Itä-Pasila täyttää 50 vuotta – kaupunginosa on edelleen kansainvälisestikin ainutlaatuinen

50 vuotta täyttävä Itä-Pasila on alueena hyvin erilainen kuin mitä näkymä junan ikkunasta antaa ymmärtää. Vaikka kaupunginosaan on rakentunut vuosikymmenien kerroksia, se on säilyttänyt persoonallisen tunnelmansa. Asukkaat kiittävät urbaanin kulttuurin lisäksi vehreän alueen sijaintia ja palveluja.

Itä-Pasilan kaupunkirakenteen lähtökohdat mietittiin reippaasti uusiksi, kun liikenne erotettiin alhaalle omaksi kerroksekseen ja kävelylle sekä kevyelle liikenteelle jäi omansa. Suunnitelmat olivat kansainvälisestikin uudenlaisia ja lennokkaita. Ja ovat edelleen. Itä-Pasilassa on tiettävästi yhä Euroopan suurin kävelylle tarkoitettu kansirakenne, ja säilynyt sellaisena hyvin. Itä-Pasila kiinnostaa edelleen myös kansainvälisiä vierailijoita. 50 vuoden jälkeenkin näkee, että ratkaisu toimii. Kävelykansitasolla on turvallista kulkea myös lasten kanssa.

Puut ovat kasvaneet, ja alueella on paljon vehreyttä, mikä tekee ympäristöstä viihtyisän. Vihreät keitaat nivoutuvat hyvin ympäröiviin puistoalueisiin ja kohtaavat saumattomasti läheiset kalliot.

Pasila on isolle osalle helsinkiläisiä paremmin saavutettava kuin kaupungin varsinainen ydinkeskusta. Pasilassa on paljon palveluja ja urbaani tunnelma, mitä monet arvostavat. Tavalliselle helsinkiläiselle se on kätevä keskusta, sellainen, josta on mahdollista hankkia koti huomattavasti ydinkeskustaa halvemmalla.

Alueen palvelut paranivat huimasti, kun Keski-Pasilan Tripla valmistui. Rakentamisen aika tuntui ja näkyi myös itäpuolella muun muassa vaihtuvina liikennejärjestelyinä. Sittemmin asukkaat ovat kiitelleet, ettei Itä-Pasilasta tarvitse ainakaan palvelujen takia lähteä kauemmas.

Itä-Pasilaa on sekin, että vierekkäin sulassa sovussa ovat pääkirjasto, asuintaloja, toimistoja, opiskelija-asuntoja, moskeija, Messukeskus ja teatteri. Kortteleihin on tullut myös ravintoloiden lisäksi myös levykauppa, pyöräliike ja hipsterikahvila. Itä-Pasilalle ovat ominaisia myös muraalit, joihin tutustumista varten on järjestetty kävelykierroksia.

Sukeltajat aloittivat vedenalaisen niityn ennallistamistyön Helsingin edustalla

Helsingin kaupunki ennallistaa yhteistyössä Metsähallituksen ja John Nurmisen Säätiön kanssa uudella menetelmällä Lauttasaaren Hevosenkenkälahden merenpohjan elinympäristöä. Vapaaehtoiset sukeltajat tasoittavat 26. kesäkuuta paikalle tuotua merihiekkaa, joka tulee toimimaan merenpohjalle istutettavan meriajokkaan kasvualustana. Tavoitteena on palauttaa alueelle merenalainen niitty ja sen monimuotoinen eliöyhteisö.

Meriajokasniityt ovat Itämeren monimuotoisimpia elinympäristöjä, jotka kuhisevat vedenalaista elämää. Niittyjen suojassa viihtyvät kalanpoikaset, äyriäiset, simpukat ja monet muut eliöt. Suomessa meriajokasniittyjen seassa kasvaa usein myös muita kasvilajeja.

Niityt sitovat tehokkaasti kasvualustaansa ja estävät siten pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. Laajat meriajokasniityt tuottavat lisäksi runsaasti happea ja sitovat hiilidioksidia, ja toimivat näin hiilinieluina.

Meriajokas on Suomessa luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi, ja meriajokasniityt ovat luontotyyppinä erittäin uhanalaisia. Meriajokasta uhkaavat etenkin rehevöityminen, veden samentuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat muutokset veden lämpötilassa ja suolaisuudessa.

Rakastettu Havis Amanda palasi Kauppatorille – aukion peruskorjaus jatkuu vielä kesän ajan

Veistoksen konservointi on valmistunut ja veistos palasi tutulle paikalleen keskiviikkona 26. kesäkuuta.

Havis Amanda ja merileijonat konservoitiin tarkasti. Veistoksen rakennetta vahvistettiin, ja kaikki repeämät ja reiät paikattiin pronssilankahitsauksella. Samalla myös suihkulähteen pronssisen yläaltaan saumoja vahvistettiin hitsaamalla. Kiipeilyä yli satavuotias veistos ei kuitenkaan kestä, koska yläaltaassa on edelleen mikrohalkeamina näkyviä rasitusjälkiä, joita ei ollut mahdollista tai edes mielekästä ennallistaa.

Veistoksen pinnalle sadan vuoden aikana kertyneet lika-, ilmansaaste- ja kalkkeumakerrokset puhdistettiin. Myös sinivihreää patinakerrosta siistittiin, jotta veistoksen yksityiskohtaiset muodot ja ilmeikkyys tulisivat paremmin esiin. Teoksen pintaan tehtiin lopuksi suojavahaus.

Kansanjuhlien aikana Havis Amandaa suojaa vahvasta, säänkestävästä levystä ja teräsrungosta. Suoja on mahdollista kuljettaa paikalle osissa ja koota nopeasti. Suojaa on tarkoitus käyttää vain lyhytaikaisesti ja tarpeen vaatiessa, korkeintaan muutamina päivinä vuodessa. Suojaa käytettäisiin esimerkiksi silloin, kun Suomi etenee jääkiekon MM-kilpailujen finaaliin. Vappuisin suojaa ei ole suunniteltu käytettävän.

Havis Amandaa ympäröivä aukio pysyy vielä työmaana ja aidattuna kesän 2024 ajan. Aivan viimeisimpiä työvaiheita kesällä ovat pintojen ja kiveysten viimeistelytyöt.

Kallion kesäkatujen suunnittelu alkaa

Kallioon valmistellaan kesäkatuja vuosiksi 2025 ja 2026. Kaduille suunnitellaan oleskelun, terassitoiminnan sekä kulttuuri- ja taidetoiminnan mahdollistavia elementtejä. Alustavasti kesäkadut ovat käytössä toukokuusta syyskuun loppuun.

Pääkohteita hankkeessa ovat Vaasankatu, Fleminginkatu ja Porthaninkatu. Pääkohteiden lisäksi alueelle tuodaan usealle kadulle ja aukiolle pistemäisesti istuimia ja katuvihreää. Kesäkaduilla tavoitellaan rauhallisen liikkumisen naapurustoa, jossa kävellään, viivytään ja käytetään alueen palveluita sekä kaupunkitilaa aikaisempaa enemmän.

Kaikille avoin asukastilaisuus järjestetään Kallion kirjastossa keskiviikkona 4.9. kello 16–18. Suunnittelijoita voi myös tulla tapaamaan pop up -toimistolle 5.–6.9. Kallion kirjastoon.

Yhteiskehittämisellä halutaan varmistaa, että Kallion alueella asuvat ja toimivat ihmiset saavat toiveensa ja tarpeensa kuuluville ja he tuntevat kesäkadut omakseen.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hankkeen jatkosuunnittelusta ja toteutuksesta marraskuussa 2024.

Ajankohtaista viittomakielellä lokakuussa 2022

Kategorier

Aktuellt på teckenspråk

Rekommenderad