 1908 valmistunut suihkulähde pronssiveistoksineen on taitelija Ville Vallgrenin suunnittelema kokonaistaideteos, joka on taiteellisen arvonsa lisäksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä. Patsas on kokenut vuosien varrella kovia muun muassa erilaisten kansanjuhlien aikana, jolloin juhlijat ovat kiipeilleet pronssipatsaan päälle. Lisäksi suolainen ja tuulinen meri-ilmasto on kuluttanut veistoksen pintaa. Peruskorjauksessa patsaan vesiallas ja perustukset kunnostetaan. Samalla kunnostetaan myös suihkulähteen tekniikka ja siihen liittyvät putkitukset. Naisfiguuri ja suihkulähteen reunalla olevat merileijonat irrotetaan ja siirretään konservoitavaksi toukokuun alkupuolella vapun jälkeen. Vapun juhliminen ja patsaan lakitus sujuvat normaalisti tänä keväänä. Vapun 2024 tilanne on tällä hetkellä auki, sillä aukion korjaus voi kestää kesälle 2024.