Avoin Etelämanner-seminaari Suomen isännöimän ATCM45-kokouksen yhteydessä Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla maanantaina 29. toukokuuta. Englanninkieliset paneelit (klo 12-14.40) keskittyvät Etelämantereen suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten meren suojelu, Etelämantereeseen liittyvät ulkopoliittiset näkökulmat osapuolten välillä, Etelämantereen tieteelliset haasteet mukaan lukien ilmastonmuutos sekä akateemiset näkemykset haasteista, joita sopimusjärjestelmä on kohdannut viimeisten 25 vuoden aikana. Suomenkieliset esitykset (klo 15-18) keskittyvät Suomen Etelämanner-tutkimukseen, kuten rahoitukseen, retkikuntien logistiikkaan sekä ilmakehän, jään ja lumen, kallioperän, mikro-organismien ja arktisen meriteknologian tutkimukseen. Antarctica today – shared challenges for science and environmental protection in the final frontier  (In English: Chairing Timo Koivurova , Arctic Centre, University of Lapland) 12.00 Welcome           Introductions, Timo Koivurova, chair of event, Arctic Centre, University of Lapland           Greeting for Wilson Center, Evan Bloom           Introduction to science and environmental work of the ATCM, Birgit Njastad , Chair of the Committee for Environmental Protection 12.10 Panel 1: Major Antarctic environmental challenges , moderator Timo Koivurova           Pata Degerman , Explorer           Pascal Lamy , Antarctica 2020           Claire Christian , Antarctica and Southern Ocean Coalition ASOC 12.40 Panel 2: Major Antarctic policy priorities , moderator Evan Bloom           Stephanie Langerock , Head of Belgian Committee for Environmental Protection delegation           Jana Newman , New Zealand ATCM head of delegation           Fausto Lopez Crozet , Argentina ATCM head of delegation 13.10 Break 13.40 Panel 3: Antarctic science challenges and climate change , moderator Evan Bloom           Jane Francis , British Antarctic Survey           Prof Burcu Özsoy , Turkish Antarctic Program           Ole Arve Misund , Norway Polar Institute 14.10 Panel 4: Academic panel on challenges the Treaty System has faced in the past 25 years , moderator Timo Koivurova           Kees Bastmeijer , University of Groningen           Akiho Shibata , PCRC, University of Kobe             Evan Bloom, Wilson Center Yhteinen Etelämanner – tiedettä ja luonnonsuojelua viimeisellä rajamaalla (Suomeksi: puheenjohtajana Sanni Turunen , Luomus, Helsingin yliopisto) 15.00 Ulkoministeriön avaussanat 15.05 Suomen Etelämannertutkimus            Hanna Pikkarainen , Suomen Akatemia 15.15 Sinne ja takaisin – Etelämanner-tutkimusretkikunnan järjestäminen ja toteutus            Mika Kalakoski , Finnarp/Ilmatieteen laitos 15.30 Lääkärinä Etelämantereella            Juho Vehviläinen , Finnarp/Ilmatieteen laitos 15.45 Merten ja tuhansien kilometrien päässä roihuavien metsäpalojen päästöt havaitaan kaukana – suomalaista pienhiukkastutkimusta Etelämantereella jo 25 vuotta            Aki Virkkula , Ilmatieteen laitos 16.00 Tauko (30 min) 16.30 Auttaako bakteeriruokavalio raudanpuutteeseen? – planktonlevien kasvun ja bakteerien raudanoton yhteydet Eteläisellä valtamerellä            Hermanni Kaartokallio , Suomen ympäristökeskus 16.45 Jäätä ja laivoja Etelämantereen vesillä            Jukka Tuhkuri , Aalto-yliopisto 17.00 Droonit mittasivat lumen ominaisuuksia Etelämantereella: pinnankarkeuden vaikutusta satelliittihavaintoihin tutkitaan            Leena Leppänen , Lapin yliopisto 17.15 Miten jäämassojen muutokset vaikuttavat maankuoreen – 30 vuotta suomalaista geodesian tutkimusta Etelämantereella            Jyri Näränen , Maanmittauslaitos 17.30 Etelämantereen jäätyneet tulivuoret – vulkaanisten jättipurkausten arvoituksia tutkimassa            Arto Luttinen , Helsingin yliopisto

Helsinkiläisten pitkäaikaissairaus- ja vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvoston yhteistyötilaisuus. Klo 13.00  Avaus: Tilaisuuden tavoitteet           Vammaisneuvoston puheenjohtaja Sirpa Puhakka Klo 13.05  Alustus: Vastaako uusi vammaispalvelulaki YK:n vammaissopimuksen tavoitteisiin?           Pauli Rautiainen , valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston  sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Klo 13.45  Miten Helsingissä varmistetaan vammaispalvelulain toimeenpanossa YK:n vammaissopimuksen tavoitteet?             Kaupungin vammaispalvelujen puheenvuoro: vs. vammaistyön johtajan Pauliina Vähäpesola Klo 14.00 Järjestöjen puheenvuorot vammaispalvelulain toimeenpanon valmisteluun: Viisi minuuttia kullekin vammaisneuvoston jäsenten taustajärjestölle -    Kehitysvammatuki 57 ry, toiminnanjohtaja Nina Korventaival   -    Näkövammajärjestöt: vammaisneuvoston jäsen Veera Florica Rajala -    Helsingin invalidien yhdistys, puheenjohtaja Kristiina Karhos -    Mielenterveysyhdistysten varaedustaja vammaisneuvostossa Eveliina Lafghani   -    Pääkaupunkiseudun Hengitysyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Narvola Lähetyksessä on kirjoitustulkkaus ja viittomakielen tulkkaus. Tilaisuuden järjestää Helsingin vammaisneuvosto. Helsingin vammaisneuvosto on toiminut vuodesta 1982 alkaen. Neuvosto on kuntalain mukainen vaikuttamistoimielin, joka tekee yhteistyötä pitkäaikaissairaus- ja vammaisten ihmisten, heidän omaistensa ja järjestöjen sekä kaupungin luottamushenkilöiden ja eri toimialojen kanssa.

Uudistuneet Esplanadit avataan pian kaupunkilaisille Esplanadien kokeiluluontoiset uudistukset ovat enimmiltä osin valmistumassa 10. kesäkuuta vietettävää Helsinki Samba Carnevalia ja paria päivää myöhemmin juhlittavaa Helsinki-päivää varten. Tavoitteena on saada uudet kävely-, oleilu- ja pyöräilyalueet täysin valmiiksi kesäkuun aikana. Esplanadeilla näkyy jo paljon uutta, kun levennysalueiden kiveäminen, reunustaminen ja hulevesikourujen rakentaminen kääntyvät loppusuoralleen. Pohjoisesplanadin puupintaiset korokerakenteet ovat paikoillaan, ja niihin asennetaan vielä luiskat esteettömyyden takaamiseksi. Eteläesplanadin pyörätie on jo katumaalauksia myöden valmis, ja sen avaaminen pyöräilijöille odottaa enää liikennevalojärjestelyjen valmistumista. Uusi pyörätie tuo etenkin kävelijöille lisätilaa ja miellyttävämmän liikenneympäristön, kun pyörätie siirtyy kauemmas puistosta entiselle ajokaistalle. Kokeilun taustalla on kaupungin tavoite kehittää kävelyolosuhteita keskustassa. Lue lisää ydinkeskustan uusista kävely-, pyöräily- ja oleskelualueista: hel.fi/uudet-kavelyalueet .   Konepajasta tulee viihtyisä kaupunkikulttuurin ja palveluiden keskittymä Vallilassa sijaitseva Konepajan alue on ollut murroksessa, kun vanhoja veturihalleja on kunnostettu uuteen käyttöön ja aluetta täydennysrakentamalla on saatu lisää toimitiloja uusille yrityksille. Alueen palveluvalikoima on monipuolistunut kattavaksi liikunta-, ravintola- ja hotellitarjontaa sisältäväksi kokonaisuudeksi, paikallista pientuotantoa unohtamatta. Kehittymistä tapahtuu edelleen vielä lähitulevaisuudessa, kun lisää uusia yrityksiä muuttaa alueelle viimeisten rakennusten ja muutostöiden valmistuessa. Vaikka aluetta rakennetaan vielä lähivuosina erityisesti Teollisuuskadun varrella, ovat paikallisten asukkaiden lisäksi ihmiset läheltä ja kauempaakin jo löytäneet alueen yritykset ja viihtyneet historiaa huokuvassa ympäristössä.  10. kesäkuuta Konepajalla järjestetään koko päivän kestävä Konepaja Festival . Konepaja Festivalissa nähdään paikallisia esiintyjiä, minkä lisäksi alueen yritykset esittelevät tilojaan yleisölle. Tapahtumavierailla on myös mahdollisuus päästä kurkistamaan myös aiemmin suljettuihin tiloihin, mikäli rakentaminen on ehtinyt edetä riittävän pitkälle. Yhteistyötä tehdään lähialueen asukkaiden kanssa järjestämällä samaan aikaan erittäin suosittu Konepajan katukirppis sekä tarjoamalla maksuttomia maistiaisia yritysten palvelutarjonnasta.   Ylä-Malmin torin suihkulähde suihkuaa jälleen Suihkulähteen allas on ollut tyhjänä vuoto-ongelmien vuoksi vuodesta 2016. Vesialtaan sekä suihkulähteen kunnostus on ensimmäinen vaihe Ylä-Malmin torin peruskorjauksesta. Nyt suihkulähde ja sen allas on korjattu, ja suihkuaa taas vettä. Tulevaisuuden visiona on ’Malmin urbaani keidas’, jossa torille on tarkoitus lisätä muun muassa penkkejä, puita, pensas- ja perennaisistuksia ja istutusalue kaupunkipuutarhalle. Suihkulähteen läheisyydessä on tilaa väliaikaiselle esiintymislavalle ja altaan ympärille on alustavasti suunnitteilla viihtyisä oleskelualue. Torin keskialueelle on tällä hetkellä suunnitteilla kivituhkapintainen alue, jossa voi pelata erilaisia pelejä kuten petankkia tai mölkkyä. Malmi on yksi neljästä kaupunkiuudistuksen pilottialueesta Mellunkylän, Malminkartano-Kannelmäen sekä Meri-Rastilan lisäksi. Kaupunkiuudistus on toimintamalli, jonka tavoitteena on kohentaa vanhojen asuinalueiden toimivuutta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.   Helsinki täyttyy heinäkuun alussa kansainvälisistä viinintuntijoista Helsingissä järjestetään 4.–5.7. kansainvälisen sommelierliitto ASI:n vuosikokous, johon osallistuu ravintola- ja viinialan ammattilaisia jopa 65 eri maasta. Kokouksen yhteydessä osallistujat pääsevät tutustumaan myös suomalaiseen ravintolakulttuuriin ja -osaamiseen sekä laadukkaisiin suomalaisiin ruoka- ja juomatuotteisiin. Itse tapahtuman ajankohta on myös suomalaisittain todella antoisa, sillä pohjoisen yöttömässä yössä kasvaneet kesän raaka-aineet ovat kesällä maultaan vertaansa vailla. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin Helsinkiä ravintola- ja viinialan eurooppalaisena keskuksena ja näyttää Helsinkiä kansainvälisenä ja viini- ja ravintola-alan kehitystä mahdollistavana kaupunkina. Suomi on myös ensimmäinen ei-viinintuottajamaa ja ensimmäinen Pohjoismaa, joka saa järjestettäväkseen ASI:n vuosikokouksen. Myös helsinkiläiset pääsevät nauttimaan kansainvälisestä ravintola- ja viinikulttuurista, sillä osa tapahtuman oheisohjelmasta on avoin viinikulttuurista ja ravintolamaailmasta kiinnostuneelle yleisölle. Tulossa on muun muassa Bar de Sommelier Klaus K:n kattoterassilla, lounastapahtumia Pikku Finlandiassa sekä 5. heinäkuuta järjestettävä gaalaillallinen, johon myydään lippuja. Illallisella on mahdollista päästä kohtaamaan alan huippuammattilaisia maailmanlaajuisesti.   Ilmastonmuutos näkyy jo selvästi pääkaupunkiseudun ilmastossa Viimeisen 60 vuoden aikana pääkaupunkiseudun ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina. Sademäärät ovat nousseet talvella, ja hellepäiviä havaitaan entistä useammin erityisesti sisämaan puolella, todetaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Ilmatieteen laitokselta tilaamassa raportissa . Ääri-ilmiöistä helleaallot ovat voimistuneet, ja helteiden lisääntyminen on ollut voimakkaampaa pääkaupunkiseudun sisämaassa kuin rannikolla. Käynnissä oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos näkyy jo selvästi pääkaupunkiseudun ilmastossa. Monet tällä seudulla havaitut muutokset ovat linjassa sen kanssa, mitä ihmiskunnan aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen tuo mukanaan muualla maailmassa. Voimakkainta lämpötilojen nousu on ollut talvella: noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti. Talvien lämpenemisen lisäksi talvisateet ovat lisääntyneet. Muiden vuodenaikojen sademäärissä ei ole havaittu selkeitä muutoksia. Hellepäiviä on havaittu nykyisellä ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 noin viikon verran enemmän kuin aiemmalla 1961–1990 ajanjaksolla. Hellepäivät ovat lisääntyneet erityisesti sisämaan puolella. Toisaalta myös ilmaston luonnollinen vaihtelu on pääkaupunkiseudulla suurta ja siten suhteellisen kylmätkin vuodet ja vuodenajat ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

The Sustainable Cities Discussion Forum scheduled for May will focus on SDG13: Climate action

Helsingin asukkailleen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa kokeillaan uusia vaikuttamisen ja yhdessä tekemisen muotoja.

Laajasalon ja keskustan välillä voi matkustaa nyt lautalla! Katso videolta, miltä reitin varrella näyttää.

Tenniskenttävarauksen teet helposti Varaamossa Kesäkauden 2023 tennisvuoroja voi varata Helsingin kaupungin tilavarauspalvelusta Varaamosta toukokuun 2. päivästä alkaen. Varauksen teet helposti osoitteessa varaamo.hel.fi . Varattavissa noin 20 tenniskenttää eri puolilla kaupunkia. Kentät sijaitsevat Ala-Malmin, Arabianrannan, Herttoniemen, Jakomäen, Kannelmäen, Kontulan, Kurkimäen, Lauttasaaren, Mustikkamaan, Puistolan, Pukinmäen, Siltamäen ja Tapulikaupungin liikuntapuistoissa. Varattavat kentät on merkitty opastein. Tenniskentän varaaminen Varaamo-palvelun kautta maksaa 3,65 euroa / 30 min. Kentät ovat pääsääntöisesti auki kello 8.00–21.00. Vuoron varaaminen edellyttää kirjautumista Varaamo-palveluun , mutta vuorotilannetta voit selailla varauskalenterista myös kirjautumatta. Vapaalla ulkotenniskentällä voi yhä pelata maksutta saapumisjärjestyksessä, mikäli paikalla ei ole yksittäisvuoron lunastaneita.   Retkeile Helsingin luonnonsuojelualueilla ympäristöä säästäen Helsingin luonnonsuojelualueilla liikkuu vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Tämä kuluttaa väistämättä ympäristöä. Katso vinkit, kuinka kulkea suojelualueilla luonnon ehdoilla ja ympäristöä säästäen. Kaikkiaan Helsingissä on reilut 70 luonnonsuojelualuetta. Liiku merkityillä reiteillä Luonnonsuojelualueet ovat nimensä mukaisesti eläimille ja kasvillisuudelle rauhoitettuja oleskelu- ja kasvualustoja. Alueilla luontoa ei saa vahingoittaa, nuotionteko tai telttailu ei ole sallittua, ja koirat pidetään tietenkin kytkettyinä. Käytä vain merkittyjä kulkureittejä ja tutustu aluekohtaisiin sääntöihin. Esimerkiksi pesimisrauhan vuoksi suljetuille alueille ei saa mennä ollenkaan. Tuo tullessasi, vie mennessäsi Roska-astioita on luonnonsuojelualueilla niukasti. Siksi mukaan kannattaa ottaa evästä, josta ei synny jätettä lainkaan tai roskat saa helposti kannettua mukanaan pois. Tupakoitsijoille suositellaan mukaan pientä purkkia tumppeja varten, sillä tupakannatsoja löytyy poluilta yllättävän paljon. Kuuntele luontoa ja sen asukkaita Esimerkiksi lintutornille saapuminen on kuin astumista elävään lintukirjastoon. Kannattaa hiljentyä seuraamaan luontoa – etenkin, jos kuljet ryhmässä. Mitä hiljaisemmin luonnossa liikut, sitä lähemmäksi eläimiä ja luontoa pääset. Hyödynnä jo olemassa olevia rakenteita Monille luonnonsuojelualueille on rakennettu penkkiryhmiä ja lintutorneja, joita kannattaa hyödyntää luonnon tarkkailuun. Pukeudu sään mukaan Vaikka puitteet ovat kunnossa, kannattaa retkeilyyn aina varata asianmukaiset varusteet. Hyvät kengät, pitkät housut punkkien ja oksien varalle, juomapullo, roskapussi ja aurinkoisella säällä hattu ja aurinkovoidetta.   Helsingin katurakentamisen kausi käynnistyy Kaksi Itäväylältä Viikkiin johtavaa ramppisiltaa peruskorjataan. Hämeentien Kustaa Vaasan tien ja Annalantien välisellä osuudella parannetaan jalankulun sekä pyöräilyn edellytyksiä rakentamalla erilliset jalankulku- ja pyörätiet. Mannerheimintien peruskorjaus: Kadun peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, ja sen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2025. Tietoa töiden etenemisestä löytyy kootusti osoitteesta: https://manskunkatutyot.fi Puistoja, patsaita sekä aukioita kunnostetaan Vaasanpuistikko sekä sitä reunustavat Pengerpolku ja Vaasanpolku kunnostetaan vuosien 2023–2024 aikana. Kaisaniemenpuisto uudistuu vaiheittain vuosien 2023–2028 aikana. Sibeliuksenpuiston länsipuoli kunnostetaan vuosien 2023–24 aikana. Havis Amanda ja sitä ympäröivä aukio peruskorjataan. Kauppatorin tulvasuojausta kohennetaan. Rakentaminen ei vaikuta lauttaliikenteeseen tai torimyyntiin. Lisäksi Helsingissä on alkamassa lukuisia pienempiä ja lyhytkestoisempia katutöitä. Kaikki käynnissä olevat ja alkavat katutyöt löytyvät Helsingin karttapalvelusta .   Kansainvälisen risteilymatkailun kausi käynnistyi – Helsinkiin saapuu jopa 120 000 matkailijaa MS Bolette saapui 15. huhtikuuta Hernesaareen ja avasi samalla kansainvälisen risteilykauden Helsingissä. Lokakuulle kestävälle kaudelle on odotettavissa 93 aluskäyntiä. Kansainvälisiä risteilymatkailijoita ennakoidaan saapuvan 120 000, tutustumaan maahamme sekä Helsingin ja pääkaupunkiseudun nähtävyyksiin, palveluihin ja tapahtumiin. Kesän vilkkaimmiksi risteilypäiviksi näyttäisi muodostuvan 29. toukokuuta ja 2. kesäkuuta, jolloin Helsingin laitureissa vierailee normaalin linjaliikenteen alusten lisäksi kolme kansainvälistä risteilyalusta.   Kevään katupöly heikentää pääkaupunkiseudun ilmanlaatua Ilmassa on runsaasti katupölyä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Uudellamaalla. Ilmanlaatu on vilkkaiden katujen ja teiden läheisyydessä huono. Katupöly heikentää pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Pölypitoisuudet laskevat katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden myötä. Katupölyn hengittäminen on haitallista. Katupöly voi aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot, sydän- ja hengityssairaat, pienet lapset ja ikääntyneet voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä tai sydän- ja hengityssairaiden oireiden pahentumista. Hyvin pölyisinä päivinä kannataa vältellä vilkasliikenteisiä alueita ja ulkoilla kauempana vilkasliikenteisistä paikoista – jo yhden korttelin päässä ruuhkaisesta kadusta ilma on puhtaampaa. Ilmanlaadun tilannetta pääkaupunkiseudulla voi seurata osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu .

Tunnelmia pormestarin Oulunkylän asukasiltaa odotellessa. Pormestarin asukasilta Oulunkylän, Patolan, Veräjämäen ja Veräjälaakson ajankohtaisista asioista järjestetään Oulunkylän yhteiskoululla 27.4.2023 kello 19 alkaen. Katso suora lähetys . Lue lisää:  Pormestarin asukasillat

Postivarikko on ensisijaisesti Postipuiston asukkaille rakennettu korttelitalo. Pääsimme kurkistamaan viimeistelyä vaille valmiina oleviin tiloihin.

Kesällä avautuvassa Helsinki Biennaalissa esillä 29 taiteilijaa ja kollektiivia Helsinki Biennaali 2023 avautuu yleisölle Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Biennaali on esillä 17. syyskuuta asti. Tänä vuonna Helsinki Biennaalin voi kokea sekä Helsingin Vallisaaressa että HAM Helsingin taidemuseossa. Lisäksi taideteokset ja muu biennaaliohjelma levittäytyvät ympäri kaupunkia, kuten keskustakirjasto Oodiin, Stoaan sekä muihin julkisiin tiloihin. Helsinki Biennaalissa on yhteensä 29 kansainvälistä taiteilijaa ja kollektiivia. Kesällä toista kertaa järjestettävä biennaali kantaa vuonna 2023 nimeä Uusia suuntia voi syntyä. Biennaalin on kuratoinut Joasia Krysa, ja sen tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Helsingin Vallisaaressa nähdään ulkoilmateoksia, jotka käyvät hienovaraista dialogia ympäristön ja sen ainutlaatuisen ekosysteemin kanssa. Vallisaaren vanhoissa ruutikellareissa yleisö voi kokea täysin uusia tilausteoksia. Helsinki Biennaali 2023 on vahvasti läsnä myös digitaalisesti ja mukana on yhteensä kuusi verkkotaideteosta.   Leikkipuistojen kesä alkaa 5. kesäkuuta Leikkipuistojen ohjattu toiminta kutsuu alle kouluikäisiä lapsia perheineen mukaan toimintaan. Koululaisille on kesäpäivinä tiedossa omaa ohjattua toimintaa. Koululainen voi viettää koko kesäpäivänsä ammattitaitoisten ohjaajien kanssa turvallisesti leikkipuistossa. Osassa leikkipuistoja on myös päiväleiritoimintaa, joihin ilmoittautuminen alkaa myöhemmin keväällä. Jokaisessa auki olevassa leikkipuistossa on mukavaa toimintaa vauvaperheille, leikki-ikäisille ja koululaisille. Kesäpäivän leikkien ohessa tarjoillaan päivittäin leikkipuistojen kesäruoka klo 12.00 alle 16-vuotiaille lapsille. Kesäruokaa tarjoillaan 5.6.-4.8.2023.   Eduskuntavaalien vaalipäivä on ensi sunnuntaina Eduskuntavaalit järjestetään tulevana sunnuntaina 2. huhtikuuta. Varsinaisena vaalipäivänä vaalihuoneistot ovat auki kello 9–20. Vaalipäivänä voi äänestää vain oman äänestysalueen äänestyspaikassa. Eduskuntavaaleissa äänioikeus on kaikilla vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa. Äänestyspaikalle tarvitset mukaan henkilöllisyystodistuksen, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Eduskuntavaaleissa Suomen kansalaiset valitsevat eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se säätää lait ja päättää myös valtiontaloudesta. Helsinkiläiset voivat valita ehdokkaansa Helsingin vaalipiirin ehdokkaista. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi.   Kaupunkipyöräkausi alkaa huhtikuun alussa – osta kausi jo nyt Kaupunkipyöräkausi on pian täällä! Pääset polkemaan pyörillä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 1. huhtikuuta alkaen. Koko kauden käyttöoikeuden voit ostaa jo nyt. Kaupunkipyöräkausi kestää huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Reittioppaasta näet reaaliaikaisesti käytössä olevat asemat, pyörien määrän ja reitit asemille. Huomaathan, että Helsingissä ja Espoossa on käytössä eri pyöräjärjestelmä kuin Vantaalla. Pyöriä ei voi käyttää ristiin näiden kahden eri järjestelmän välillä. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräkauden voit ostaa HSL:n kaupunkipyöräsivuilta. Koko kauden eli seitsemän kuukauden käyttöoikeus maksaa Helsingissä ja Espoossa 35 euroa. Pyörän käyttöoikeuden voit ostaa myös lyhyemmäksi ajaksi eli päiväksi (5 euroa) tai viikoksi (10 euroa) kauden alusta alkaen. Kevään uusi tuote on jatkuva kuukausitilaus, joka maksaa 7 euroa kuukaudessa. Kaupunkipyörät toimivat samaan tapaan kuin edellisinä vuosina. Rekisteröitymiseen tarvitset HSL-tunnuksen. Rekisteröinnin voit tehdä hsl.fi/kaupunkipyörät -sivustolla.   Rakastettu Havis Amanda korjataan Helsinkiläisten rakastama 115-vuotias veistos siirretään vapun jälkeen konservoitavaksi osana suihkulähdekokonaisuuden ja sen ympäristön peruskorjausta. Suihkulähdeaukion korjauksen kesto riippuu mahdollisista arkeologisista kaivauksista, ja työt aukiolla voivat jatkua alustavasti elokuulle 2024 asti. Aikataulu tarkentuu syksyllä 2023. Vuonna 1908 valmistunut suihkulähde pronssiveistoksineen on taitelija Ville Vallgrenin suunnittelema kokonaistaideteos, joka on taiteellisen arvonsa lisäksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä. Patsas on kokenut vuosien varrella kovia muun muassa erilaisten kansanjuhlien aikana, jolloin juhlijat ovat kiipeilleet pronssipatsaan päälle. Lisäksi suolainen ja tuulinen meri-ilmasto on kuluttanut veistoksen pintaa. Peruskorjauksessa patsaan vesiallas ja perustukset kunnostetaan. Samalla kunnostetaan myös suihkulähteen tekniikka ja siihen liittyvät putkitukset. Naisfiguuri ja suihkulähteen reunalla olevat merileijonat irrotetaan ja siirretään konservoitavaksi toukokuun alkupuolella vapun jälkeen. Vapun juhliminen ja patsaan lakitus sujuvat normaalisti tänä keväänä. Vapun 2024 tilanne on tällä hetkellä auki, sillä aukion korjaus voi kestää kesälle 2024.

Timo Martiskainen kertoo videolla, millainen oli Staran vuosi 2022. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan loi epävarmuutta ja nosti niin rakennustarvikkeiden, polttoaineiden kuin energiankin hintaa. Taloutta rasitti myös rakentamisen töiden odottamaton väheneminen. Stara sai kuitenkin neuvoteltua lisätilauksia, ja tappio jäi pelättyä pienemmäksi. Stara jatkoi digitaalisten tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönottoa ja uusi toiminnan laatua osoittavan Rala-sertifikaatin. Myös Staran strategia päivitettiin aikaan, jolloin toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Uuden strategian teemana on Rohkeasti uutta kohti. Helsinki ostaa jatkossa entistä enemmän töitä ulkoisilta markkinoilta, ja Stara sopeuttaa toimintaa väheneviin ostoihin kehittämis- ja tuottavuusohjelmalla. Muutoksessa ketään ei irtisanota, mutta henkilöstöltä edellytetään valmiutta siirtyä toisiin tehtäviin. Staran vuosikertomus https://stara.hel.fi/staran-vuosi-2022/  

Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma järjesti yhdessä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa rakentamisen kiertotaloutta edistävän Closing Loops -suunnittelukilpailun. Kilpailussa etsittiin konseptia helsinkiläisten ulkoliikuntapaikkojen varastorakennukselle, jonka rakentamiseen voitaisiin käyttää kaupungin omista purkukohteista saatavia rakennusosia ja -materiaaleja. Voittajaksi valittiin kilpailutyö Lippa, jota tuomaristo kuvasi kehityskelpoiseksi, arkkitehtuuriltaan selkeälinjaiseksi ja erilaisten materiaalivirtojen hyödyntämisen kannalta joustavaksi. Videolla kilpailusta kertovat Havu Järvelä Aalto-yliopistosta, Hannu Airola Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Mari Koskinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Kilpailutöitä esittelevä näyttely on yleisölle avoinna kevään 2023 ajan Helsingin kaupunkiympäristön toimitalossa (Työpajankatu 8).