“Pelikoodaaja työstää suunnittelijan suunnitelman oikeaksi peliksi ja graafikkaa liikkumaan miten on toivottu.”
Jaksossa kuullaan pelikoodaaja Ville Koskelan kokemuksia työstään ja miten hän on kyseiseen ammattiin päätynyt.
Haastattelija, juontaja: Jenny Vu
Haastateltava: Pelikoodaaja Ville Koskela
Tuotanto: Signaalimedia, Helsingin nuorisopalvelut
Jakso on äänitetty 12/2020
Jakso on julkaistu 1/2021
-----
Tekstiversio:
[äänite alkaa]
Haastattelija [00:00:25]: Tervetuloa kaikki kuuntelemaan meidän ammattipodcastiamme. Tänään täällä vieraana on Ville Koskela, joka on entinen pelikoodaaja ja on ollut työssään 22 vuotta. Terve Ville, miten menee?
Pelikoodaaja [00:00:39]: Terve, oikein hyvin menee ja on kiva olla mukana tässä podcastissa nyt.
Haastattelija [00:00:46]: Voisitko kertoa, mitä kaikkea sinun työtehtäviisi on kuulunut?
Pelikoodaaja [00:00:51]: Pelikoodaajana, kuten nimi sanoo, koodaaminen, ohjelmointi. Siinä kirjoitetaan koodia, jolla saadaan pelissä asioita tapahtumaan, mitä toivotaan. Pelitiimissä on aina joku designer, eli suunnittelija, joka suunnittelee, minkälaista peliä ollaan tekemässä. Sitten siitä johonkin muotoon kirjoittelee tätä suunnitelmaa. Sen jälkeen suunnitelma päätyy koodarille, joka alkaa näitä asioita toteuttaa. Mitä muuta tehdään, niin tiimissä on artisteja ja graafikoita, jotka tuottavat graafista sisältöä sinne peliin. Pelit olisivat aika tylsiä ilman grafiikkaa. Koodarin tehtävä on saada grafiikka myös liikkumaan siellä sillä lailla, kun toivotaan ja saadaan sitten toteutettua tämä suunnittelijan idea siitä pelistä. Suunnittelijalla on tosiaan se idea siitä, että tehdään nyt vaikka tämmöinen Angry Birds. Täällä on ritsa ja linnut lentävät sen jälkeen. Graafikko tai artisti piirtää näitä kuvia, lintuja, possuja, palikoita sinne ja koodarin tehtävä on sitten saada nämä hommat liikkumaan sen mukaan, kun pelin pelaaja sitten koskee ruutua tai käyttää hiirtä tai näin ja luoda tämä toiminnallisuus siihen peliin itseensä sitten.
Haastattelija [00:02:16]: Missä yrityksissä olet ollut koodaajana?
Pelikoodaaja [00:02:20]: Tosiaan tämän Angry Birdsin, kun mainitsinkin tässä, niin Roviolla, missä olen edelleen töissä, nykyään olen enemmän esimiestehtävissä, mutta Roviollakin olen ollut pelikoodaajana töissä sitten. Aikaisemmin olin Sulakkeella, jonka Habbo-hotelli on, aikoinaan oli ainakin nuorten keskuudessa tunnettu. Sitä ennen minulla oli ihan pieni oma firma, jossa tein konsulttina näitä hommia erilaisille asiakkaille. Silloin uran alkuvaiheessa, 22 vuotta sitten, olin sen nimisessä firmassa kuin Tietovalta. Siellä tehtiin tällaisia pieniä web-selaimessa toimivia pelejä.
Haastattelija [00:03:03]: Minä muistan pienenä, kun minä pelasin itsekin näitä Habbo hotellia ja Angry Birdsia, niin tämä on nyt hauskaa katsoa, että kuka on tehnyt näin ja silleen. Mutta voisitko sinä antaa jonkun konkreettisen esimerkin sinun työpäivästäsi, kun sinä olit siis koodaaja?
Pelikoodaaja [00:03:16]: Sanotaan näin, että aamulla mennään töihin, kuten kaikki menee töihin, ja yleensä ottaen sitten aika pian sen aamun jälkeen tiimi kokoontuu, ja puhutaan vähän, että mitä on tehty eilen. Mitä ollaan tekemässä tänään, ja varmistetaan, että kaikki tietää, mitä kukakin on tekemässä. Sen jälkeen sitten yleisesti ottaen tehtävät kestävät aina pidempään kuin päivän, eli useimmiten jatketaan sitä, mikä jäi eilen kesken, eli ollaan tekemässä jotain toiminnallisuutta pelistä, sitä jatketaan sen koodaamista. Se on työtä siinä, mikä tahansa muukin työ. Tulee lounastauko, syödään, höpötellään työkavereiden kanssa. Kaikenlaista asiaa, jatketaan tekemistä. Silloin tällöin, sanotaan aina muutaman kerran viikossa, iltapäiväisin, voi olla jotain palavereita, joissa käydään läpi näitä asioita. Mitä se päivä sitten on, se koodaaminen varsinkin pelipuolella, niin se ei ole sellaista itsenäistä puurtamista, vaan siinä hyvin paljon graafikon kanssa ja pelisuunnittelijan kanssa katsotaan sitten, että minä tein tällaisen, että liikkuuko jutut, sillä lailla, miten halusit, näyttääkö tämä sinun grafiikkasi nyt tässä pelissä hyvältä. Monesti graafikot valittavat, kaikki aivan kohdillaan, jonka jälkeen sitten taas tehdään vähän asioita uusiksi. Toisaalta sitten suunnittelija voi sitä samaa kertoa, että nyt osu nappiin tai sitten sanoo, että ei, nyt olet ymmärtänyt aivan väärin, jonka jälkeen sitten taas tehdään sitä samaa hommaa uusiksi ja pyydetään sitten myöhemmin taas lisää palautetta.
Jingle [00:04:57]: Ammattipodcast.
Haastattelija [00:05:00]: Mitä graafikoilla ja suunnittelijoilla on eroa?
Pelikoodaaja [00:05:04]: Graafikko on nyt se, joka itse piirtää sen kaiken graafisen jutun. Käytetään Photoshopia ja nykyään tehdään 3D-graffaa, niin sitä mallinnetaan nyt 3D-ohjelmilla erilaisilla 3D-malleilla. Käytetään suunnittelijaa. Sanotaan, että suunnittelija voisi periaatteessa toimia vaikka kynän ja paperin avulla ja vaan piirtää suurin piirtein juttuja ja kirjoittaa niitä ideoita, että suunnittelijan ei tarvitse osata, esimerkiksi jos on tämä Angry Birds tai Habbo, niin piirtää Habbon niitä huonekaluja, tai sitten Angry Birdsiin, että haluan just tällaisen possun, se voi sanoa, että minä haluan nyt kikkarapäisen possun tänne, tai sitten Habbon tapauksessa se voi sanoa, että nyt haluan tällaista, että tulee tällaista antiikkihuonekalua tänne, ja sen jälkeen sitten niin kuin se graafikko, joka on sitten se porukan taiteilija, niin se osaa sitten piirtää sen, mitä se suunnittelija niin kuin pyytää häneltä. Yleisesti tällä tavalla. Välillä voi tehdä myös, että koodari käyttää jotain vanhaa grafiikkaa, että testataan vain sitä ideaa ja sovitaan, että nyt tämä kana onkin olevinaan possu, ja sitä käytetään possun tilalla siinä, ja testataan sitä ideaa, ja sitten siinä samaan aikaan se graafikko tekee sitä varsinaista grafiikkaa, joka on sitten siihen lopulliseen versioon tulossa.
Haastattelija [00:06:34]: Onko se koodaaja? Oletko sinä ainoa koodaaja vai onko tiimissä monia koodaajia ja vain yksi suunnittelija?
Pelikoodaaja [00:06:42]: Se aina riippuu. Eli myös tämä, mitä sanoit, niin voi olla tämmöisiä tyyppejä, jotka tekevät pieniä pelejä ihan yksin. Eli ensiksi ne ovat suunnittelijoita itse, sitten ne ovat graafikoita itse ja sitten ne ovat koodareita itse. Mutta sitten, kun ollaan isommissa firmoissa töissä, niin sitten on tällaisia erilaisia rooleja ja ammatteja siinä tiimin sisällä ja siinä myös sitten, että mitä isompia pelejä tehdään, mitä isompia firmoja, niin aina tulee enemmän ja enemmän. Että esimerkiksi Roviolla meillä on aika tyypillinen tiimi ehkä koko Suomeen. Jos meillä tehdään mobiilipeliä, niin siinä voi olla nyt, sanotaan kolmesta viiteen, koodaria vaikka ja graafikoita viisi esimerkiksi. Yksi-kaksi suunnittelijaa ja tällä lailla. Ulkomailla tehdään aina kaikkea paljon isommin, tiimit ovat isompia ja sitten jos me tehdään mobiilipelejä, niissä on myös tiimit pienempiä ja sitten jos on konsolipelejä, niin siinä voi olla nyt sanotaan vaikka 50–100 koodaria helposti sitten tekemässä, että se on semmoista tehdä työskentelyä, jossa sitten joku ohjaa, että nämä eri koodarit tekevät järkevällä lailla eri osa-alueita sitten siitä suuremmasta pelistä.
Haastattelija [00:07:59]: Kauan sinun työpäiväsi kestää yleensä?
Pelikoodaaja [00:08:03]: Ne on hyvin normaalimittaisia, että se on kahdeksan tuntia ja siellä on se lounastunti tai puoli tuntia välissä. Pelialalla joskus, ennen vanhaan varsinkin, niin tehtiin hyvin paljon semmoista pidempää päivää, mutta nyt on kaiken kaikkiaan ainakin Suomessa ala on kypsynyt silleen, että tehdään nyt normaalin pituista työpäivää. Välillä tulee tilanteita, että on pelissä joku paha bugi, ja käyttäjät eivät siitä tietenkään tykkää, niin sitten saattaa olla, että yksittäinen päivä menee jonkun tunnin pidemmäksi, kun sitä asiaa korjataan. Mutta peruspäivät ovat ihan normaalin työpäivänpituisia.
Haastattelija [00:08:43]: Onko sinun työsi aikataulutettu? Eli esimerkiksi maanantaisin kello kahdeksaista kahteen vai saatko itse päättää, milloin sinä teet?
Pelikoodaaja [00:08:52]: Saan itse melko joustavasti. Meidän alallamme yleisesti on hyvin joustavat työajat. Sanotaan, että aamulla aloitetaan, vaikka nyt sitten seitsemän ja kymmenen välillä. Jotkut ovat hirveän aikaisia herääjiä, niin saattaa aloittaa seitsemän. Iso osa varsinkin nyt koodareista taas tykkää aamulla nukkua vähän pidempään, niin voi olla, että aloittaa kymmeneltä. Sitten siinä tehdään sitten se aika, että saadaan se seitsemän ja puoli työtuntia tehtyä päivässä.
Haastattelija [00:09:22]: No, miten susta tuli koodari?
Pelikoodaaja [00:09:25]: Tietokoneista kiinnostuin jo hirveän pienenä kotona, että meille kotiin tuli ensimmäinen tietokone, kun olin itse kymmenenvuotias, eli se oli vuonna 1987. Siitä on hetki aikaa jo, ja isä oli tehnyt myös, tai teki silloin työhommissa ohjelmointi- tai koodaushommia, niin sitten joskus 12-vuotiaana rupesin itse tutustumaan siihen koodaushommaan ja sieltä sitten tämä mielenkiinto lähti liikkeelle. Yli 30 vuoden takaa on omat ensimmäiset koodausrivit lähtöisin.
Haastattelija [00:10:04]: Miten sinä sait tämän ammattitittelin? Kävikö sen koulutuksen?
Pelikoodaaja [00:10:07]: Joo, eli mitä sitten tapahtui, niin tosiaan nyt lukion kävin, ja lukion jälkeen sitten aloitin opiskelut sekä Helsingin yliopistossa, missä luin matematiikkaa, että silloisessa teknillisessä korkeakoulussa, joka on nyt ollut jo aika pitkää Aalto yliopisto, niin tietojenkäsittelyä aloin opiskella. Opintoja kerkesin tehdä siinä sitten vain kolme vuotta, minkä jälkeen hain periaatteessa vähän kesätöihin ja sille tielle jäin. Sain sitten lopulta reilut kymmenen vuotta myöhemmin omat kandidaatin paperit sitten ulos tuolta yliopistolta, mutta tosiaan mitä tapahtui silloin, niin ala oli kasvamassa voimakkaasti ja sitten tekijöitä oli vähemmän kuin tarvittiin, ja jonka seurauksena sitten pääsin töihin, vaikka en ollut valmistunut ja se ura alkoi siitä sitten.
Jingle [00:11:05]: Ammattipodcast.
Haastattelija [00:11:08]: Oliko sinulla suora koulutus tähän ammattiin?
Pelikoodaaja [00:11:10]: Sinänsä näitä pelikoodari- ja pelikehittäjäkoulutuksia on tullut nyt ammattikorkeakouluihin tässä. Minun käsittääkseni noin varmaan viisi vuottani sitten rupesi ensimmäiset valmistumaan näistä. Niitä ei silloin ollut olemassa. Eli mitä on nyt näitä hyviä aineita, jos ala kiinnostaa, niin matematiikan opiskelu, peruskoulu ja lukiot ja ammattikoulut tarjoavat erilaisia ohjelmointikursseja. Niiden kautta tulee osaamista. Voi mennä joko ammattikorkeaan tai yliopiston puolelle lukemaan varsinaisesti ohjelmistokehitystä tai pelikehitystä ammattikorkeissa.
Haastattelija [00:11:59]: Suositteletko lukiota? Lukee pitkä matikkaa siellä vai käymään suoraan amista pelikoodaamiseen.
Pelikoodaaja [00:12:07]: Minä sanoisin siihen, että jos ei ole aloittanut hyvin pienenä harrastamaan, eli jos on ruvennut harrastamaan 12-vuotiaana, niin sitten voi olla, että periaatteessa ei tarvitse mennä edes lukioon. Jos vasta suunnittelee näitä asioita, niin silloin minä itse näkisin, että se lukio ja pitkä matematiikka ja sen jälkeen sitten joko yliopisto tai ammattikorkeakoulu olisi se oikea tapa. Mitä kannattaa koko ajan tehdä, jos ala kiinnostaa, niin jonkinlaisia harrasteprojekteja tehdä kotona siinä koulunkäynnin opiskelun ohessa, koska se on semmoista, mitä kehittää niitä taitoja ja alalla arvostetaan sitten, jos on esittää esimerkiksi, että olen itse tehnyt tällaisen pelin kotona.
Haastattelija [00:12:54]: Jos sinä oot jo kiinnostunut nuorena, niin mistä saa apua tähän harrastukseen? Youtubesta vai onko jotain kursseja tarjolla?
Pelikoodaaja [00:13:04]: YouTubesta saa sitten nykyään internetistä hän saa mihin tahansa harrastukseen tietoa, että googlaa vaan, vaikka Suomeksi peliohjelmointi tai game programming englanniksi, niin kaikenlaisia juttuja löytyy, mistä opiskellaan. YouTube on täynnä erilaisia videoita, joissa opastetaan asioita. Näkisin, että videoita esimerkiksi on hyvä tapa itse opiskella, että sitten katsoo videoa, laittaa pausen, kokeilee siinä välissä jotain, mitä se video on opastanut ja tällä lailla etenee. Harrastelijoita on niin paljon, että missä tahansa koulussa, kun on, niin siitä kun asiasta mainitsee, niin sieltä varmasti vähintään kaverin kaveri löytyy, joka on jo tehnyt jotain ja tätä kautta sitten niin kuin etsii tämmöisiä ihmisiä, joilta voi sitten kysellä neuvoja ja mahdollisesti tehdä yhdessä asioita ja sitä kautta sitten oppia lisää.
Haastattelija [00:14:07] Jos vaikka yksiluokalla näitä vaihtoehtoja, että aa, pelikoodaus voi olla mun vaihtoehto, niin sitten mieluummin lukioon lukemaan pitkää matikkaa?
Pelikoodaaja [00:14:18] No joo, se on kaiken kaikkiaan minä näkisin, että se pitkä matikka on hyvä juttu, koska se luo pohjaa sitten niille sekä jatkokoulutuksille että sitten, että ymmärtää asioita, että minkä takia jotain tehdään ja niin edelleen sitten siellä koodauspuolella, että ei se ole pakollinen, mutta minä itse näen sen kyllä hyvin hyödyllisenä.
Haastattelija [00:14:40]: Onko muuten korona vaikuttanut mitenkään sinun ammattiisi vai oletko sinä ihan normaalisti pystynyt tekemään tätä sinun työtäsi?
Pelikoodaaja [00:14:48]: Olen pystynyt tekemään hyvin normaalisti ja me on kokonaisuudessaan meidän firmassamme pystytty tekemään normaalisti, mutta se on vaikuttanut hyvin paljon, eli maaliskuusta lähtien käytännössä lähes kaikki on tehnyt sitten etänä, eli kotoa käsin. Sekä pelikoodareilla että näillä graafikoilla ja suunnittelijoilla kaikilla on yleisesti kotona niin hyvät tietokoneet ja nettiyhteydet, että se oli sellainen varsin helppo homma siirtyä tekemään sitten etätyönä. Mitä se on muuttunut, niin näitä videopuheluita on nyt päivässä, minulla on varmaan viisi tuntia enimmillään ollut päivässä videoneuvotteluja, joten semmoista ruudun ääressä keskustelua on tullut valtavasti. Muuten tekeminen on hyvin samankaltaista, eli kaikki, mitä meillä on, sekä näitä aamupalavereja että sitten muita juttuja, niin ne hoidamme niin kuin me olemme tässä toimistolla, mutta nyt vaan videon välityksellä sitten kotoa käsin.
Haastattelija [00:15:49]: Onko korona ollut hyvä asia teidän ammatillenne? Onko porukat alkaneet pelailemaan enemmän? Oletteko nähneet mitä nousua?
Pelikoodaaja [00:15:57]: Kokonaisuudessaan se tähän alaan vaikutti silloin maalis-huhtikuussa, milloin tuli näitä selkeitä sulkuja ja ihmisten piti pysyä kotona. Silloin se vaikutti sinänsä pelien pelaamiseen, lisäsi sitä. Mutta toivoisin itse, että menisi koronat ohi, eikä ajattelisi mitenkään silleen, että se on nyt hyväksi meidän alallemme, että ihmiset ovat enemmän kotona tai näin. Parempi asia olisi, että maailma taas normalisoitaisiin ja päästäisiin liikkumaan ihan niin kuin aikaisemminkin.
Jingle [00:16:31]: Ammattipodcast.
Haastattelija [00:16:34]: Mikä on parasta sinun työssäsi?
Pelikoodaaja [00:16:37]: Sanotaan, että jos miettii tätä koodarihommaa sieltä, mitä en nykyään enää niin paljon tee, niin silloin varmaan oli nämä kokemukset, kun se koodia on kirjoittanut ja sitten homma alkaa toimia niin kuin sen pitäisi toimia. Kehittäminen voi olla semmoista, että menee monta päivää ja mitään ei näy siinä ruudulla, ja sitten kun ne viimeiset palat saa kohdilleen, niin sen jälkeen se kaikki alkaakin yhtäkkiä toimia, niin se on semmoinen oikein hieno hetki. Nykyään sitten, kun tässä enemmän esimieshommassa on, niin nyt sitten ne parhaat hetket ovat, kun voi auttaa muita kokemaan näitä samoja hetkiä, eli toiset koodarit sitten saa tämän saman onnistumisen kokemuksen, niin kun palat loksahtavat kohdilleen ja asiat alkavat toimia.
Haastattelija [00:17:27]: Mikä toi esimieshomma on? Miten se eroaa sinun entisestä työstäsi?
Pelikoodaaja [00:17:31]: Tota, mitä tosiaan nykyään teen, eli minä olen vastuussa meidän koodareiden palkkaamisesta ja tästä myöhemmästä ammatillisesta valmennuksesta, eli vaikka olisi koulusta tai mistä tulee, niin kukaan nyt ei kaikkia vielä osaa, vaan sitten kun tulee työelämään, niin siellä oppiminen jatkuu sitten toivottavasti sinne melkein eläkeikään asti, niin sitä oppimista tukemassa siinä ja sitten olla myös erilaisissa tilanteissa asiantuntijana sitten. Eli jos on joku kinkkinen pulma nyt, joka pitää ratkoa, niin siihen tuoda sitten sitä omaa näkemystä, miten siitä päästään eteenpäin ja niin edelleen.
Haastattelija [00:18:12]: Onko sinun työssäsi ollut mitään huonoja puolia sitten koodaajana?
Pelikoodaaja [00:18:17]: Sanotaan, että kaikessa työssä varmasti on jotain huonoja puolia. Ehkä huonoimmat jutut ovat joskus, jos on aikataulupainetta, eli on tulossa joku joulukampanja tai sitten ystävänpäiväkampanja. Nämä ovat tämmöisiä kalenteripäiviä, jotka ei liiku, vaikka kuinka koodari pyytäisi. Ja sitten jos asiat ei ole edistynyt ja tulee sitä kiirettä, niin se voi olla sitten aika stressaavaa saada ne jutut kasaan ennen kuin tämä päivä sitten tulee.
Haastattelija [00:18:54]: Kuinka paljon pitää tietää tietokoneista, jos lähtee opiskelemaan koodaajaksi?
Pelikoodaaja [00:18:59]: Nykyään varmaan kaikki nuoret tietävät tietokoneista riittävästi, että sinne kouluun voi mennä. Kun olin nuorempi, ei läheskään kaikilla ollut tietokonetta kotona. Nykyään on älypuhelimet ja tietokoneet, ja niillä on tullut kaikkien tehtyä erilaisia juttuja niin paljon, että sanoisin, että siinä on riittävät pohjatiedot ratkaisevaa on se, että pääsee pääsykokeista läpi, niin sen jälkeen kyllä on varmasti kaikki edellytykset sitten opiskella siellä, mitä kursseilla tulee ensimmäisenä vastaan.
Haastattelija [00:19:33]: Jos jotain nuorta kiinnostaa koodaaminen, mutta ei tiedä mitään koodauksesta tai tietokoneesta, esimerkiksi koska vanhemmat ei osaa tai nuori ei itse omista tietokonetta, niin pystyykö tämän kaiken oppia jotenkin, kuitenkin?
Pelikoodaaja [00:19:48]: Sanotaan, että varmasti pystyy. Nyt koronan myötä on tullut myös näihin kirjastojuttuihin vähän rajoituksia, mutta silloin ainakin, kun kirjastot ovat käytettävissä, niin siellä toki pystyy sitten käydä koneella lukemassa erilaisia juttuja. Ei sitä tietokonetta tarvitse omistaa, että pääsee nettiin, pääsee opiskelemaan. Kaverit ovat aina tärkeitä, eli sitten jos itsellä ei ole tietokonetta, jos kaveripiiristä löytyy joku ja sitten siitä asiasta kysyy ja niin kuin sanoi, että olisin kiinnostunut harrastaa sinun kanssasi tällaista juttua ja etsii niin kuin semmoista ratkaisua siellä sitten.
Haastattelija [00:20:29]: Mitä muita vaatimuksia tähän ammattiin on sen koulutuksen lisäksi?
Pelikoodaaja [00:20:35]: Sellaista tiettyä tavallaan loogista ajattelua pitää olla ja se pitkä matikka, jos siitä pääsee kunnialla läpi, niin se on semmoinen aika hyvä mittari sitten, että semmoista ajattelua löytyy. Myös sitten, jos on legoja tai jotain tämmöisiä juttuja kova rakentelemaan, tykkää tämmöisestä suunnittelusta ja miten pienistä paloista tehdään hommia, jotka toimivat, niin se myös kertoo, että voisi hyvin olla edellytyksiä sitten tulla pelikoodareksi.
Haastattelija [00:21:07]: Jes, ja onko myös jotain tiettyjä luonteenpiirteitä, mitä te haette, tai erityistaitoja?
Pelikoodaaja [00:21:13]: Valitettavasti monet koodarit ovat ehkä vähän semmoisia epäsosiaalisia, eli jos on sosiaalinen, niin silloin kyllä erottuu ehdottomasti edukseen porukasta sitten, että jos on hyvä koodaamaan ja vielä kova juttelemaan ja hyvä ystävystymään, niin sanotaan, että silloin on kyllä hyvin vahvoilla.
Jingle [00:21:35]: Ammattipodcast.
Haastattelija [00:21:37]: Kuinka paljon pelikoodaaja tienaa keskivertoisesti?
Pelikoodaaja [00:21:41]: Pelikoodarit tienaa varsin hyvin. Keskimäärin enemmän kuin mikä on yleinen keskipalkka.
Haastattelija [00:21:49]: Saatko töitä helposti?
Pelikoodaaja [00:21:51: Tällä hetkellä ainakin saa. Suomessa on nyt sekä Rovion Angry Birdsin, että Supercellin pelien myötä tämä mobiilipeliala on kasvanut valtavasti. Firmoja on vaikka, kuinka paljon, tekijöitä on faktisesti liian vähän, joten alalle työllistymisen edellytykset on kyllä tosi hyvät, kun joko valmistuu jostain koulusta tai sitten, jos on itse harjoitellut näitä taitoja kotona.
Haastattelija [00:22:22: Voiko tätä duunia tehdä globaalisesti tai oletko itse tehnyt tätä jossain ulkomailla?
Pelikoodaaja [00:22:27]: Minä en ole tehnyt muualla kuin Suomessa, mutta sanotaan, että meillä Roviolla, niin olisiko meillä yksi kolmasosa ainakin ihmisistä lähtöisin muualta kuin Suomesta, joten liikkuvuutta on hyvin paljon. Osaajia tulee eri maista. Voi olla, että jonkin tyyppistä osaamista löytyy paremmin pelkästään jostain maasta, ja sitten firmat kilpailevat näistä ihmisistä. Peliala on kasvanut Suomessa niin voimakkaasti, että tekijöitä ei vaan ole riittänyt täällä. Sitä kautta on myös tullut hyvin paljon ulkomaalaisia alalle töihin.
Haastattelija [00:23:06]: Teetkö sinun duunisi vain suomeksi vai myös muilla kielillä?
Pelikoodaaja [00:23:11]: Suurimman osan englanniksi, eli minullakin on tuossa tiimissä, niin kyllä siinä on kolmas osa sielläkin, muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia, ja sitten tietysti aina kun on isompia palavereja, niin jos siellä on yksikin osallistuja, joka ei suomea osaa, niin sitten me puhutaan englantia, eli englanti on meillä virallinen kieli, sähköpostit kirjoitetaan englanniksi, ja tästähän tuli toki mieleen sitten, että englantia on myös hyvä osata, tosiaan sen takia, että todennäköisesti työpaikalla pitää puhua englantia ja sitten hirveän iso osa materiaalista, mitä netistä löytyy, on englanniksi. Eli semmoinen sujuva englanti ja ymmärrys puhekielestä, niin se on hyvin tärkeä kyllä.
Haastattelija [00:23:58]: Mitä sinä harrastit ennen koodauksen ohella?
Pelikoodaaja [00:24:02]: Olen itse tykännyt juosta esimerkiksi paljon, harrastaa tällaista fyysistä liikuntaa. Taas jos miettii näitä koodaristereotyyppejä, niin hyvin monet koodarit ovat kyllä myös ihan fyysisesti aktiivisia, että semmoinen pelkkä pitsan syönti ja koneen ääressä istuskelu, niin se ei ehkä ole enää nykypäivänä semmoinen totuus tästä tilanteesta.
Haastattelija [00:24:28]: Ajattelitko sinä vielä palata takaisin pelikoodaamiseen vai pysyä esimiehenä?
Pelikoodaaja [00:24:34]: Edelleen ajoittain palaan. Välillä kun tarvitaan apua jossain projektissa, käyn sitä tekemässä. Siinä mielessä se ei ole kokonaan taakse jäänyttä. Se ei ole tällä hetkellä enää isoin osa-alue työpäivissäni, mutta edelleen säännöllisesti teen niitä juttuja. Ei unohdu omat juuret ja osaa neuvoa tiimiläisiä paremmin, kun pysyy edelleen kehityksen kärryssä mukana.
Haastattelija [00:25:04]: Mitä kaikkea neuvoja sulla on antaa nuorille, jotka haluavat olla pelikoodaajia?
Pelikoodaaja [00:25:10]: Ennen kaikkea omien pienten pelien tekeminen, muiden pelien pelaaminen, etsiä itsensä kaltaisia asioista kiinnostuneita ihmisiä.
Haastattelija [00:25:23]: Onko muuten jotain vielä, mitä olisit toivonut tietäväsi, kun olit nuorempi?
Pelikoodaaja [00:25:30]: Sanotaan, että jos olisi kaiken tiennyt nuorena, niin sitten varmasti olisi ollut hyvin tylsää tällä matkalla. Todennäköisesti tiesin sopivan verran ja sitten se seikkailu uralla, kaikkea tulee vastaan, niin se on lopulta pitänyt just sitä mielenkiintoa yllä, kun ei ole ihan kaikkiaan tiennyt etukäteen. Ei ole tällaisia isompia negatiivisia yllätyksiä tullut. Joskus voi olla, että aikataulut aiheuttavat pientä painetta, mutta muuten se on kyllä ollut varsin mukava työura, jolla olen itse viihtynyt.
Haastattelija [00:26:03]: Saatko sinuun mitenkään yhteyttä, jos jollekin nuorelle nousee vielä kysymyksiä?
Pelikoodaaja [00:26:08]: Kyllä muhun varmaan sähköpostilla voi ottaa yhteyttä. Se on ville.koskela@rovio.com.
Haastattelija [00:26:17]: Kiitos, Ville, tästä haastattelusta. Oli mukavaa, että pääsit. Ja kiitos näistä mielenkiintoisista kokemuksista.
Haastattelija [00:26:24]: Kiitos itsellesi. Oli todella mukava olla tässä mukana kertomassa oman uran seikkailu- ja pelikoodarina.
[äänite päättyy]