Mustikkamaalla rakennetaan uutta ulkokuntosalia Heinäkuun alkupuolella alkoi Mustikkamaan liikuntapuiston perusparannusurakka. Urakan ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ulkokuntosali. Myöhemmin uusitaan myös jalkapallokenttä. Tällä hetkellä liikuntapuistossa tehdään maanrakennustöitä, jotka kattavat mm. liikuntavälineiden perustukset, alueen valaistuksen ja aitauksen. Työt kestävät syyskuuhun saakka. Kuntosalivälineiden asennus tapahtuu maanrakennustöiden jälkeen, ja salin on tarkoitus avautua lokakuussa. Ulkokuntosaliin tulee yli 20 erilaista laitetta, joilla lihaskuntoa voi harjoittaa monipuolisesti. Lisäksi tekonurmipohjaisella salilla on harjoitusalueita esimerkiksi juoksuspurtteihin ja ketteryysharjoituksiin. Toisessa vaiheessa tehtävä jalkapallokentän perusparannustyö alkaa arviolta keväällä 2025, jolloin nykyinen kivituhkapintainen kenttä muutetaan hiekkatekonurmikentäksi.   Helsinki tukee ukrainalaista Dnipron kaupunkia erilaisin lahjoituksin  Helsingin ja Dnipron yhteistyö alkoi joulukuussa 2023. Käynnistyneellä yhteistyöllä pyritään konkreettisesti tukemaan ukrainalaista kumppanikaupunkia. Kaupunkien yhteistyön erityisteemoina ovat koulutus, lasten ja nuorten toiminta, kaupunkisuunnittelu, turvallisuus ja varautuminen sekä hyvä hallinto.  Helsingin kaupunki on kartoittanut materiaaleja ja välineitä, joita on mahdollista lahjoittaa Kiovan eteläpuolella sijaitsevaan Dniproon. Avustuspakettiin kuuluu muun muassa luokkahuoneiden ja päiväkotien irtokalusteita, terveydenhoito- ja traumavälineistöä sekä laitteita, ajoneuvoja, fysioterapiavälineistöä, ammattilaisvaatteita ja väestönsuojiin liittyvää välineistöä. Dniproon tehdyillä lahjoituksilla pyritään tukemaan sodan koettelemaa kaupunkia.   Kivisaari avautui suurelle yleisölle, uusi saaristoreitti käyttöön Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi läntinen saaristoreitti Helsingin ja Espoon välillä. Lisäksi suurelle yleisölle avautui uusi saarikohde, Kivisaari. Sinne pääsee Helsingin itäistä saaristoreittiä käyttäen, ja lisäyhteyksiä on mahdollisesti tulossa. Säännöllinen reittiliikenne jatkuu koko kesän lukuisiin kohteisiin, kuten Lonnaan, Vallisaareen, Kruunuvuorenrantaan ja Suomenlinnaan. Alustavia suunnitelmia on myös liikennöinnin aloittamisesta uusiin saarikohteisiin ensi kesänä. Hyvässä lykyssä Isosaarikin saataisiin uudestaan säännöllisen liikenteen piiriin. Helsingin maa-alueiden ostosta vastaava projektipäällikkö Tom Qvisen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo: Kaupunki neuvottelee parhaillaan Isosaaren ostosta, mutta vielä on paljon selvitettävää alkaen maa-ainesten, rakennusten ja vesiputkien kunnosta. Kaupungin linjana on avata erilaisia virkistyskäyttöön soveltuvia saaria luontoarvot huomioiden.   Leikkipuistoissa nautitaan kesästä, satoi tai paistoi! Helsingin 65 leikkipuistoa tarjoavat maksutonta toimintaa lapsille ja heidän perheilleen myös kesäkaudella. Kesätoimintaan kuuluu muun muassa ohjattua tekemistä kaikenikäisille lapsille, päiväleirejä koululaisille ja tietenkin monien rakastamaa, kiiteltyä leikkipuistoruokailua. Kouluvuoden aikana leikkipuistojen toiminta on monesti suunnattu aamupäivästä perheen pienimmille ja iltapäivästä koululaisille. Loma-aikojen erikoisuus on, että leikkipuistoissa vierailee pitkin päivää monen ikäisiä lapsia perheineen.  Leikkipuistojen syysohjelma jatkuu taas elo-syyskuun vaihteessa. Tällöin arkea rytmittävät aamupäivien ohjelmatuokiot, kerhotoiminta ja pienten koululaisten iltapäiväkerhot.  Arjen askareiden keskellä leikkipuistoissa valmistaudutaan seuraavan lomakauteen, syyslomaan. Sen aikatauluista ja ohjelmista tiedotetaan lähempänä. Luvassa on kaikkea kivaa sekä pienille että isommille leikkijöille.   Paloheinän frisbeegolfrata valmistunut Paloheinän 18-väyläinen frisbeegolfrata on suurimmalta osin valmistunut ja pelaamaan pääsee elokuun alussa. Radan 1. väylä otetaan käyttöön myöhemmin, sillä sen alueella rakennetaan pulkkamäen lumetusjärjestelmää. Kokonaan rata valmistuu keväällä 2025. Frisbeegolfkorien lisäksi Paloheinänhuipulle lisättiin uusia penkkejä ja roska-astioita jalkakäytävien varteen. Kaikki frisbeegolfväylät on sijoitettu täyttömäelle eivätkä arvokkaiden luontokohteiden alueille, joita on liikuntapuiston ympärillä runsaasti. Väyliä on sekä avoimilla niitty- kuin metsäalueilla. Väylät ovat keskimäärin 20 metriä leveitä. Puut niiden läheisyydessä suojataan. Puustoisilla osuuksilla väylät on sovitettu luonnostaan puiden väleihin syntyviin käytäviin. Täysimittaisille radoille on hankala löytää paikkoja Helsingissä, sillä frisbeegolfradat vaativat paljon tilaa. Uusi rata päädyttiin rakentamaan Paloheinänhuipulle, koska se on jo urheilulle ja virkistykselle varattua aluetta. Paloheinänhuipulla harrastetaan jo ennestään hiihtoa, pulkkailua ja maastopyöräilyä. Frisbeegolfrata tulee vain kesäkäyttöön ja suljetaan talven ajaksi ottamalla frisbeegolfkorit pois, joten alue on edelleen hiihtäjien ja pulkanlaskijoiden käytössä talviaikaan.

Itä-Pasila täyttää 50 vuotta – kaupunginosa on edelleen kansainvälisestikin ainutlaatuinen 50 vuotta täyttävä Itä-Pasila on alueena hyvin erilainen kuin mitä näkymä junan ikkunasta antaa ymmärtää. Vaikka kaupunginosaan on rakentunut vuosikymmenien kerroksia, se on säilyttänyt persoonallisen tunnelmansa. Asukkaat kiittävät urbaanin kulttuurin lisäksi vehreän alueen sijaintia ja palveluja. Itä-Pasilan kaupunkirakenteen lähtökohdat mietittiin reippaasti uusiksi, kun liikenne erotettiin alhaalle omaksi kerroksekseen ja kävelylle sekä kevyelle liikenteelle jäi omansa. Suunnitelmat olivat kansainvälisestikin uudenlaisia ja lennokkaita. Ja ovat edelleen. Itä-Pasilassa on tiettävästi yhä Euroopan suurin kävelylle tarkoitettu kansirakenne, ja säilynyt sellaisena hyvin. Itä-Pasila kiinnostaa edelleen myös kansainvälisiä vierailijoita. 50 vuoden jälkeenkin näkee, että ratkaisu toimii. Kävelykansitasolla on turvallista kulkea myös lasten kanssa. Puut ovat kasvaneet, ja alueella on paljon vehreyttä, mikä tekee ympäristöstä viihtyisän. Vihreät keitaat nivoutuvat hyvin ympäröiviin puistoalueisiin ja kohtaavat saumattomasti läheiset kalliot. Pasila on isolle osalle helsinkiläisiä paremmin saavutettava kuin kaupungin varsinainen ydinkeskusta. Pasilassa on paljon palveluja ja urbaani tunnelma, mitä monet arvostavat. Tavalliselle helsinkiläiselle se on kätevä keskusta, sellainen, josta on mahdollista hankkia koti huomattavasti ydinkeskustaa halvemmalla. Alueen palvelut paranivat huimasti, kun Keski-Pasilan Tripla valmistui. Rakentamisen aika tuntui ja näkyi myös itäpuolella muun muassa vaihtuvina liikennejärjestelyinä. Sittemmin asukkaat ovat kiitelleet, ettei Itä-Pasilasta tarvitse ainakaan palvelujen takia lähteä kauemmas. Itä-Pasilaa on sekin, että vierekkäin sulassa sovussa ovat pääkirjasto, asuintaloja, toimistoja, opiskelija-asuntoja, moskeija, Messukeskus ja teatteri. Kortteleihin on tullut myös ravintoloiden lisäksi myös levykauppa, pyöräliike ja hipsterikahvila. Itä-Pasilalle ovat ominaisia myös muraalit, joihin tutustumista varten on järjestetty kävelykierroksia.   Sukeltajat aloittivat vedenalaisen niityn ennallistamistyön Helsingin edustalla Helsingin kaupunki ennallistaa yhteistyössä Metsähallituksen ja John Nurmisen Säätiön kanssa uudella menetelmällä Lauttasaaren Hevosenkenkälahden merenpohjan elinympäristöä. Vapaaehtoiset sukeltajat tasoittavat 26. kesäkuuta paikalle tuotua merihiekkaa, joka tulee toimimaan merenpohjalle istutettavan meriajokkaan kasvualustana. Tavoitteena on palauttaa alueelle merenalainen niitty ja sen monimuotoinen eliöyhteisö. Meriajokasniityt ovat Itämeren monimuotoisimpia elinympäristöjä, jotka kuhisevat vedenalaista elämää. Niittyjen suojassa viihtyvät kalanpoikaset, äyriäiset, simpukat ja monet muut eliöt. Suomessa meriajokasniittyjen seassa kasvaa usein myös muita kasvilajeja. Niityt sitovat tehokkaasti kasvualustaansa ja estävät siten pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. Laajat meriajokasniityt tuottavat lisäksi runsaasti happea ja sitovat hiilidioksidia, ja toimivat näin hiilinieluina. Meriajokas on Suomessa luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi, ja meriajokasniityt ovat luontotyyppinä erittäin uhanalaisia. Meriajokasta uhkaavat etenkin rehevöityminen, veden samentuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat muutokset veden lämpötilassa ja suolaisuudessa.   Rakastettu Havis Amanda palasi Kauppatorille – aukion peruskorjaus jatkuu vielä kesän ajan Veistoksen konservointi on valmistunut ja veistos palasi tutulle paikalleen keskiviikkona 26. kesäkuuta. Havis Amanda ja merileijonat konservoitiin tarkasti. Veistoksen rakennetta vahvistettiin, ja kaikki repeämät ja reiät paikattiin pronssilankahitsauksella. Samalla myös suihkulähteen pronssisen yläaltaan saumoja vahvistettiin hitsaamalla. Kiipeilyä yli satavuotias veistos ei kuitenkaan kestä, koska yläaltaassa on edelleen mikrohalkeamina näkyviä rasitusjälkiä, joita ei ollut mahdollista tai edes mielekästä ennallistaa. Veistoksen pinnalle sadan vuoden aikana kertyneet lika-, ilmansaaste- ja kalkkeumakerrokset puhdistettiin. Myös sinivihreää patinakerrosta siistittiin, jotta veistoksen yksityiskohtaiset muodot ja ilmeikkyys tulisivat paremmin esiin. Teoksen pintaan tehtiin lopuksi suojavahaus. Kansanjuhlien aikana Havis Amandaa suojaa vahvasta, säänkestävästä levystä ja teräsrungosta. Suoja on mahdollista kuljettaa paikalle osissa ja koota nopeasti. Suojaa on tarkoitus käyttää vain lyhytaikaisesti ja tarpeen vaatiessa, korkeintaan muutamina päivinä vuodessa. Suojaa käytettäisiin esimerkiksi silloin, kun Suomi etenee jääkiekon MM-kilpailujen finaaliin. Vappuisin suojaa ei ole suunniteltu käytettävän. Havis Amandaa ympäröivä aukio pysyy vielä työmaana ja aidattuna kesän 2024 ajan. Aivan viimeisimpiä työvaiheita kesällä ovat pintojen ja kiveysten viimeistelytyöt.   Kallion kesäkatujen suunnittelu alkaa Kallioon valmistellaan kesäkatuja vuosiksi 2025 ja 2026. Kaduille suunnitellaan oleskelun, terassitoiminnan sekä kulttuuri- ja taidetoiminnan mahdollistavia elementtejä. Alustavasti kesäkadut ovat käytössä toukokuusta syyskuun loppuun. Pääkohteita hankkeessa ovat Vaasankatu, Fleminginkatu ja Porthaninkatu. Pääkohteiden lisäksi alueelle tuodaan usealle kadulle ja aukiolle pistemäisesti istuimia ja katuvihreää. Kesäkaduilla tavoitellaan rauhallisen liikkumisen naapurustoa, jossa kävellään, viivytään ja käytetään alueen palveluita sekä kaupunkitilaa aikaisempaa enemmän. Kaikille avoin asukastilaisuus järjestetään Kallion kirjastossa keskiviikkona 4.9. kello 16–18. Suunnittelijoita voi myös tulla tapaamaan pop up -toimistolle 5.–6.9. Kallion kirjastoon. Yhteiskehittämisellä halutaan varmistaa, että Kallion alueella asuvat ja toimivat ihmiset saavat toiveensa ja tarpeensa kuuluville ja he tuntevat kesäkadut omakseen. Kaupunkiympäristölautakunta päättää hankkeen jatkosuunnittelusta ja toteutuksesta marraskuussa 2024. 

Uimakausi alkoi Helsingissä on tänä kesänä 26 yleistä uimarantaa. Helsingin uimarannat ovat suosittuja virkistys- ja liikuntapaikkoja erityisesti helteiden aikaan. Kuninkaantammen asuinalueelle on suunniteltu avattavan täysin uusi uimaranta kesän aikana. Palettilampi on entinen vedenpuhdistamon allas, joka on kunnostettu ja täytetään Päijännetunnelista tulevalla järvivedellä. Palettilammen uimarannan avaamisesta yleisölle tiedotetaan vielä erikseen. Rantapelastajat päivystävät suurimmissa uimarannoissa 3.6.–11.8. Voit tarkistaa hel.fi/uimarannat -sivustolta rantapelastajien läsnäolon ja myös muut palvelut. Suurimmalla osalla Helsingin uimarannoista vedenlaatu on hyvä, vain Vantaanjoen varren uimarannoilla on uinninrajoituksia uimakaudella 2024. Uimarantojen vedenlaatua valvotaan säännöllisesti läpi kesän. Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä uimarannan ilmoitustaululla sekä verkkosivulla: hel.fi/uimavesi .   Paloheinän pulkkamäki uudistuu ensi talveksi Paloheinässä sijaitsevan Helsingin ainoan virallisen pulkkamäen lumetusjärjestelmän rakentaminen on alkanut. Pulkkamäen lumettamisen avulla saadaan myös perheen pienemmille laadukas ja turvallinen talviliikuntapaikka. Aiemmin Paloheinässä lumitykit ovat laulaneet latuosuuksilla hiihtäjien iloksi. Pulkkamäen turvallisuus paranee myös mäen valaistuksen uusimisen ja rinteen aitaamisen ansiosta. Lisäksi lumetus osaltaan parantaa pulkkamäen turvallisuutta, sillä lumetusjärjestelmän myötä mäki voidaan pakkaskeleillä lumettaa liki kauttaaltaan, eikä mäkeen jää lumettomia kohtia. Lumetuksella voidaan pidentää pulkkamäen aukioloa, sillä mäki voidaan pitää auki pakkaskelillä, vaikka luonnonlunta ei olisi.   Helsingin uusi opaskartta 2024 on julkaistu Helsingin kaupunki on julkaissut ajantasaisen painoksen perinteisestä Helsingin opaskartasta. Kartalla on esitetty mm. maankäyttö, korostetut tiealueet, nimistö sekä katunumerot. Kartassa on käytetty symboleja esimerkiksi museoiden, teatterien, kirkkojen ja uimarantojen merkitsemiseen, ja niiden sijaintitieto on poimittu suurelta osin Pääkaupunkiseudun Palvelukartasta. Keskusta-alueen karttasuurennoksessa on käytetty vähän tilaa vieviä maamerkkien kuvakkeita, joiden avulla on helpompi paikantaa merkittäviä nähtävyyksiä ja rakennuksia. Kaiken kaikkiaan, sisällön ja ulkoasun tavoitteena on selkeys ja johdonmukaisuus. Karttaa myydään Kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa sekä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa. Kaupungin tuottamiin muihin karttoihin ja aineistoihin pääsee helpoiten tutustumaan maksutta verkossa osoitteessa kartta.hel.fi .  Sieltä löytyy mm. ajantasainen kanta-, kiinteistö- ja opaskartta, kaavoitustiedot sekä historiallisia aineistoja ja ilmakuvia.   Yli 50 purjealusta saapuu Helsinkiin heinäkuussa – The Tall Ships Races korostaa Itämeren suojelun tärkeyttä Kansainvälinen purjehdustapahtuma The Tall Ships Races Helsinki 2024 tuo suuret purjelaivat ympäri maailmaa Helsinkiin 4. –7. heinäkuuta. Luvassa on runsaasti monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Tapahtuman teemana on Itämeri ja sen suojelu. Tall Ships Races on vuosittainen suurten purjelaivojen kilpailu, joka järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Tänä vuonna Helsinki on yksi järjestäjäkaupungeista yhdessä Turun ja Maarianhaminan, Tallinnan, Liettuan Klaipedan ja Puolan Szczecinin kanssa. Helsinki on toiminut Tall Ships Races -kilpailujen kohdesatamana vuosina 1972, 1988, 2000 ja viimeksi vuonna 2013. Eteläsatamasta Halkolaiturille ulottuvalle tapahtuma-alueelle saapuu yhteensä 54 purjelaivaa. Erityisiä vetonauloja ovat tapahtuman näyttävin, yli 100-metrinen Dar Mlodziezy -alus Puolasta sekä brasilialainen Cisne Branco, joka vieraili Helsingissä myös edellisen tapahtuman yhteydessä. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua aluksiin tapahtuma-alueella.   Uusi liikennemerkki määrää väistämään katua ylittävää pyöräilijää Merkillä osoitetussa ylityspaikassa ajorataa ajava ajoneuvo on väistämisvelvollinen katua ylittävään pyöräilijään nähden. Uutta merkkiä käytetään ainoastaan silloin, kun pyörätien jatke on rakenteellisesti korotettu. Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkkiä käytetään Helsingissä vilkkailla pyöräliikenteen väylillä, joissa kadunylityksen turvallisuutta ja sujuvuutta halutaan korostaa. Pyörätien vieressä on yleensä myös suojatie, joten ajorataa ajava väistää sekä katua ylittävää jalankulkijaa että pyöräilijää. Helsingin kaupungin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Risteysjärjestelyiden kehittäminen on yksi keino parantaa jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita. Liikenneturvallisuuden kannalta haastavia risteyksiä kartoitetaan, ja turvallisuutta parannetaan erilaisin toimenpitein vuosittain. Liikenneturvan sivuilta löydät lisätietoja väistämissäännöistä liikenteessä.

Syötävä Helsinki valtaa kaupungin touko-kesäkuussa Ensimmäistä kertaa järjestettävät Syötävä Helsinki -ruokaviikot kutsuvat tutustumaan Helsingin monipuoliseen ruoka- ja juomatarjontaan 24.5.–16.6. Paikallisten ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alojen toimijoiden yhteistyöllä on saatu kokoon lähes sadan tapahtuman kattaus, josta löytyy herkullisia maistiaisia niin fine diningin, burgereiden, perinteisten ja etnisten makujen kuin juomakulttuurinkin ystäville. Mukana olevissa ravintoloissa ja kahviloissa on Syötävä Helsinki -viikkojen aikana tarjolla erikoisannoksia ja teemallisia menuja. Helsinkiläiseen ruoka- ja juomakulttuuriin voi sukeltaa opastetuilla kierroksilla, työpajoissa ja näyttelyissä. Kaupungin monipuolisia makuja pääsee kokemaan myös eri kulttuurien ruokatarjontaa esittelevien festivaalien ja tapahtumien kautta. Syötävä Helsinki -viikoille aukeaa myös Torikorttelien kesäterassi. Senaatintorin laidalle nousee viime vuoden tapaan terassialue, jossa Torikorttelien ravintoloitsijat tarjoilevat kesäisiä herkkuja. Tutustu Syötävä Helsinki -tapahtumiin ja merkkaa suosikkisi muistiin!   Töölönlahdenpuistoon vesileikkejä, oleskelupaikkoja ja pörriäiskeitaita Töölönlahdenpuistoon tehdään useita kokeiluluonteisia toimenpiteitä, joilla puiston viihtyisyyttä parannetaan nopeasti jo ensi kesäksi. Alueelle on suunniteltu muun muassa niittyjä, kukkaloistoa ja istutuksia, leikki-, peli- ja oleskelualueita sekä tanssilava. Ensimmäiset työt käynnistyvät huhti−toukokuun vaihteessa. Puiston eteläosaan Töölönlahdenkadun viereiselle kiveysalueelle tulee pyöräkeskus, tanssilava sekä uusia istutuksia. Nopeat toimenpiteet ovat pääosin väliaikaisia ja kokeiluluonteisia, mutta esimerkiksi puut istutetaan paikoilleen pysyvästi. Suurin osa toteutettavista toimenpiteistä on poimittu asukkailta tulleista ideoista. Nyt toteutettavat toimenpiteet ovat kokeiluja, joiden avulla Töölönlahdenpuiston viihtyisyyttä parannetaan ennen varsinaisen puistosuunnitelman valmistumista. Kaupunginvaltuusto on varannut puiston parannuksiin tälle vuodelle 1,5 miljoonaa euroa.   Kaisantunneli avautuu 4. toukokuuta – tervetuloa juhlimaan avajaisia! Kaisantunnelin avajaisia juhlitaan lauantaina 4. toukokuuta. Tapahtuma alkaa kello 12 Kansalaistorilta pormestari Juhana Vartiaisen juhlapuheella. Uuteen tunneliin pääsee nauhanleikkuun jälkeen noin kello 13. Uusi jalankulun ja pyöräliikenteen yhteys antaa aihetta juhlaan, sillä se helpottaa liikkumista Kaisaniemenpuiston ja Kansalaistorin välillä. Alikulku lyhentää matkaa radan puolelta toiselle noin 600 metriä, minkä lisäksi sitä käyttävä välttää liikennevalot neljässä risteyksessä rautatieaseman edessä. Kaisantunnelin urakan toteutusvaihe alkoi huhtikuussa 2021. Tunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyörätie on 4 metriä leveä ja jalkakäytävä 3,5 metriä leveä.   Oulunkylän tekojääkenttä ja jäähallia kunnostetaan isossa remontissa Oulunkylän vuonna 1977 valmistunut tekojääkenttä ja sen läheisyydessä oleva jäähalli menevät remonttiin tänä vuonna 2024. Mittava remontti kohdistuu tekojääkenttään ja jäähallin kylmätekniikkaan sekä huoltorakennukseen.  Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kertoo: Euroopan, mahdollisesti koko maailman, suurin tekojää on palvellut jo miltei 50 vuotta, ja nyt on jo korkea aika tehdä sinne peruskorjaus. Kun luonnonjäiden pitäminen luistelukunnossa on talvi talvelta haastavampaa, tekojääratojen merkitys kaikkien liikunnassa korostuu entisestään. Remontissa uusitaan tekniikkaa tämän päivän tasolle ja tarpeisiin, mutta esimerkiksi suojellut ominaispiirteet, kuten betoniset valotolpat ja jään päällä roikkuvat valot säilyvät paikoillaan. Näin ollen jatkossakin Oulunkylän upea arkkitehtuuri pääsee hienosti esille. Oulunkylän tekojääkentällä on vuosittain noin 60 000 käyntikertaa, ja sen lisäksi jäähallissa, kuntosalilla ja liikuntahallissa käyntikertoja on myös 60 000, joten yhteensä vuosittaisia käyntikertoja on noin 120 000.   Ryhmävuokraus? Uusi asumismuoto käytössä Kruunuvuorenrannassa Ryhmävuokraamalla saa asumiseensa lisää laatua, sillä se tarjoaa yksiötä edullisemmalla hinnalla yksityisyyttä omassa tilavassa huoneessa, mutta lisäksi avarat yhteistilat valittujen kimppa-asukkaiden kanssa. Ryhmävuokrauksen valinneet kiittävät asumistaan. Kruunuvuorenrannan asunto on ryhmävuokrauksesta hyvä käytännön esimerkki. Huoneisto on alun alkujaankin suunniteltu ryhmävuokraukseen. Yksi huoneisto käsittää neljä tilavaa huonetta, jotka sijaitsevat huoneiston nurkissa. Keskelle jää läpitalon sijaitsevat yhteistilat, kaikkien asukkaiden käytössä oleva avara yhteinen keittiö ja olohuone. Neliöitä on kaikkiaan 115. Keskeisenä ideana on ollut, että asukkaille saadaan käyttöön yksiön vuokraa vastaavalla hinnalla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Tilat suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden. A-Kruunulla on ryhmävuokra-asuntoja Kruunuvuorenrannan lisäksi Jätkäsaaressa ja seuraavat valmistuvat myöhemmin tänä vuonna Kalasataman Nihtiin.

Jätkäsaaren Bunkkerin purkutyöt alkoivat Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin purkutyöt ovat alkaneet talossa yhä olevien tavaroiden siirroilla ja kevyillä sisäpurkutöillä. Toukokuusta alkaen työmaa-alue aidataan, mikä vaikuttaa hieman alueen kulkureitteihin. Bunkkerinaukio varataan purkutyömaan käyttöön. Näkyvät purkutyöt, jotka kattavat myönnetyn luvan mukaisesti 64 prosenttia rakennuksesta, alkavat kesäkuussa. Nämä ensimmäisen vaiheen purkutyöt valmistuvat arviolta vuodenvaiheessa 2024-25. Koko purkuhankkeen lopullinen valmistuminen riippuu korvaavan uudishankkeen edistymisestä, ja sen aikataulu on toistaiseksi avoin. Hankkeen taustalla on tarve saada alueelle uusia liikunta- ja uimahallitiloja. Alun perin hankkeen toteuttajaksi valittu rakennusyhtiö SRV vetäytyi hankkeesta syksyllä 2023 heikentyneen markkinatilanteen ja sijoituskumppanin puutteen vuoksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunki on aloittanut uuden ratkaisun etsimisen liikuntatiloille ja uimahallille.   Syyhy aiheuttaa ihon kutinaa mutta ei ole vaarallinen Julkisuudessa on ollut keskustelua syyhytartunnoista ja niiden leviämisestä. Syyhy ei ole vaarallinen, mutta se on epämiellyttävä kokemus. Syyhy on hoidettavissa, kun noudatat ohjeita. Syyhytartunnan tärkein oire on voimakas kutina.   Syyhy leviää ihokontaktissa, lähinnä perhepiirissä, päiväkodeissa tai seurustelukumppaneiden välillä, ja joskus harvemmin lähikaveripiirissä. On erittäin harvinaista, että esimerkiksi kouluolosuhteissa syyhy leviäisi epidemiaksi. Ihmiskehon ulkopuolella syyhypunkki kuolee 48–72 tunnissa. Lisää aiheesta, eli oireet, itsehoito, siivous, milloin lääkäriin, ym. löydät osoitteesta hel.fi/syyhy   Suomeen asettuneet ukrainalaiset rakentavat tulevaisuuttaan Helsingissä Moni Ukrainasta sodan alkamisen jälkeen Suomeen saapunut haluaa löytää itselleen työtä ja oppia suomen kielen. Helsinki tukee ukrainalaisia työllistymisessä ja kotoutumisessa monin tavoin. Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Ukrainasta on paennut yli kuusi miljoonaa ihmistä. Heistä 57 000 on tullut Suomeen ja noin 2 500 on asettunut Helsinkiin. Helsingin työllisyyspalvelujen asiantuntija Alina Jokela kertoo, että siinä missä sodan alussa valtaosa ukrainalaisista ei ollut varma haluavatko he jäädä vai palata Ukrainaan, sodan pitkityttyä monet ovat päättäneet rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Päätös näkyy kotikunnan Helsingistä saaneiden määrässä, joita on jo lähes 1 500. Työllisyyspalveluissa ukrainalaisia tuetaan kotoutumaan kartoittamalla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja tilannetta. Työnhaun ohella asiakasta autetaan esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa Suomessa, lisäkouluttautumisessa tai tarjoamalla kielikursseja.   Tekonurmien hyötykäytön mahdollisuuksia selvitetään Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä saatavilla kestäviä käsittelytapoja. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut sekä mattoihin sisältyvät muut komponentit, kuten kumirouhe ja hiekka. Tarve kestäville toimintamalleille tekonurmien kierrätykseen on merkittävä. Kansallinen tekonurmiselvitys on Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa tekonurmimattojen kiertotalous- ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Selvityksessä kootaan kokemuksia tekonurmien uusiokäytöstä sekä kartoitetaan Suomesta ja muualta Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024. Selvityksessä kartoitetaan erityisesti Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja, sillä sieltä löytyy jo tähän erikoistuneita laitoksia. Myös Suomeen toivotaan lisää kestäviä ratkaisuja tekonurmien kiertotalouden edistämiseen.   Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutuminen etenee Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 14. helmikuuta yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksesta uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta vastaavalle säätiölle. Museohankkeen toinen päärahoittaja on Suomen valtio, joka osallistuu hankkeeseen vastaavalla osuudella. Kaupungin ja valtion sitoumukset mahdollistavat museohankkeen etenemisen. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kommentoi: Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota on valmisteltu huolella ja pitkään. On kerrassaan mahtavaa, että nyt se toteutuu. Museo vahvistaa Helsingin kansainvälistä vetovoimaa ja tarjoaa kaupunkilaisille uuden syyn tulla keskustaan. Yhdessä uudistuvan Makasiinirannan kanssa museo muodostaa uutta houkuttelevaa kaupunkitilaa merelliselle paraatipaikallemme. Se on kannattava investointi, joka luo työpaikkoja sekä tuo asiakkaita yrityksille ja matkailijoita Helsinkiin. Museo on sijoitus tulevaisuuteen. Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvasta uudesta museorakennuksesta järjestetään yleinen ja kansainvälinen suunnittelukilpailu, joka käynnistyy 11. huhtikuuta. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuussa 2025. Tavoiteaikataulun mukaan museo voisi avautua vuonna 2030.

Talviuintimahdollisuuksia parannetaan Helsingissä Helsingissä on lähes 20 talviuintipaikkaa. Kaikki halukkaat eivät ole saaneet itselleen talviuintipaikkaa tai päässeet liittymään haluamiinsa talviuintiseuroihin, koska monessa jäsenmäärät ovat täynnä.  Helsingin kaupunki ei ylläpidä talviuintipaikkoja, mutta vuokraa ne talviuintiseuroille. Tuleviksi talviuintikausiksi Helsingin kaupunki ja helsinkiläiset talviuintiseurat uudistavat vuokrasopimuksiaan siten, että seurojen jäsenmäärää voi kasvattaa. Munkkiniemen Avantouimarit puolestaan järjestää kaikille halukkaille 5 euron kertamaksullisia talviuinteja. Palvelukartasta löydät talviuintipaikat , ja sieltä näet uintipaikan sijainnin ja uintipaikan ylläpitäjän yhteystiedot. Talviuintipaikat vaihtelevat palveluiltaan. Joissakin on tarjolla uinnin lisäksi sauna, mutta yksinkertaisimmillaan talviuintipaikka sisältää lämpimän pukusuojan, avannon ja avantoon johtavat portaat.   Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastettiin Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastettiin lauantaina 25. marraskuuta Pikkuparlamentin puistossa Helsingissä, kun presidentti Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Valtioneuvosto kunnioitti muistomerkillä presidentti Koiviston muistoa ja mittavaa elämäntyötä. Mauno Henrik Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994. Hän oli sotaveteraani, pankinjohtaja, filosofian tohtori, pääministeri ja tasavallan presidentti, joka luotsasi Suomen Euroopan unionin jäseneksi. Valtioneuvoston kanslia on tilannut Välittäjä-teoksen kuvanveistäjä Kirsi Kaulaselta. Valtioneuvoston kanslia lahjoittaa valmiin teoksen osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa. Suomen ylin valtiojohto osallistui paljastustilaisuuteen. Tilaisuudessa puhuvat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Petteri Orpo. Paljastustilaisuus oli avoin yleisölle.   Helsingin VPK rakensi nykyaikaisen paloaseman Jätkäsaareen Helsingin VPK:n toiminnassa alkoi uusi aikakausi tänä syksynä, kun se muutti uusiin ajanmukaisiin tiloihin Jätkäsaareen. Uudelle paloasemalle Messipojankuja 9:ssä mahtuu neljä paloautoa. Paloasema on rakennettu puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti, jolla ehkäistään palokuntalaisten altistumista lialle ja syöpävaarallisille aineille, joita voi esiintyä tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa. Likaiset varusteet ja kalusto tuodaan ainoastaan pesuhalliin ja pestään välittömästi. Puhtaissakin paloasuissa ja harjoitusasuissa kuljetaan vain niille tarkoitetuissa pukuhuoneissa ja autotallissa. Paloasemalla ei ole liukutankoa kuten ammattilaisten pelastusasemilla. Rakennuksessa on muita piirteitä, jotka tekevät siitä erityisesti paloaseman. Keittiön liesi esimerkiksi sammuu automaattisesti hälytyksen tullessa. Palokunnan noin 150 jäsentä ovat kaikki mukana toiminnassa vapaaehtoisesti.   Helsinki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa medialukion käyttöön Pikku-Finlandia säilyy Finlandia-talon käytössä vielä peruskorjauksen valmistumisen jälkeen vuoden 2025. Sen jälkeen kaupunki kaavailee rakennuksen siirtoa Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen.  Opiskelutilat vaikuttavat osaltaan henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Toimivan ja tyylikkään lisärakennuksen saamisella on suuri merkitys lukion tulevaisuuden toiminnalle. Näin myös Pikku-Finlandian rakennuksen tarina jatkuisi alkuperäisen muunneltavuuteen ja jatkokäyttöön keskittyneen suunnitelman mukaisesti. Siirtoa tavoitellaan toteutettavaksi viimeistään vuoden 2026 syksyllä, mutta tarkemmasta aikataulusta päätetään alkuvuodesta 2024.   Kaupunkilaisten rakastama Oodi täyttää viisi vuotta Keskustakirjasto Oodi avattiin itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta 2018. Viidessä vuodessa Oodi on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin käytetyimpänä kirjastona, kirjallisuustapahtumien talona ja yhtenä kaupungin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Keskustakirjasto Oodi oli 100-vuotislahja itsenäiselle Suomelle. Odotetut avajaiset vuonna 2018 keräsivät huimat 55 000 kävijää ja siitä käynnistyi Oodin vilkas arki. Kansainvälinen mediahuomio Oodia kohtaan oli poikkeuksellisen suurta. Miljoona kävijää tuli täyteen alle neljässä kuukaudessa, ja kymmenen miljoonan kävijän rajapyykki häämöttää alkuvuodessa 2024. Oodista on tullut esimerkki siitä, mitä inklusiivinen avoin kaupunkitila voi parhaimmillaan olla. Oodi suunniteltiin kaupunkilaisia kuunnellen ja osallistaen, ja ihmiset ovat todella ottaneet Oodin omakseen. Oodista on tullut paitsi käytetyin, myös Helsingin eniten lainaava kirjasto. Oodissa on tänä vuonna tehty reilut 478 000 lainaa, joka on miltei kymmenen prosenttia koko Helsingin kaupunginkirjaston lainamäärästä.

Korkeasaaren karhut kävivät jo talviunille Lokakuun viimeisenä viikonloppuna 22- ja 17-vuotiaat karhut olivat jo sikeästi unessa. Ne eivät ole viime vuosina vetäytyneet talvipesiinsä näin aikaisin, vaan tavallisesti vasta marraskuun puolella, paria viikkoa myöhemmin. Lokakuun alussa karhut puuhastelivat päivittäin talvipesiensä parissa. Ne rakensivat mukavat makuukuopat kuorikatepohjan päälle hoitajien tarjoamasta materiaalista: puukuivikkeesta, oksista, jäkälästä ja heinästä. Emo ja tytär tekivät talvipesänsä lähekkäin, kahteen vierekkäiseen tilaan. Sisätilan ikkunat on pimennetty ja lämpötila pysyy tasaisen viileänä. Karhut jaksavat nukkua koko talven paksun rasvakerroksensa turvin, mutta voivat vaihtaa asentoa tai käydä juomassa vettä. Talviunille mennessään molemmat karhut painoivat täsmälleen saman verran – 225 kiloa. Painoa on kerrytetty pitkin syksyä syömällä etenkin marja-aroniaa ja viljatuotteita. Lihaa ja kalaa on vähennetty viime viikkoina, kun karhujen ruokahalu on hiipunut. Ennen nukkumaan menoa karhut söivät enää puuroa, vihanneksia ja hedelmiä. Karhun kokoisen eläimen on vaikea löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten laji on ratkaissut ongelman nukkumalla talven yli. Pohjoisimmassa Suomessa talviunet kestävät helposti puolikin vuotta. Korkeasaaressa karhut ovat heräilleet talviuniltaan tavallisesti helmikuussa.   Mikä on vuoden 2023 helsinkiläinen kulttuuriteko? Ehdota voittajaa 10.11. mennessä Helsingin kaupunki myöntää vuosittain kulttuuritekopalkinnon merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, jonka vaikutukset kohdistuvat Helsinkiin tai helsinkiläisiin. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Helsingin kulttuuriteko 2023 -palkinnon kriteereinä on, että palkittava teko muuttaa tai haastaa olemassa olevaa kaupunkitilaa tai toimintatapaa, tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Kyseessä voi olla pieni tai suuri kulttuuriteko, joka osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista. Palkinnonsaaja voi olla joko yhteisö tai yksittäinen henkilö. Kaupunkilaiset voivat antaa oman ehdotuksensa vuoden kulttuuriteoksi pe 10.11. asti. Ehdotusten mukana toivotaan perusteluita. Palkinnonsaaja julkistetaan perjantaina 5. tammikuuta klo 15 pidettävässä palkintotilaisuudessa keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Rahapalkinnon lisäksi tilaisuudessa voidaan jakaa yksi tai kaksi kunniamainintaa.    Maailman ensimmäinen tietokoneteemainen leikkipuisto rakenteilla 1990-luvun alussa valmistuneen Leikkipuisto Ruoholahden peruskorjaus alkoi lokakuun lopussa. Uudistettavan leikkipuiston kohokohtana ovat teemalliset erikoisleikkivälineet, jotka suunnitellaan ja toteutetaan kirjailija-kuvittaja Linda Liukkaan ideoiden mukaan. Puiston arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2024. Uusitussa puistossa lapset voivat tutustua leikin lomassa tietokoneiden ja ohjelmoinnin maailmaan. Puistoon tulee seitsemän tietokoneteemaista erikoisleikkivälinettä, joiden lisäksi myös muut puiston leikkivälineet, puistokalusteet ja pintamateriaalit linkittyvät samaan tietokoneteemaan. Puiston pääleikkiväline on kaksiosainen leikkitorni, joka kuvastaa tietokoneen prosessoria. Pienemmät lapset voivat leikkiä muun muassa tietokoneteemaisilla jousikeinuilla ja peliohjaimen muotoisessa hiekkalaatikossa. Ruoholahden leikkipuisto on ensimmäinen Helsingin kaupungin visioimista teemaleikkipuistoista. Kyseessä on pilottihanke: kaupungilla on tavoitteena toteuttaa erilaisia teemaleikkipuistoja lisää tulevaisuudessa.   Yrjönkadun uimahalli suljetaan vuodenvaihteessa perusparannuksen vuoksi Perusparannuksen valmistelutyöt alkavat tammikuussa 2024, ja hanke kestää noin kaksi vuotta. Uimahalli on suljettu koko tämän ajan. Alustavien suunnitelmien mukaan halli avataan asiakaskäyttöön taas tammikuussa 2026. Yrjönkadun uimahalli on tarjonnut uintihetkiä jo vuodesta 1928. Monet uimahallin teknisistä järjestelmistä ovat elinkaarensa päässä, ja rakenteet vaativat monin paikoin korjausta, joten perusparannus tulee tarpeeseen. Yrjönkadun uimahalli on arvostettu, historiallinen osa Helsingin kaupunkikuvaa ja nyt tehtävien korjausten avulla varmistetaan, että se säilyttää asemansa korkealaatuisena ja viihtyisänä virkistyspaikkana kaupunkilaisille vielä pitkään. Perusparannuksessa muun muassa ajanmukaistetaan uimahallin tekniikkaa, korjataan vaurioituneet julkisivut sekä uusitaan pesu- ja saunatilojen pintarakenteet. Myös esteettömyyttä parannetaan.   Helsinki alkaa toteuttaa uutta suunnitelmaa lumen merikaadosta luopumiseksi Lumen merivastaanottoa on vähennetty Helsingissä 2000-luvun alussa merkittävästi, ja merivastaanottopaikkoja on jäljellä aiempien seitsemän sijaan yksi. Helsinki tahtoo luopua viimeisestäkin merivastaanottopaikasta, joka sijaitsee Hernesaaressa. Hernesaaren lumen merivastaanottopaikka on tarkoitus korvata vähintään 21 pienehkön sulatuspaikan verkostolla. Paikalliset sulatuspaikat myös lyhentäisivät lumen kuljetusmatkoja. Tavoitteena on, että merivastaanotto on käytössä ainoastaan runsaslumisten talvien varajärjestelynä silloin, kun muut menetelmät eivät riitä turvaamaan Helsingin toimintakykyä.  Lumenvastaanoton kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä maavastaanottopaikkojen, sulatuslaitteiden sekä lähivarastointipaikkojen määrää. Kaupunki tavoittelee myös talvihoidon laadun parantamista sekä sen kustannusten hillitsemistä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Stadin Silakkamarkkinat Kauppatorilla lokakuun ensimmäisellä viikolla Rakastettu syystapahtuma tuo Helsinkiin yli 20 silakkatuotteita myyvää kalastajaa eri puolilta Suomea ja runsaasti muita tuotemyyjiä. Vuoden parhaat myyntituotteet valitaan Silakkaraadin toimesta markkinoiden avajaispäivänä. Silakkaostoksien, toritapahtuman tunnelmien aistimisen sekä perinteikkään ohjelman nauttimisen lisäksi voit ihailla kalastusaluksia ja perinnepurjelaivoja Albanus, Kathrina, Olga, Valborg ja Vivan. Stadin Silakkamarkkinat on Suomen vanhimpia yleisötapahtumia, ja sitä on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Syksyisen kaupungin tunnelmointiin mahdollistavan historiallisen tapahtuman ytimessä on vahvasti tietoisuuden lisääminen Itämeren suojelusta ja kestävästä kehityksestä. Stadin Silakkamarkkinat on avoinna Kauppatorilla sunnuntaista lauantaihin 1.–7.10. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin klo 9–19 ja lauantaina klo 9–16. Silakkamarkkinoiden jälkeen sunnuntaina 8.10. Kauppatorilla vietetään perinteistä Purjelaivapäivää jo 36. kerran.   Raitiolinjat palasivat takaisin Pasilaan 2. lokakuuta Syksy toi tullessaan muutoksia raitiolinjojen reitteihin. Linjojen 2, 7 ja 9 poikkeusreitit päättyivät ja ne palasivat Pasilaan. Myös linja 1 siirtyi normaalille reitilleen Mäkelänkadulle ja Käpylään. Linjat ovat olleet poikkeusreiteillä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakennustöiden vuoksi keväästä alkaen. Viikonloppuliikenne Jätkäsaareen tihenee 7. lokakuuta alkaen, kun linjat 1T ja 8T siirtyvät kulkemaan Länsiterminaalille lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaikkien raitiolinjojen aikatauluihin tehdään muutoksia.   Anonyymi rekrytointi houkuttaa hakemaan ja laittaa työnhakijat samalle viivalle Anonyymi rekrytointi on yksi Helsingin kaupungin tavoista edistää hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Tavoite on antaa kaikille hakijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus päästä työhaastatteluun ilman, että siihen vaikuttaa mikään työn tekemisen kannalta epäoleellinen asia. Anonyymissa rekrytoinnissa työhakemuksista piilotetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto kuten hakijan nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli, kunnes haastattelukutsut on lähetetty. Helsingin kaupunki panostaa siihen, että jokainen kaupunkilainen voi elää Helsingissä hyvää elämää sellaisena kuin on ja saada tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin palveluissa. Tämä koskee myös kaupungin henkilöstöä, koska Helsinki haluaa olla asukkaidensa näköinen työpaikka. Helsingin kaupungin työnantajakuvasta ja henkilöstön saatavuudesta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki kertoo: Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Lisäksi haluamme olla työpaikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Pyrimme monin eri keinoin lisäämään henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toivomme aina hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.   Helsinkiin valmistuu lukuisia uusia ulkoliikuntapaikkoja Kaupunki vastaa ulkokuntosalien ja kuntoportaiden suureen kysyntään ja rakentaa vuosien 2023 ja 2024 aikana yli 20 uutta ulkokuntoilupaikkaa. Osa niistä on kaupunkilaisten itsensä ideoimia ja toteutukseen äänestämiä OmaStadi-kohteita. Ulkokuntosalit ja kuntoportaat ovat matalan kynnyksen maksuttomia ja helposti saavutettavia liikuntapaikkoja, jotka soveltuvat useille käyttäjäryhmille. Ne ovat viime vuosina saavuttaneet suuren suosion monen kuntoisten liikkujien keskuudessa. Uusimmat kuntoportaat ovat puolestaan valmistuneet tänä vuonna Alppikylän huipulle, Suutarilaan Vaskipellonpuistoon sekä Laajasaloon Ilomäenpuistoon. Tänä vuonna valmistuivat ulkokuntoilusalit seuraaviin paikkoihin: Ala-Malmi, Alppila, Herttoniemi, Herttoniemenranta, Kaisaniemenranta, Kannelmäki, Kruunuvuorenranta, Laajasalo ja Vesala. Ensi vuonna valmistuvat tai käynnistyvät ulkokuntosalihankkeet seuraavissa paikoissa: Lauttasaari, Kaivopuisto, Katajanokka, Laajasuo, Mustikkamaa, Myllypuro, Pukinmäki, Roihuvuori, Ruskeasuo, Sibeliuksenpuisto, Taka-Töölö, Tali, Tervasaari, Vattuniemi ja Vuosaari.   1800-luvun vesijohto vaihtuu uuteen Mannerheimintien peruskorjauksessa Yksi Helsingin vanhimmista vesijohdoista on kaivettu esiin ja korvataan uudella Mannerheimintien peruskorjauksen yhteydessä. Johto oli asennettu vuonna 1877, joten se oli ehtinyt olla käytössä 146 vuotta. Vanha vesijohto oli esiin kaivettaessa yllättävän hyväkuntoinen. Kuntoa saattaa selittää johdon materiaali, muottivalurauta. Muottivalurauta on paksumpaa kuin uudemmissa johdoissa käytetty rauta. Vesijohtojärjestelmä rakennettiin Helsinkiin 1870-luvulla. Sitä ennen käyttövettä saatiin luonnonvesistä ja julkisista tai pihakaivoista. Mannerheimintien vesijohto onkin siis aivan ensimmäisiä vesijohtojamme. Vanhaa 1800-luvulla rakennettua vesijohtoa on Helsingissä edelleen käytössä lähes neljä kilometriä. Mannerheimintien peruskorjauksessa sitä poistui 650 metriä. Uusi vesijohto on tehty pallografiittivaluraudasta. Sen käyttöajaksi tavoitellaan vähintään sataa vuotta. Pallografiittivalurauta on materiaalina sitkeää, ja putket suojataan pinnoitteilla korroosiota vastaan.  Myös vesijohdon asennustapa vaikuttaa käyttöikään. Nykyisin asennusten laatu on huomattavasti parempi kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin epätasalaatuinen täyttömaa putken ympärillä kulutti ja rikkoi putkia herkemmin. Vesijohdon historiasta voit lukea lisää Historia Helsinki -sivustolta .

Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskusteltiin vuokrankorotuksista ja asuntohaasteista Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 16. elokuuta. Kokouksen kyselytunnilla kaupunginvaltuutetut kysyivät kaupungin asuntojen vuokrankorotuksista, toimista sosiaali-, asunto- ja työvoimapoliittisiin haasteisiin sekä varhaiskasvatuksen sähköisestä asioinnista. Kysymyksiin vastasivat pormestari Juhana Vartiainen ja apulaispormestari Johanna Laisaari. Koko keskustelu on katsottavissa Helsinki-kanavalla . Keskustelu on tulkattu myös viittomakielelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläiseen osaan. Tavoitteena on uudistaa keskustakorttelia nykyaikaisella liikerakentamisella ja saada alueelle uutta asuntotuotantoa Pihlajamäen arvokkaaseen 1960-luvun kaupunkikuvaan soveltuvalla tavalla. Samalla tarkistetaan alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien toimivuutta.   OmaStadin kolmas kierros alkaa Helsinkiläiset voivat ehdottaa 2.–15. lokakuuta sitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ehdotuksia voivat lokakuussa esittää kaikki 13 vuotta täyttäneet helsinkiläiset omastadi.hel.fi -verkkosivustolla. Ehdotukset voivat liittyä kaikkeen, mitä kaupunki tekee. Rahaa voidaan käyttää kaupungin palveluihin, hankintoihin ja investointeihin. On myös mahdollista keksiä jotakin aivan uutta, joka voisi kuulua kaupungin palveluihin tai toimintaan. – OmaStadi on upea mahdollisuus nähdä omien ehdotusten muuttuvan osaksi Helsinkiä. OmaStadia on käyty jo kaksi kierrosta vuosien 2018–2021 aikana. Kaupunkilaiset ovat tänä aikana äänestäneet 119 ehdotusta jatkoon, kertoo osallisuuspäällikkö Johanna Sinkkonen.  Kaupunkilaisten tekemiä ehdotuksia on toteutettu lähes 13 miljoonalla eurolla. Näitä ovat muun muassa sähköinen kutsuvene, ulkokuntosalit, robottikerhot nuorille, luonnonkukkaniityt ja sammakkolampi, laitumelle tuodut lampaat ja avatut talviuintipaikat. OmaStadin verkkosivuilla voi seurata vireillä olevia ja valmistuneita edellisen kierroksen ehdotuksia.   Mannerheimintien peruskorjaus etenee Hallinto-oikeus hylkäsi luontojärjestön tekemän valituksen ELY-keskuksen päätöksestä, joten Hesperianpuiston reunan 14 puun kaatamisen estänyt toimeenpanokielto raukesi. Puut kaadettiin 21. elokuuta. Mannerheimintien reunaan voidaan nyt rakentaa uusi jalankulkijoiden esteetön kulkuramppi sekä uudet portaat puiston ja kadun välille. Mannerheimintien sivukaduilla aletaan valmistella peruskorjauksen toista vaihetta syksyllä 2023. Valmistelevat työt alkavat vesihuoltolinjojen uusimisilla. Samalla tehdään tarvittavat pinta– ja kaapelityöt. Työt alkavat Paavo Nurmen tiellä Mäntymäenkentän vieressä syyskuussa. Myöhemmin syksyllä valmistelevia töitä tehdään myös Toivonkadulla. Runeberginkadun ja Reijolankadun välisten sivukatujen vesihuolto ja muu kunnallistekniikka uusitaan. Sivukatujen kunnallistekniikan valmisteleva rakentaminen mahdollistaa pääkadun eli Mannerheimintien remontoimisen yhtäjaksoisesti ja tehokkaasti syksyllä 2024 alkavassa toisessa vaiheessa. Mannerheimintien peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuoteen 2025 mennessä. manskunkatutyot.fi   Raide-Jokerin varrelle suunnitellaan kaupunkimaisempaa Viikin keskusta Viikin Tiedepuistoon ja Latokartanon eteläosaan suunnitellaan uusia koteja 7 000 asukkaalle sekä lisää elinvoimaa, palveluita ja identiteettiä nykyiselle yliopisto- ja tutkimuskampukselle. Tavoitteena on kehittää aluetta raideliikennekaupungin periaatteiden mukaisesti toimivammaksi ja viihtyisämmäksi urbaaniksi ympäristöksi ja turvata Helsingin laajeneminen ja kasvu. Kaavarunko yhdistää Viikin Tiedepuiston ja Latokartanon asuinalueen toisiinsa. Alueen toiminnot ovat nykyisin varsin hajallaan, etäisyydet ovat suhteellisen pitkiä eikä ympäristö houkuttele kävellen liikkumiseen.  Viikintien liikenneympäristöä muutetaan katumaisemmaksi ja tie linjataan uudelleen Viikin eläinsairaalan ja Raide-Jokerin pysäkin edustalta n. 600 m matkalta. Uusi katu on nykytilanteeseen verrattuna luonteeltaan kaupunkimaisempi, sillä sen molemmin puolin voidaan rakentaa uusia kortteleita. Keski-Viikin aineistoihin voit tutustua aikavälillä 21.8.–15.9. osoitteessa hel.fi/suunnitelmat tai Viikin kirjastossa. Kirjallisia mielipiteitä voi esittää 15.9. saakka.   Robottikerhoja lapsille ja nuorille Itä-Helsingissä OmaStadi-hanke on mahdollistanut koululaisille robottikerhoja, joilla rohkaistaan peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria oppimaan robotiikasta ja ohjelmoinnista. Kerhoissa on tavoitteena oppia tuntemaan tärkeitä tulevaisuuden taitoja kehittelemällä erilaisia robotteja. Robottikerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin ala- ja yläkoululaisille itähelsinkiläisten koulujen tiloissa. Kerhot ovat maksuttomia ja avoimia oman koulun oppilaille. Kerhojen sisältö muokkautuu osallistujien iän ja käytettävissä olevien välineiden mukaisesti. – Robottikerhot ovat hieno lisä koulun kerhotarjontaan. Olemme OmaStadi-hankkeesta voineet ostaa uusia laitteita koululle. Robokerhossa lapset oppivat ymmärtämään robotiikkaa ja vahvistamaan omia ohjelmointitaitojaan, kertoo Vuoniityn peruskoulun opettaja Anna Laine-Cam. Robottikerhoja on tähän mennessä järjestetty neljällä koululla. Ne ovat Vuoniityn peruskoulu, Puistopolun peruskoulu, Aurinkolahden peruskoulu ja Laakavuoren ala-aste. Syksyllä aloitetaan mahdollisesti joissakin kouluissa robottikerhotoimintaa. Kerhot on järjestetty koulujen omille oppilaille.

Helsingissä kartoitetaan pyöräteiden kuntoa mobiilipelillä Kartoitustapahtuma alkaa lauantaina 5.8. kello 10 (säävarauksella). Osallistumiseen tarvitaan älypuhelin, polkupyörä ja ohjaustankoon kiinnitettävä puhelinpidike. Kuka tahansa voi osallistua lataamalla ilmaisen Crowdsorsa-sovelluksen ja seuraamalla sen ohjeita. Crowdsorsa-sovelluksessa Helsingin pyörätiet on täytetty rahanarvoisilla marjoilla ja hedelmillä. Pelaajat keräävät niitä kartalta nauhoittamalla videota pyöräillessään. Kerättävää on luvassa keskimäärin yli kolmen euron arvosta kilometriä kohden. Peli päättyy, kun Helsingin koko 500 kilometrin pyöräilyn pääreittiverkosto on kartoitettu. Tempaus tarjoaa helsinkiläisille hyvän tilaisuuden lähteä ulos liikkumaan sekä tienaamaan siinä sivussa jopa parikymmentä euroa tunnissa. Osallistujat saavat palkkion pankkitililleen. Käyttäjien kuvaamat videot käyvät läpi laaduntarkistuksen, minkä jälkeen konenäkömalli analysoi niistä pyöräteiden päällystevauriot. Näin kaupunki saa päätöksentekonsa tueksi tarkkaa tietoa siitä, mihin korjaustoimenpiteisiin budjetti tulisi kohdistaa.   Katunäkymäkuvauksia suoritetaan koko Helsingin alueella kesällä Helsingin kaupunki toteuttaa Cyclomedia Technologies BV:n kanssa 360-katunäkymäkuvauksia koko Helsingin alueella elo-syyskuun aikana. Helsingin kaupunki on tilannut katunäkymäkuvaukset muun muassa liikennemerkkitiedon keräämiseksi sekä liikennejärjestelmän ja katurakenteiden suunnittelua ja kunnossapitoa varten. Kuva-aineiston tuottaminen on myös resurssiviisasta ja ilmastoystävällistä, sillä aineiston tutkimisella voidaan korvata ylimääräisiä maastokäyntejä kaupungin erilaisissa tehtävissä. Katukuvauksella saadut aineistot eivät ole julkisia, vaan niitä käsitellään ja säilötään luottamuksellisesti ja tietoturvavaatimusten mukaisesti. Kuvamateriaaliin mahdollisesti tallentuvat ihmisten kasvot ja ajoneuvojen rekisterikilvet sumennetaan automaattisesti. Kuvausaineistosta tallennetaan teknistä tietoa ainoastaan viranomaiskäyttöön eli kaupungin omiin järjestelmiin sekä liikennemerkkitietoa kansalliseen katu- ja tieverkkotietokantaan, Väyläviraston Digiroadiin.   Hekan uusia ja peruskorjattuja vuokra-asuntoja haettavana Kalasatamaan ja Koskelaan valmistuu uusia Hekan asuntoja loka- ja marraskuun aikana. Jakomäessä valmistuu peruskorjattuja asuntoja lokakuussa. Kalasatamassa Kaljaasi Fortunan katu 6:een tulee haettavaksi 71 kpl asuntoja ja Koskelassa Koskelantie 66:een 121 kpl asuntoja. Hakuaika molempiin kohteisiin on jo alkanut. Näissä kohteissa asukasvalinnat eivät perustu jonotukseen. Jakomäentie 10 B:n talosta vapautuu peruskorjauksen jälkeen 49 kpl Hekan vuokra-asuntoa haettavaksi. Talo on viisikerroksinen, ja kaikkiin asuntoihin pääsee hissillä. Haettavana on sekä yksiöitä, kaksioita että kolmioita. Kaikkien asuntojen pohjakuvat löytyvät Hekan kohdesivuilta .   Huvilanranta avautui – tarjolla viisi viikkoa herkuttelua ja maksutonta ohjelmaa Huvilanrannan ruoka- ja juomatarjonnasta vastaa useamman ravintolan valikoima räätälöidyin ruokalistoin. Huvilanrannan kävijöitä palvelevat Helsingin parhaaksi lounaspaikaksi valittu Satama Bar & Bistro, ruokaisissa vegaanisissa annoksissa kunnostautunut Just Vege ja korealaisen katukeittiön vahvistus POCHA!. Juhlaviikkojen aikana 17.8.–3.9. Huvilanrannan kävijöille makuelämyksiä tarjoilevat marokkolainen Casa Moro, villiruokaan erikoistunut Skutta sekä kaupungin parhaat tacot tarjoileva Lopez y Lopez. Bar Pommes Frites Powered by Mummon tarjoaa lisäksi yllätyksellisiä loaded fries -annoksia koko terassin aukiolon ajan. Huvilarannan juomatarjonnasta vastaa Helsinki Bryggeri. Tarjolla on myös runsaasti maksutonta ohjelmaa kuten teemoitettuja klubi-iltoja, akustisia dj- ja bändikeikkoja ja lasten diskoja. Huvilanranta on auki 28.7.–16.8. arkisin kello 15–23 ja viikonloppuisin kello 13–23 sekä 17.8.–3.9. päivittäin kello 13–23. Ravintolatarjonta ja täydentyvä ohjelma on esillä kokonaisuudessaan helsinkifestival.fi/huvila -sivulla.   Pikkuparlamentin puistossa pieniä muutostöitä presidentti Koiviston muistomerkkiä varten Helsingin kaupunki tekee perustus-, valaistus- ja puistomuutostöitä Pikkuparlamentin puistossa, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Eduskuntatalon eteläpuolella Pikkuparlamentti-rakennuksen itäpuolella. Työt alkavat heinäkuussa ja valmistuvat marraskuussa. Presidentti Koiviston muistomerkki sijoitetaan puiston keskikäytävälle pyöreälle, kivetylle aukiolle. Muistomerkin läheisyydessä sijaitseva Menneet ritarit -teos asennetaan puiston koilliskulmaan lähemmäksi Eduskuntataloa. Mauno Koiviston muistomerkki valaistaan neljän pylvään ja neljäntoista kivetylle aukiolle upotettavan maavalaisimen avulla. Nykyisiin puistovalaisimiin vaihdetaan led-valaisimet. Kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen teos ”Välittäjä” voitti vuonna 2021 valtioneuvoston kanslian järjestämän avoimen muistomerkkikilpailun. Kuuden metrin korkuisen ja viidentoista metrin pitkn ruostumattomasta teräksestä valmistetun kaksiosaisen teoksen läpi on mahdollista kulkea. Muistomerkki on tarkoitus paljastaa 25.11.2023, kun presidentti Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.

Keskustasta lautalla lähisaariin – paina muistiin kätevät päiväretkikohteet Kesäretki kauniiseen saaristoon onnistuu kätevästi suoraan Helsingin keskustasta. Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kohteita, jotka sopivat koko perheelle. Suomenlinna on todellinen kesäklassikko, jossa aikaa voi viettää kierrellen, piknikillä tai ravintolatarjonnasta nauttien. Lisäksi historiallisesta miljööstä löytyy esimerkiksi museoita ja uimaranta. Jos haluaa viettää elämyksellisen eläinpäivän tutustuen noin 150 eläinlajiin, joiden alkuperä on tundralta trooppisiin sademetsiin ja aavikoihin, voi Korkeasaareen matkata vesiteitse. Saarelta pääsee sillan yli myös viereiselle Mustikkamaalle, jossa on muun muassa uimaranta ja seikkailupuisto. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari on vain muutaman minuutin lauttamatkan päässä rannasta. Uunisaaresta pääsee siltaa pitkin myös viereiseen Liuskasaareen sekä edelleen liuskaluotoon. Noin 10 minuutin lauttamatkan päässä oleva Pihlajasaari on vanha huvilasaari ja yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäsaarista. Saarella on merkitty luontopolku ja valvomaton uimaranta sekä naturistiranta. Vesibussimatka Vallisaareen kestää noin 20 minuuttia. Luonnon ja sotahistoriallisten nähtävyyksien lisäksi Vallisaareen kannattaa tänä kesänä suunnata katsomaan Helsinki Biennaalin taidetta. Pieni Lonnan saari sijaitsee 10 minuutin merimatkan päässä. Lonnassa on mahdollista sekä saunoa että nauttia ravintolatarjonnasta, ja saarella järjestetään kesällä myös useita tapahtumia. Matka Isosaareen kestää noin 40 minuuttia. Isosaaren erityispiirteitä ovat koskematon luonto ja harvinaiset linnut. Urbaanimpaa päiväretkeä kaipaavat voivat suunnata uunituoreella lauttayhteydellä tutustumaan parhaillaan rakentuvaan Kruunuvuorenrannan asuinalueeseen. Uunisaaren ja Pihlajasaaren lautat lähtevät Kaivopuiston Merisatamasta. Muihin kohteisiin pääsee lautalla Kauppatorilta tai sen lähistöltä. Lisätietoja täältä.   Torikortteleiden kesäterassi avautuu Senaatintorin laitaan heinäkuussa Torikortteleiden kesäterassille Senaatintorille tulee neljä eri ravintolatoimijaa kesäisine ruoka- ja juomakonsepteineen. Asiakaspaikkoja terassilla on 410. Kesäterassi tulee olemaan avoinna aamupalalta lounaaseen ja afterworkeiltä illanistujaisiin ja siellä voi nauttia kesäisiä annoksia uusista perunoista pizzaan ja Baobao-höyrysämpylöihin. Ruoan lisäksi terassilta löytyy monenlaisia juomia: olutta, viiniä, mocktaileja, samppanjaa sekä trendikkäitä trooppisia tiki-klassikoita, kuten Piña Coladaa. Tavoitteena on, että Torikortteleiden kesäterassi avautuu perjantaina 7. heinäkuuta. Terassin on määrä olla auki 27. elokuuta saakka. Kaupunkilaisia ilahduttavat myös Hietalahden ja Töölön toriterassit. Hyvän ruoan ja juoman lisäksi kesäistä tunnelmaa elävöitetään monipuolisella ohjelmalla. Hietalahden toriterassin kattaus muodostuu Hietalahden kauppahallin ravintoloiden kesäisistä herkuista. Kaikista hallin ravintoloista voi hakea ruokia ja juomia ulos yhteisterassilla nautittavaksi. Lisäväriä kattaukseen tuo viikonloppuisin kirpputoritoiminta elokuun loppuun saakka. Töölöntorilla on useiden lähialueen ravintoloiden kesäterasseja. Terassien lisäksi torilla on myös perinteistä toritoimintaa, kuten torikahviloita sekä vihannes- ja kukkamyyntiä. Lisätietoja täältä.   Stara istutti 84 000 kesäkukkaa Helsinkiin Helsingin kaupunki tarjoaa kesällä jälleen silmänruokaa kukkien ystäville, kun Stara istutti 84 000 Kaupunginpuutarhalla kasvattamaansa kesäkukkaa yli 50 kohteeseen ja satoihin suuriin ruukkuihin ympäri kaupunkia. Kesä-Espan ja keskustan istutusten lisäksi kannattaa tutustua kantakaupungin ulkopuolellakin olevaan kukkaloistoon. Staran vihersuunnittelija Kirsi Oksanen kannustaa asukkaita lähtemään kesäkukkaretkelle Helsingin kukkakohteisiin esimerkiksi Vauhtitielle, Karhupuistoon, Topeliuksen puistoon, Annalan kartanonpuistoon, Malmille, Aurinkolahden ja Hiekkalaiturin aukioille, Myllypuron Orpaanporrakselle, sekä Kaupintien sillalle lähellä Pohjois-Haagan juna-asemaa. Kesäkukat on kasvatettu jo yli sadan vuoden ajan Kaupunginpuutarhalla, ja ne istutetaan kaupungin puistoihin ja aukioille juhannukseen mennessä. Kukkaloisto on parhaimmillaan heinä–elokuun vaihteessa. Lisätietoja täältä.   Helsingin kaupunki juhli tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Pride-viikolla Kaupungintalon lipputangoissa liehuivat Pride-viikon ajan 26.6.–2.7. jo tuttuun tapaan progressiiviset Pride-liput. Kaupunki liputti Pride-lipuin myös useissa toimipisteissään sekä rautatieaseman edessä. Kaupunkilaisille oli tarjolla paljon sateenkaarevaa ohjelmaa. Pride-viikko huipentui lauantaina 1.7. järjestettävään Pride-kulkueeseen, johon osallistui myös Helsingin kaupungin henkilöstöä sekä rekan kyydissä että kulkueessa kävellen. Reitti kiersi Helsingin keskustassa ja päättyi Kaivopuistoon, jossa vietettiin yhteistä puistojuhlaa. Helsinki Pride -tapahtuman järjesti Helsinki Pride -yhteisö, joka tekee ympärivuotista työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Helsingin kaupunki on yksi Helsinki Priden pääyhteistyökumppaneista.   Katso, kuinka Kalasataman alue on muuttunut vuodesta 2015 eteenpäin! Alueen ensimmäiset talot valmistuivat 10 vuotta sitten, ja nyt Kalasatamassa on jo yli 10 000 asukasta. Tänä vuonna Kalasatamassa käynnistyy noin 1 500 asunnon rakentaminen, ja asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana myös tulevina vuosina. Vuonna 2030 Kalasatamassa arvioidaan olevan 20 000 asukasta ja alueen rakentamisen valmistuessa vuoteen 2040 mennessä yli 30 000. Tässä olevan linkin kautta pääset katsomaan nopeutettua videota, joka näyttää kuinka Kalasataman asuinalue on rakentunut vuodesta 2015 tähän päivään saakka .