podcast
07 Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin merkitys varhaislapsuudessa
spinner
07 Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin merkitys varhaislapsuudessa
31 min
|
Available Unlimited
|
Published
22.03.2022

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus lukemisen ilon löytämiseen. Kaupungin strategiassakin tämä merkityksellinen perustehtävä on nostettu yhdeksi pääteemoista: Helsinki haluaa olla lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki!

Kuinka lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa voidaan vahvistaa pienestä pitäen? Miten voit aikuisena auttaa kaikkia lapsia löytämään innostuksen lukemisen ja tarinoiden maailmaan? Näistä aiheista kanssamme on keskustelemassa Antti Aaltonen ja Johanna Karlsson kehittämispalveluista.


(Saavutettava teksti)

Jakso 7 Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin merkitys varhaislapsuudessa

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus lukemisen ilon löytämiseen. Kaupungin strategiassakin tämä merkityksellinen perustehtävä on nostettu yhdeksi pääteemoista: Helsinki haluaa olla lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki!

Kuinka lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa voidaan vahvistaa pienestä pitäen? Miten voit aikuisena auttaa kaikkia lapsia löytämään innostuksen lukemisen ja tarinoiden maailmaan? Näistä aiheista kanssamme on keskustelemassa Antti Aaltonen ja Johanna Karlsson kehittämispalveluista.

Henrietta: Minkälainen lukija Nina olet?

Nina: Ihanteeni ei vastaa todellisuutta, säännöllisesti aloitan, mutta jotkut jää kesken ja on vaikeaa löytää arjessa aikaa sille lukemiselle. Lukulomat tekisi hyvää.

Henrietta: Luen iltaisin, enkä ole löytänyt äänikirjojen maailmaan, vaan paperiversiot kiinnostaa enemmän. Toisaalta, hyvä äänikirja rentouttaa ja toimii kuin iltasatuna.

Vieraana tässä jaksossa on Johanna Karlsson ja Antti Aaltonen kehittämispalveluista juttelemassa lukijaksi kehittymisestä. Pohja lukutaidon kehittymiselle alkaa jo ennen syntymää. Puheen, kielen ja nuotin tartunta, ja kielen kehittyminen alkaa jo sikiövaiheessa. Neuvolassa on kiinnitetty huomiota lukemisen tietouteen, tarvitaan paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, että saataisiin yhä paremmin jaettua tietoa perheille.

Johanna: Rentoudun kirjojen parissa. Luen kirjat aina loppuun, vaikka se olisi kuinka huono. Minulla on tavoitteena, yksi kirja viikossa! Saatetaan ajatella, että en vielä lue lapselle, kun hän on niin pieni. Lukemisen rytmi ym. ovat tärkeitä, voi hyvin aloittaa pienestä pitäen. Lukemista voi ajatella yhdessä olon kannalta ja se kannattaa aloittaa ajoissa.

Antti: Lukijaminän määrittely, siinä on paljon vaihtelua ja se heijastuu myös jälkikasvuun. Kannustan matalalla kynnyksellä tarttumaan kirjoihin. Se voi olla kirjojen katselua, äänikirjoja, huomioida, mitä kaikkea tekstiä meillä on ympärillä, sen tiedostaminen. Kieli- ja lukutaidon kehittyminen on merkityksellistä.

Kansallinen arviointikeskus teki varhaiskasvatuksen laatu arjessa tutkimuksen, josta kävi ilmi, että päiväkodissa lapsille lukeminen on vähentynyt, mistä tämä mahtaa johtua? Johanna: En tiedä mistä johtuu, mutta se on äärimmäisen surullista. Yhteisen tarinan jakaminen pitää paljon sisällään, saa esim. leikkeihin aiheita. Tämä ei tietysti koske kaikkia. Tulisi saada siihen iloa ja innostusta, ettei olisi vain lepohetkeen kuuluva toiminta. Muistetaan, että lukeminen on lapselle turvallinen hetki, saman tarinan toistuminen luo hetkellisesti turvaa.

Antti: Aikuisilla perinteinen lukemisen harrastus on laskenut 2000-luvulla. Lukemisen tavat ovat muuttuneet, nykyään nähdään lukutilanteet moninaisempina ja lapset tuottajina ja toimijoina siinä tilanteessa. Voi olla hyvin aktiivista tiedon kanssa toimimista.

Esimerkiksi digitaaliset sisällöt ovat tuoneet ihan uusia mahdollisuuksia lukemiseen. Kuvakirjat kiinnostavat kaikkia, mutta tarinaan uppoutuminen ilman kuvia voi olla haastavampaa lapsille. Teknologia voi myös ajaa tähän suuntaan. Oman työn kautta, lapsiryhmässä voi olla hyvin eri tasoista kielen kehittymistä, ruokitaan näitä yksilöllisiä tarpeita tasavertaisesti. Kertomisen melodia, toiselle tarina ja jollekin läheisyys, lukemisessa voi olla monia eri merkityksiä eri lapsille. Omien tarinoiden tekeminen on myös mielekästä lapsille, hyödynnetään nämä erilaiset mahdollisuudet. Oletko vahva tarinankertoja tai kuvan tulkitsija, saat varmasti lapset innostettua oman vahvuuden kautta.

Kielellisesti moninaiset ympäristöt. Miten saadaan kaikki mukaan ja tuntemaan merkityksellisyyttä ja osallisuuden tunnetta, että lapsen kiinnostus herää. Yhtä monta kuuntelijaa on, kuin myös lukijaa. Hiljaa istuminen ei sovi kaikille, tämä tulisi muistaa. Joskus saatetaan vaatia pieneltä lapselta, om behärska sig själv (hillitä itsensä). Annetaan lapselle oikeus kuunnella omalla tavalla. Miten jatkojalostetaan tarinoita oppimisympäristössä, miten eri toiminnat kytkeytyy toisiinsa, tehdään se näkyväksi perheillekin. Välillä tuntuu, että kirjallisuuskasvatukseen liittyvät kytkökset jää näkymättömiksi. Tarinalliset metodit ovat todella tärkeitä, esim. sadutuksella on myös terapeuttinen merkitys. Omat tarinat ansaitsevat tulla kuulluksi. Muut taidelähtöiset menetelmät myös, dramatisointi ym. Aina tulisi löytää suunnittelulle aikaa, mitä tavoitellaan lukemisella ja tarinoilla. Tavoitteellisuus ei estä spontaaneja muutoksia toiminnan aikana.

Nuorilla ei ole välttämättä suurta innostusta omaan kielelliseen tuottamiseen, tai lukemiseen. Mikä olisi tärkeää tulevaisuuden kannalta? Tärkein tehtävämme on aikuisina katsoa, että lapsella on mahdollisimman laaja sanavarasto, siitä pääsee liikkeelle. Meillä on enenevissä määrin lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Puhuminen on tärkeää, siten että kaikki voivat olla osallisina, puheen visualisointi on tärkeää ja muistaa, että me kaikki aikuiset olemme kielellisiä malleja, esim. otatko mustan kynän pöydältä. Hyödynnä erilaiset tilanteet varhaiskasvatuspäivän aikana, ei pelkät tuokiot. Sanojen kielellistäminen ja sanallistaminen on tärkeää tiedostaa ja huomioida. Äidinkieliä voi olla monia ryhmässä, kehotetaan myös vanhempia käyttämään lapsen omaa äidinkieltä, se taustalla vahvistaa ymmärrystä myös toisen kielen suhteen.

Aina ei tarvitse ymmärtää sanasta sanaan, jos vaikka kertomistyyli on niin rikasta, että se jo tempaisee mukaansa. Kirjojen lukemisen perinne ei ole välttämättä kaikille tuttua, tästäkin syystä on tärkeää pitää huolta siitä varhaiskasvatuksessa.

 

5 nopeeta:

Antti:   suomenkieli – rakkaus

ilmaisu – identiteetti

leikki – elämä

ilmiö – Helsinki

haluan tulevaisuudessa – auttaa muita löytämään yhtä vahvan suhteen kieleen, kulttuuriin ja kirjallisuuteen kuin itsellä

Johanna        kulttuuri – hauskaa

ajattelu – moninaista

oppiminen – mahtavaa

ympäristö – kaunis

minua kiinnostaa - elämä