Vuoden nimeksi valittiin Liisankatu
Vuoden nimeksi on valittu Liisankatu eli Elisabetsgatan. Helsingin vanhin kadunnimi täytti syyskuussa 200 vuotta, ja se edustaakin palkintoehdokkaiden joukossa perinteisyyttä. Katu on saanut nimensä Venäjän keisarinna Elisabet Aleksejevnalta. Tämä on huomattavaa, sillä naisten mukaan annetut muistonimet ovat edelleen Helsingissä selvänä vähemmistönä. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Äänestyksessä jaetulle toiselle sijalle päätyivät Kino Regina, Mörkö ja Pasi Kuikka Oy. Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitseva uusi elokuvateatteri Kino Regina muistaa nimessään näyttelijä Regina Linnanheimoa. Nimi sopii elegantisti Helsingin elokuvateatterien nimistöön, johon kuuluvat myös Kino Rex ja Kino Tulio. Jääkiekkoilija Marko Anttilan lempinimi Mörkö nousi Suomen maailmanmestaruuden myötä koko kansan huulille ja päätyi myös useiden kaupallisten tuotteiden nimiin. Pasi Kuikka Oy puolestaan viittaa humoristisen sananmuunnoksen avulla yrityksen toimialaan, siirrettäviin wc-tiloihin.
Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, joka annetaan kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinnon saaja voi edustaa mitä tahansa erisnimikategoriaa, kuten paikan-, henkilön-, yritys- tai tuotenimiä. Palkinnolla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimenannon merkitykseen yhteiskunnassa.
Helsinkiin tulossa yhdeksät uudet kuntoportaat
Uusia kuntoportaita rakennetaan lähivuosina eri puolille Helsinkiä.
”Porrasjuoksusta on tullut yhä suositumpi harjoitus- ja liikuntamuoto. Asukaspalautteen perusteella kuntoportaille on suuri kysyntä”, kertoo suunnitteluasiantuntija Mikko Malmström.
Tällä hetkellä kuntoportaita on Helsingin alueella kolmessa paikassa: Malminkartanonhuipulla, Paloheinässä ja Herttoniemessä. Paloheinän kuntoportaat ovat hyvässä kunnossa. Malminkartanon ja Herttoniemen kuntoportaille tehdään perusparannus
Ohjelman mukaan Helsinkiin rakennetaan lähivuosina yhdeksän uutta kuntoporraskohdetta: Alakivenpuisto, Alppikylänhuippu, Ilomäenpuisto, Lauttasaaren liikuntapuisto, Mäntymäki, Pihlajisto, Suutarila, Talinhuippu sekä Vuosaaressa Vanttikallio tai Vuosaarenhuippu. Vuosaaren osalta sijainnista päätetään, kun portaiden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Kohteiden tulee olla hyvin saavutettavissa ja ulkoilureitistön läheisyydessä.
Helsinki selvittää valosaasteen ja häiriövalon määrää kaupungissa
Helsinki selvittää valosaasteen ja häiriövalon yleisyyttä kaupungissa. Selvitystyö aloitetaan kysymällä asukkailta havaintoja valosaasteesta ja häiriövalosta. Kyselyssä kartoitetaan myös paikkoja, jotka voisi jättää pimeäksi. Työn tuloksena laaditaan toimintamalli häiriövalon vähentämiseksi. Työn on määrä valmistua vuoden 2020 lopussa. Tavoitteena on edistää viihtyisää ja turvallisen tuntuista kaupunkia myös pimeän aikaan.
Kaupunkilaisten elämisen rytmi on muuttunut, painottuen aiempaa enemmän yöaikaan. Kaupunki elää ja toimii kellon ympäri. Valaistuksella varmistetaan viihtyisyys, turvallisuus sekä turvallisuuden tunne myös pimeinä vuorokauden aikoina. Keinovalolla on kuitenkin myös haittapuolensa. Se voi häiritä ihmisten tai eläinten luontaista vuorokausirytmiä ja estää luonnon tai tähtitaivaan tarkkailua. Huonosti toteutettuna keinovalo voi häikäistä tai aiheuttaa häiriötä.
Valosaaste näkyy konkreettisesti kaupunkiympäristössä häikäisevinä valaisimina, yöaikaan hohtavina pilvinä tai näkemistä haittaavina mainosvaloina. Yleisin syy valosaasteeseen ovat väärin suunnatut, tarpeettomasti palavat tai liian kirkkaat valaisimet. Valosaaste on hukattua energiaa ja valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valon oikeaan määrään ja suuntaukseen. Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja, joka ilmenee kasveille mm. kasvukauden muutoksina sekä hyönteisille ja eläimille elintapojen muutoksina.
Ihmiset tarvitsevat paikkoja rauhoittumiseen. Tarkoituksena on selvittää, onko kaupunkialueelle mahdollista jättää pimeitä alueita, jotka mahdollistaisivat luonnon, maiseman tai tähtitaivaan tarkkailun pimeään aikaan.
Valosaastetta koskevaan asukaskyselyyn voi vastata 15.12. asti osoitteessa http://mpt.link/valosaaste
Helsingin ulkoluistelukausi alkoi Oulunkylästä
Maanantaina 11. marraskuuta alkoi Helsingin ulkoluistelukausi, kun Oulunkylän tekojääkenttä aukesi yleisöluistelulle.
25. marraskuuta avattiin Kallion Brahenkentän ja Käpylän tekojääkentät.
Ja lopuksi Kontulan, Lassilan ja Pukinmäen tekojäät sekä Rautatientorin Jääpuisto avattiin luistelijoille 2. joulukuuta.
Jo olemassa olevien tekojäiden lisäksi Helsinkiin avautuu tänä talvena kolme täysin uutta tekojääkenttää Jätkäsaareen, Laajasaloon ja Lauttasaareen.
Helsingin keskustakirjasto Oodin ensimmäinen vuosi on ollut menestys
Helsingin keskustakirjasto Oodi täytti 5. joulukuuta vuoden. Oodin ensimmäinen vuosi on ollut menestys, sillä käyntimääräarviot on ylitetty jo reippaasti. Oodi on myös vuoden aikana palkittu useilla erilaisilla palkinnoilla ja positiivista yleisöpalautetta on saatu paljon.
”Alkuperäinen käyntimäärätavoitteemme oli 2,5 miljoonaa käyntiä vuodessa, mutta tänä vuonna saavutetaan 3 miljoonaa käyntiä.”, sanoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Asiakkaat ovat ottaneet Oodin hyvin vastaan ja valtaosa asiakaspalautteesta on hyvin positiivista. Asiakkaat ovat ihastelleet muun muassa kaunista arkkitehtuuria, monipuolisia palveluja, jokapäiväisiä yllätyksiä ja tekemisen mahdollisuuksia. Negatiivisempaa palautetta ovat saaneet sukupuolineutraalit WC-tilat, CD-levyjen puute ja ajoittainen melu.
5. joulukuuta Oodissa vietettiin 1-vuotisjuhlia. Kaikki Oodin toimijat eli Helsingin kaupunginkirjasto, EU@Oodi, Brygga, Helsinki-info, Fazer Food & Co, Kino Regina ja Leikkipuisto Loru järjestivät juhlapäivänä ohjelmaa.
“Oodi on lisännyt kiinnostusta kirjastoihin koko Helsingissä jopa enemmän kuin osasimme odottaa. Oodin siivittämänä muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa käyntimäärät ovat kasvaneet yhdellä prosentilla. Tämä on myönteinen yllätys, koska olimme ennakoineet keskimäärin 5 % käyntimäärän laskua muissa kirjastoissa. Ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan kirjastojen puolesta, löytäneet kaikkien kirjastojen uudistuvat palvelut ja osoittaneet, että lähikirjastot ovat tärkeitä heidän arjessaan. Sama trendi on näkyvissä monissa muissakin Suomen kaupungeissa”, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.
