spinner
Share video
Ajankohtaista viittomakielellä maaliskuussa 2021
7 min
|
Available Unlimited
|
Published
03.03.2021

Helsinki palkkasi insinööritiimin auttamaan taloyhtiöitä energiaremonteissa

Lähes kaikissa Helsingin asuinkerrostaloissa voidaan parantaa energiatehokkuutta niin, että se on asunnonomistajille taloudellisesti kannattavaa. Helsingin kaupunki ryhtyy tarjoamaan yksityisille taloyhtiöille ilmaista asiantuntija-apua, jotta yhä useampi taloyhtiö innostuisi aloittamaan energiaremontin suunnittelun.

Energiaremontilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Kerrostalossa energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi maalämmön käyttöönottoa, lämmöntalteenottojärjestelmän asentamista tai julkisivu- tai ikkunaremontin yhteydessä tehtäviä lämmöneristyksen parannuksia.

Kaupunki kampanjoi ja kannustaa tänä keväänä kaikkia taloyhtiöitä selvittämään, millaisista toimenpiteistä olisi yhtiölle taloudellista hyötyä. Kerrostalossa remontoinnin avulla voi olla mahdollista jopa puolittaa taloyhtiön lämmityskulut, joten remontilla voi olla merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin.

Energiarenessanssi-tiimi tarjoaa helsinkiläisille taloyhtiöille ilmaista insinööriapua energiaremontin suunnittelun edistämiseen.

Uudistuvilla työllisyyspalveluilla valtava kysyntä

Työllisyyden kuntakokeilu alkoi 1. päivä maaliskuuta. Helsingin työllisyyspalvelut saavat sen myötä noin 50 000 uutta asiakasta. Kuntakokeilussa Helsinki vastaa osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) tarjoamisesta. Helsingin työllisyyspalvelujen asiakkaaksi ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalvelujen piirissä.

Koronapandemia on kurittanut palvelualaa ja nuorten työllistymistä poikkeuksellisen kovalla kädellä Helsingissä, ja tilanne on heijastunut myös kaupungin työttömyyslukuihin.

Helsingissä koronavirustartuntojen määrissä raju nousu

Helsingissä todettiin helmikuun viimeisenä päivänä 274 uutta koronatartuntaa. Tartuntamäärä on selkeästi suurin yhtenä päivänä todettu määrä koko epidemia-aikana. Viime aikoina edellisin suurin päiväkohtainen tartuntamäärä on ollut 202 tartuntaa.

Tällä hetkellä on syytä käydä koronatestissä hyvin herkästi, jos on pienempiäkin koronavirustartunnalle tyypillisiä oireita. Yhtään oireisena ei saa mennä töihin, kouluun tai päiväkotiin.

Hiihtolomien loppuessa vaarana on, että epidemia laajenee ihmisten palatessa töihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Pienistäkin oireista on syytä mennä testiin. Jos on oireita, on pysyttävä kotona. Etätöitä kannattaa suosia, jos mahdollista.

Testeissä on käyty viime päivinä paljon. Helmikuun viimeisenä viikkona parhaina päivinä testausmäärät ovat olleet yli 3 000 testiä päivässä.

Helsinkiläisten koronarokotukset

Tällä hetkellä rokotetaan:

– tänä vuonna 75 vuotta täyttäviä tai sitä vanhempia, ja heidän omaishoitajiaan
– alle 70-vuotiaista tänä vuonna 55–69 vuotta täyttäviä, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila.

Rokotuksia annetaan vain ajanvarauksella. Voit varata ajan, jos kuulut rokotusvuorossa olevaan ryhmään, sähköisesti tai puhelimitse. Nopeiten rokotusajan saat sähköisesti osoitteessa koronarokotusaika.fi.

Helsingin ensimmäinen pyöräkatu on viittä vaille valmis

Kulosaaren puistotien pyöräkatu avattiin kaksisuuntaiselle liikenteelle ja kadunvarsipysäköinnille viime vuoden lopulla. Katu on muuten valmis, mutta pienemmät korjaustyöt odottavat talven väistymistä huhtikuuhun.

Helsingin ensimmäisellä pyöräkadulla pyörät ja autot liikkuvat samalla ajoradalla niin, että pyöräliikenne määrää kulkunopeuden ja muut ajoneuvot antavat pyöräilijöille esteettömän kulun. Jalankulkijat saavat jalkakäytävät kokonaan itselleen. Uudistus lisää pyöräliikenteen ja jalankulun sujuvuutta sekä turvallisuutta.

Kokonaisuudessaan Helsingin baanaverkon pituus tulee olemaan noin 130 kilometriä.

Viikin löytöeläintalossa hoidettiin 649 helsinkiläistä eläintä vuonna 2020

Vuonna 2020 löytöeläintalossa hoidettiin 1 178 eläintä, joista 649 (55 %) oli Helsingin alueelta löytyneitä tai helsinkiläisten omistajien eläimiä. Helsinkiläisistä eläimistä 268 oli kissoja, 291 koiria ja 90 muita pienikokoisia eläimiä kuten marsuja ja kaneja.

Koirista valtaosa (85 %) haettiin takaisin omaan kotiin, mutta kissoista vain vähän yli puolet. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry pyrkii etsimään uuden kodin löytöeläintalolle jääneille eläimille.

Viikin löytöeläintalo ottaa vastaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta talteen otetut eläimet sekä viranomaisten eläinsuojelullisista syistä haltuun ottamat eläimet.