“Ammattilaisvapaaottelija kamppailee, urheilee ja kehittää itseään työkseen”
Jaksossa kuullaan vapaaottelija kokemuksia työstään ja miten hän on kyseiseen ammattiin päätynyt.
Haastattelija, juontaja: Jenny Vu
Haastateltava: Vapaaottelija Anton Kuivanen
Tuotanto: Signaalimedia, Helsingin nuorisopalvelut
Jakso on äänitetty 12/2020
Jakso on julkaistu 1/2021
----
Tekstiversio:
[äänite alkaa]
[00:00:25]: Ammattipodcast
Juontaja [00:00:27]: Moi kaikki ja tervetuloa meidän Ammattipotcastiin. Tänään meillä on vapaaottelija Anton Kuivanen, joka on ollut työssään 15 vuotta. Mitä sulle kuuluu Anton?
Vapaaottelija [00:00:37]: Kiitti, hyvää. Ei tässä kummempii. Aamulla käyty treenaamassa ja valmennushommissa ja päivällä on syönyt lounasta himassa, suunnitellut illan treenit ja ollut ja tehnyt. Hoitanut niitä näitä vähän vähän rästihommia tuossa ja nyt juttelen sun kanssa ja sitten sen jälkeen lähdetään taas salille treenaamaan.
Juontaja [00:01:05]: Voisitko sä kertoa meille mitä vapaaottelijat tekevät työkseen?
Vapaaottelija [00:00:00]: Ammattilaisvapauttatelijat niin kamppailee, urheilee, kehittää itsensä ja tota pyrkii sitten otteluissa niin esittämään niitä taitoja, joita on hiottu siellä pajalla, siellä treenisalilla, ahkerasti. Ja tota ammattilaiset vapaaottelijaelämä on lyhyesti, niin se on urheilua, harjoittelua, se on kilpailemista. Elikkä se tulos tehdään siellä matseissa, siellä tapahtumissa, siellä kilpailuissa, häkissä. Ja tota tän lisäksi ammattilaiskamppailu ja ammattilaisvapaaottelu on myös esiintymistä. Elikkä sä palvelet niitä faneja ja niitä katsojia ja yrität näyttää näyttää omalla osaamisella ja omalla tekemisellä ja sillä omalla olemuksella, olemisella, että mihin mihin sä pystyt ja miten sä pärjäät siinä kansainvälisessä kilpailussa parhaimmillaan.
Juontaja [00:02:05]: Eli onks tää vapaaottelu niinku sun harrastus, mistä sä oot tehnyt sun duunia?
Vapaaottelija [00:02:10]: Joo kyllä, niinkin voi sanoa. Että harrastuksestahan se on lähtenyt liikkeelle. Mä oon pikkupojasta asti aika monipuolisesti urheillut kaikennäköistä. Ihan tommoisia pallopelejä, joukkueurheilulajeja, aika paljon erilaisia yksilölajeja kanssa, skeittailua, lumilautailua tuli kans tehtyä kanssa junnuna paljon. Sitten tota mä oon ollut aina semmoinen aika aktiivinen. Jossain vaiheessa sitten rupesi enemmän noi kamppailulajit kiinnostaa ja nyrkkeily ja paini jonkun verran. Ja sitten tota 2004 ensimmäistä kertaa sit hakeuduin tuonne Espooseen, Espoon Kehähaiden vaparitreeneihin.
Juontaja [00:02:54] Mitä sun työpäivään kuuluu?
Vapaaottelija [00:02:57]: Mun työpäivä alkaa usein aamulla siinä kasin aikaan. Heräillään ihan normaalisti, syödään aamupalat, lähdetään treenisalille ja tehdään suunnitelman mukaan treenejä. Kehitetään sitä omaa tekemistä, omaa gamea siinä vapaaottelijana. Aamutreenit. Päivällä tankataan, levätään, tehdään muita hommia, mitä tota arkeen mahtuu ja iltapäivällä treenataan lisää. Tota se on lyhykäisyydessään. Sitten on tota erilaisia kuvioita. Joskus se jotain tietysti edustamiseen liittyviä hommia. Joskus on matsin valmistautumiseen, ehkä sen promoamiseen liittyviä hommia. Että aika laidasta laitaan monenlaisia päiviä. Ei ole niinku yhtä tiettyä kaavaa. Mutta tietysti samaan aikaan myös vaan urheilija- ja vapaaottelijaelämä, ni on se aika silleen tietyllä tapaa rytmitettyä, että täytyy olla vuorokausirytmit aika hyvin niinku kondiksessa. Ja unirytmi täytyy olla hyvät, että se palaudut niistä treeneistä, jotka vie aika paljon energiaa ja niin edespäin.
Juontaja [00:04:04] Tekeekö sun joku valmentaja sulle vai ootko sä niinku itsesi valmentajat, et sä teet itsellesi suunnitelman?
Vapaaottelija [00:04:10]: Tostakin on monenlaisia eri virityksiä. Mutta, jos katsotaan mun ammattilaisuraa taaksepäin, niin yleensä mulla on aina ollut, tai valtaosa urasta, ollut päävalmentaja. Ja sitten on muutama apucoachi saattaa olla mukana. Se voi olla esimerkiksi joku finin coach, nyrkkeilyvalmentaja siellä voi olla jotain fysiikkapuolen valmennusta. Parhaimmillaan siinä on aika hyvä tiimi. Siinä on treenikaveri, ne läheisimmät treenikaverit. Muutama henkilö tavallaan, jotka tietää sun tekemisestä. Sun suunnitelmista. Ja teet kuka ne suunnitelmat luo, niin tietysti päävastuu yleensä päävalmentajalla. Ja tehdään joku suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan. Se yleensä ammattilaisvapaaottelussa yleensä lähtee siitä, että milloin sulla on seuraava matsi tulossa. Ja tavallaan siitä seuraava matsin päivämäärästä taaksepäin, niin lähdetään sitten tekemään suunnitelmaa, että mitä minkälaisia asioita täytyy tehdä siinä arjessa, että ollaan huippukokondiksessa. Ja aina tavoitteena on olla tietysti elämänsä kunnossa tai vähän paremmassa kunnossa siinä matsipäivänä, kun ollaan aikasemmin oltu. Tehdään, käydään homma läpi, vaihdetaan palautteita, tehdään vielä paremmin seuraavana päivänä homma uudestaan.
Juontaja [00:05:31] Voisitko sä antaa niinku konkreettisen esimerkin mitä sun treeni juttuun kuuluu?
Vapaaottelija [00:05:36]: Tän päivän aamutreeni, ni me oltiin potkutreeneissä. Hiottiin muun muassa etupotkuja ja sitten erilaisia yhdistelmiä sen jatkoksi. Niin siinä on totta kai hyvä alkuverryttely. Perjantaipäivä niin on jo 4 hyvää treenipäivää tällä viikolla takana, niin täytyy verrytellä paikat lämpimäksi. Yleensä tommoisia liikkuvuustyyppisiä kropan availujuttuja sitten saattaa, vaikka ennen potkutreenejä, niin avaa lantion huolella, hyppii hyppynarua, sitten nyt lähdetään tekemään potkuja, tekemään erilaisia yhdistelmiä, tekemään pariharjoittelua, tehdään välineharjoittelua eli potkitaan potkulyöntiyhdistelmiä tommoisiin potkutyynyihin tai padeihin. Padeiks me niitä kutsutaan. Tai jos sä haluat olla hyvä vapaaottelija, ni sä voit tehä paljon sitä itteensä eli vapaaottelua, mutta että toisin samaan aikaan niinku todella monipuolisesta lajista on kyse. Periaatteessa siinä on niinku kaikki maailman kamppailutaidot ja kamppailulajit on ikään kuin tuotu samaan häkkiin tai niinku saman saman katon alle. Tää setup tavallaan luo myös aika kovat osaamisvaatimukset, että sulla täytyy olla niinku valmiudet ensinnäkin ymmärtää, mitä kaikkea voidaan tehdä, tuntea säännöt hyvin ja sitten tuntee itsesi. Osata ne omat jutut millä sä teet tulosta, millä sä voitat, millä sä pärjäät ja niissä täytyy olla älyttömän hyvä. Aika isosta kokonaisuudesta lähdetään liikkeelle ja sitten lähdetään tekemään valintoja. Joka päivä vaan hiotaan niitä omia skillsejä entistä paremmaksi ja syödään omia hampaita entistä terävämmäksi. Ja pitää tiedostaa myös omat heikkoudet, omat puutteet ja ja niiden parissa pitää työskennellä aika paljon, että niistä ikään kuin päästä eroon ja parhaimmillaan saattaa jopa muuttua vahvuuksiksi.
Jingle [00:07:31]: Ammattipodcast
Juontaja [00:07:33]: Näistä sun treeniajoista niin, miten sä oot suunnitellut ne ja meet sä myös viikonloppuisin treeneihin?
Vapaaottelija [00:07:39]: Usein lauantaina on joku treeni myöskin, että kokonaan lepopäiviä on enintään yks viikossa ollut. Yleensä mä pidän sunnuntaipäivän kokonaan leedii, kokonaan huilia, ettei hirveästi edes ajattele silleen urheilemista. Tai ainakin pyrkii siihen. Todennäköisesti kuitenkin tulee edellisen yön kaikki matsit katsottua ja sitten taas ajatukset siinä omassa tekemisessä. Että on se on se toisaalta myös vähän semmoista parhaimmillaan vähän niinku tervettä pakkomiellettä, että sä tykkäät niin paljon siitä touhusta ja sä tykkäät niin paljon siitä mitä sä teet, että tota se enemmänkin niinku elät ja hengität sitä sun tekemistä. Mutta. Siinä on se vaara olemassa just se, että jos sä teet liian paljon yhtään samaa juttua, niin se ylirasituksen riski on aina olemassa tavallaan, semmoinen tietty tympääntyminen ja semmoinen laput silmillä ilmiön riski on olemassa. Että sen takia on aika tärkeätä, että tekee erilaisia asioita välillä, tulee ulos sieltä omasta umpitunnelista ja tekee jotain ihan muuta ja katselee tavallaan sitä omaa touhua ulkopuolelta. Mutta valtaosa ajasta niin kuitenkin se hiot sitä omaa timanttia tavallaan ja ja siihen pitää käyttää aika paljon aikaa, jotta se pärjäät kilpailussa, jotta sä pystyt kehittymään riittävän hyväksi. Treenit kestää yleensä joku puolitoista tuntia. Ei paljon sen pidempään, eikä paljon vähempään. Joskus treenataan pidempään, hiotaan vaikka jotain tiettyä temppua, jotain tekniikkaa tai jotain tekniikkayhdistelmää, voidaan jauhaa 2-3 tuntia putkeen. Valtaosa treeneistä ne pidetään siinä max. puolessatoista tunnissa, että se se liittyy sitten ja kokonaiskuormaan tavallaan, mikä sulla tulee viikon aikana ja että mieluummin pidetään treenit vähän lyhyempänä ja laadukkaana kuin sitten että jauhetaan yli tavallaan semmoisen tietyn väsymyksen rajan. Pari kertaa päivässä ja noin puolitoista tuntia on on yksi treenin pituus.
Juontaja [00:09:41] Millä tavoilla korona on muuttanut sun työnkuvaa vai onko se muuttunut mitenkään?
Vapaaottelija [00:09:46]: Meillä oli tota keväällä oli sali kiinni. Käytiin ulkona treenaamassa, mitä pystyttiin. Aika pienellä porukalla, että huomattavasti vähemmän vähemmän tavallaan treenipareja. Noilla keinoilla niin koitettu silloin kevätaikaan, kun oikeastaan kaikki meni kiinni, niin minimoida näitä levittämisriskiä. Ja sitten nyt kesällä ja syksyllä niin ei oikeastaan ole hirveästi vaikuttanut harjoitteluun, että sitä on pystynyt toteuttamaan aika täysipainoisesti. Kilpailuihin se on vaikuttanut sitten aika isostikin, että sen takia, kun ei voi ottaa yleisöä katsomoon, niin ei oikein saa tota rahoitettua ikään kuin niitä sitä toimintaa. Niin aika vähissä on ollut valtaosalla ammattilaismatsit. Tai no ihan noin maailman ykkösorganisaation UFC näillä tv-diileillä niin pyörittää melko normaalisti tavallaan ilman yleisöä niitä tapahtumia. Sitten taas niinku valtaosa organisaatioista, niin niillä on ollut eventit vähissä tai ne on ollut kokonaan tauolla.
Juontaja [00:10:49] Eli sä treenaat otteluita varten, mutta kun ei ole ollut otteluita niin mitä sä oot sitten niinku tehnyt sillä aikaa?
Vapaaottelija [00:10:56]: Sen lisäksi, että että mä oon ammattilaisvapaaottelija ja samanaikaisesti niinku puhuttiin jo tuossa, niin viihdetaiteilija eli mä esiinnyn yleisölle silloin kun mä ottelen. Sen lisäksi niin se, kuka mä oon, niin mä oon elämäntapakamppailija ja se showbusiness ja se kilpaileminen, niin se on vaan yks osa tätä hommaa loppupeleissä. Se mikä mua ajaa eteenpäin ja miksi mä menen joka päivä sinne treenisalille, niin se on edelleenkin vaan siksi, että mä tykkään siitä, mitä mä teen. Noh se on mun elämäntapa ja kaikessa lyhykäisyydessään mä en mene duuniin sen takia, että mä saisin jonkun vaikka rahallisen hyvityksen menetetystä vapaa-ajasta vaan, että mä nautin siitä mitä mä teen ja mä haluan tulla siinä joka päivä vähän paremmaksi.
Juontaja [00:11:46]: Miten sä oot niinku saanut fyrkkaa, kun ei ollut näitä otteluita niin ootko sä joutunut paikkaamaan tätä sun tduunia nyt toiseen duuniin?
Vapaaottelija [00:11:55]: Joo mä, tota sen lisäksi, että mä urheilen, mä oon kolmekymmentäkuusi vuotta. Mä en ole mikään juniori enää, enkä mikään aloitteleva ammattilaisvapaaottelija, että mä oon tosiaan 15 vuotta painanut urheilijana, ammattilaisurheilijana. Nyt kun ei ole päässyt kilpailemaan, ei ole hirveästi tullut matseista tienestejä. Yhteistyökuviot muutenkin vähän jäissä aika pitkälle. Niin mä oon jakanut sitä tietotaitoa, mitä mä oon tässä mun matkan varrelta tässä uralla kerännyt ja tietysti vähän kouluttautunut ja muuta. Mutta tän vuoden aikana niin mä oon valmentanut sekä vapaaottelijoita, että muita liikkujia. Sen lisäksi, että mä käyn itse treenaamassa, niin valmennan nuorempia vapaaottelijoita.
Juontaja [00:12:43] No miten susta tuli vapaaottelija?
Vapaaottelija [00:12:47]:Mä menin kokeilemaan vapaaottelua. Se tuntui siistiltä ja mä innostuin siitä. Mä menin sinne uudestaan sinne treenisalille ja aluksi mä sain turpaani aika pahasti niistä treeneissä, koska ukot kenen kanssa mä treenasin oli valtaosa vähän isompia, kokeneempia. Mulla oli varmaan riittävästi sitkeyttä mennä aina vaan uudestaan sinne ja kova halu kehittyä paremmaksi ja haastaa itseäni. Pikkuhiljaa mä aloin pärjää siellä ja sain onnistumisia ja sitä kautta innostui entistä enemmän. Sitten mä päätin mennä kilpailuihin kokeilee, että miten mä pärjään siellä. Eka matsi oli oliko se nyt 2005 alkuvuodesta Lappeenrannassa ja jännitti tietysti hirveästi, kun en tiennyt mitä siellä on edessä. Hyppäsi kehään semmoista vajaa 10 kiloa mua isompaa kaljua tatuoitua imatralaisrajavartijaa vastaan. Se matsi se oli semmoisessa lappeenrantalaisessa yökerhossa järjestetty tapahtuma. Tanssilattialle oli kasattu kehä. Sitten matsi alkoi ja mä löin kolme lyöntiä kaverin leukaa kohti ja kaikki osuu ja kaveri pötkähti sinne kehän nurkkaukseen. Siitä tuli aika hyvät fiilikset sitten. Kaikessa tavallaan käytiin niin iso semmoinen tunteiden vuoristorata sen päivän aikana läpi, että varmaan silloin se tuntui siltä, että niinku tämmöisiä kiksejä ei oikein saa mistään muusta. Tai mä en ole kokenut mitään tällaista aikaisemmin ja se sitten tietysti innosti entisestään kehittymään vielä paremmaksi ja menemään uudestaan kilpailuihin. Sieltä sitten lähti pikkuhiljaa homma kehittymään ja kasvamaan. Tuli uusia onnistumisia. Sitten onnistumisten kautta tietysti tulee semmoista pätevyyden tunnetta, että ehkä tästä voisi tulla tästä hommasta jotain ja ehkä tää voisi olla mun juttu. Sitä kautta niin homma lähti niinku ikään kuin etenee oikeeseen suuntaan ja sitten aukesi mahdollisuus ryhtyä sitten ammatikseen tekee sitä.
Juontaja [00:14:50]: Mut miten sä teit niinku sun harrastuksesta ammatin? Onko sulla joku agentti kenen kanssa sä teet sopimuksen vai ootko sä jossain firmassa vai toimitko sä freelancerille niin sanotusti?
Vapaaottelija [00:15:01]: Se miten niinku vapaaottelumaailmassa ryhdytään ammattilaiseksi, niin sä hakeutuisit ensin esimerkiksi GB gymille vapaaottelun alkeiskurssille. Se kestää semmoinen kaks ja puoli kuukautta. Sen jälkeen sä siirryt tavallaan tämmöiseen jatkoharrastelijoiden ryhmään eli se lähtee harrastuksesta, siitä treenaamisesta, itsensä kehittämisestä. Sitten sen jälkeen, kun sä kehityt riittävän hyväksi, sulla on riittävät perustaidot, niin sä voit osallistua kilpailuihin, sä alat kiertämään eri saleilla järjestettäviä amatöörikilpailuita ympäri Suomea. Sen jälkeen, kun sä menestyt siinä hyvin, saat paljon voittoja ja ja tota kehityt entisestään niin sitten sä voit osallistua vielä kansainvälisiin, esimerkiksi Euroopan mestaruus tai MM- kisoihin, eri mantereiden välisiin kilpailuihin. Kun sulla rupee olemaan riittävästi kokemusta amatöörinä ja näyttää siltä, että sulla riittää taidot ja muutkin ominaisuudet tavallaan ammattilaisena kilpailemiseen, niin tota Suomessa on tällä hetkellä taitaa olla 2 tai 3 agentin töitä tekeviä äijiä, jotka sitten auttaa sua noiden ammattilaismatsien saamisessa ja kaikessa muussakin, mitä siellä ympärille sitten rakentuu. Että mitä kaikkea liittyy tavallaan ottelusopimuksen tekemiseen ja mitä kaikkea liittyy sitten erilaisiin, vaikka sitten yhteistyökuvioihin. Esimerkiksi saat jotain sponsoreita, jotka tukee sua uralla eteenpäin niin miten niiden kanssa sovitaan.
Juontaja [00:16:32]: Mistä asioista sä tykkäät eniten sun työssä eli mikä on parasta?
Vapaaottelija [00:16:36]: Kyllä parasta on se, kun on kova matsi, jota varten sä oot valmistautunut. Voi olla kuukausi, voi olla kaks kuukautta, voi olla kolmekin kuukautta, että sovitaan joku matsi johonkin tapahtumaan ja sitten katsotaan tulevan vastustajan matsit läpi. Tsiikataan, että mitkä on sen vahvuudet, mitkä sen heikkoudet. Tehdään suunnitelma, että miten tää matsi tullaan voittamaan. Tehdään töitä. Ollaan huippukunnossa matsipäivänä. Vedetään painot kohdilleen eli kun on painoluokkaurheilusta kyse niin pitää olla tietyssä sovitussa painossa silloin matsia edeltävänä päivänä. Sitten matsipäivänä mennään sinne kisapaikalle, otetaan verryttelyt. Odotetaan oman matsin alkamista. Mennään sinne häkkiin, kun sun nimi kuulutetaan ja sun sisääntulo biisi soi. Ja sitten heitetään vitoset vastustajan kaa siinä häkin keskellä ja tuomari antaa luvan alkaa matsaa. Ja sitten katsotaan, että kuka on kuka sinä päivänä ja siisteintä on tietysti se, että sä voitat. Voitat jonkun kovan matsin, voitat itses ennen kaikkea, voitat sen kun vastustajan ja se on ehkä siistein fiilis Varsinkin jos sä onnistut tyrmäämään tai kuristamaan sen sun vastustajan. Eli joko tyrmäyksellä tai luovutusotteella tavallaan voittamaan ennen täyttää aikaa ja ilman niinku arvostelutuomareiden työpanosta, niin ne on yleensä niitä siisteimpiä fiiliksiä.
Juontaja [00:18:01]: Nii onko sun duunis mitään huonoa puolia, mistä sä et fiilaa kauheasti?
Vapaaottelija [00:18:05]: On, silloin kun menee huonosti ja tulee joku paha loukkaantuminen. Mitkä kuuluu tietysti urheilemiseen ja kamppailemiseen. Menee joku nivelside poikki polvesta tai jänne irtoaa kädestä ja joutuu pitkälle sairaslomalle. Ja sitten tehdään taas kerran lääkäreiden ja fysioterapeuttien kanssa suunnitelma, että miten mä fiksaan tän homman. Se voi olla vuodenkin juttu tota kuntoutua jostain polvioperaatiosta ja ne on nihkeitä aikoja oikeasti, kun ei pääse toteuttamaan itseään. Ei pääse liikkumaan, ei pääse tekemään sitä, mihin sä oot tottunut. Mutta ne on myös tarpeellisia juttuja elämässä. Tavallaan silloin sä joudut vähän pysähtymään ja miettimään, kuka mä oikeasti oon ja ja mitä muuta mä oon kun vapaaottelija Anton Kuivanen. Tai että mitä muuta mun elämään kuuluu. Mitä, mitkä asiat mulle on tärkeitä. Ja sitten ehkä toinen, mikä on niinku henkisesti kovimpia paikkoja, mihin niinku itse on joutunut, on esimerkiksi semmoinen, että aina kun sä häviät, vaikka tyrmäyksellä ihan kuin matsin, jota katsoo tuhannet ihmiset. Siinä on niinku semmoinen sosiaalisen nöyryytyksen ehkä maksimaalinen... Sanotaan, että sä tuut vaikka kolmanneksi jossain hiihtokisoissa tai sä häviät jonkun lätkämatsin, niin sä voit aina mennä vähän jonkun tota jengikaverin taakse tavallaan piiloon. Et se oli ton veskarin moka. Se imuroi tänää tai sillä oli huono päivä. Siinä on niin paljon enemmän tekijöitä tavallaan, jotka vaikuttaa siihen suoritukseen. Sitten, kun sä heräät kanveesilta tyrmättynä, sä et muista edes kunnolla mitä äsken on tapahtunut. Sä rupeat katselemaan ympärille, sä näet sun vastustajan tuulettamassa siinä toisella puolella häkkiä. Ja sitten sä rupeat lasket yhteen, että tässä on varmaan käynyt näin, että mut on vedetty levyksi ja tota sitten sä keräät itse sitten kanveesilta ja menet vähin äänin sinne pukuhuoneeseen ja rupeat miettimään, että hetkinen. Kaks kuukautta mä oon ollut kaikissa kuvitelmissa se, joka tyrmää ja voittaa ja juhlii tänään illalla. Niin sitten ei mennä pelkästään pohjalle vaan mennään niinku mennään helposti sinne omiin pohjamutiin. Ja sieltäkin pitää jollain tavalla niinku päästä taas jalkeille ja eteenpäin. Ja hyväksyy sitten lopulta, mitä on tapahtunut. Sitten mennään eteenpäin.
Jingle [00:20:26]: Ammattipodcast
Juontaja [00:20:29]: Haitko sä tähän ammattiin yksin vai yksi kavereiden kanssa?
Vapaaottelija [00:20:33]: Me mentiin ekan kerran, kun menin vapaaottelutreeneihin niin mulla oli kaks hyvää kaveria messissä. Sitten toisiin treeneihin ne ei enää tullut mukaan ja mä menin yksin. Ja sitten mä löysin aika nopeasti uusia kavereita sieltä salilta ja ei nää vanhat kaverit ei ne mihinkään jäänykään. Ne on edelleen mun ystävii, mutta että tota se ei ollut niiden juttu. Niin ne lähti tekemään jotain muuta ja mä jäin sinne vapaaottelun pariin.
Juontaja [00:20:59]: Kauan sun tää koko koulutus kesti, kunnes sä pääsit tähän vapaaottelijan ammattititteliin?
Vapaaottelija [00:21:06]: Sitten, kun mä pystyin lopettaa kaikki muut duunit. Sai niinku oikeasti elantoni tuosta vapaaottelusta, niin semmoinen 6 vuotta. 6 vuotta olin treenannut pelkästään vapaaottelua.
Juontaja [00:21:18]: Eli siis vapaaottelijaksi ei voi kouluttautua vaan se tulee harrastuksen kautta. Jos siis menestyy vapaaottelijana?
Vapaaottelija [00:21:27]: Joo ei siihen niinku silleen perinteisesti. Sä et voi istua koulunpenkillä ja muuttua siellä hyväksi vapaaottelijaksi. Että sun pitää mennä sinne, laittaa ne vapaaottelurukkaset käteen, mennä kamppailusalille ja alkaa treenaamaan.
Juontaja [00:21:42]: Jos tässä on nyt jotain ysiluokkalaisia, jotka haluaa olla vapaaottelijoita niin, mitä tietä sä suosittelet niille?
Vapaaottelija [00:21:49]: Kyllä mä sanon kaikille junnuille, että kyllä koulut kannattaa käydä ja se on hyvä vastapainoa myös sille urheilemiselle ja treenaamiselle. Mä kävin ite lukion ja moni frendi on valinnut jonkun ammattikoulun. Tai kyllä parhaimmat urheilijat niin monesti on myös aika fiksuja ja ymmärtää niinku muutakin elämää ja muutakin tavallaan yhteiskunnallista toimintaa, kuin pelkästään sitä siellä omassa maailmassa tapahtuvaa juttua.
Juontaja [00:22:20]: Onko jotain luonteenpiirteitä tai erityistaitoja, jotta tulisi hyväksi vapaaottelijaksi?
Vapaaottelija [00:22:25]: Täytyy omaksua tiettyjä taitoja, tiettyjä vaatimuksia siinä matkan varrella, kun sä rupeat sitä treenaamaan ja kehittämään itseäsi siinä. Jotka sitten auttaa sua siellä matkalla, eli sun täytyy olla ensinnäkin tosi määrätietoinen. Ymmärtää se harjoittelun merkitys, ymmärtää levon merkitys, ymmärtää hyvän säännöllisen ravinnon merkitys ja sitten sun täytyy olla tosi kurinalainen. Sun pitää pystyä niinku karsia siitä sun arjesta myös aika paljon sitä niin sanottua viihdettä ja hengailua ja oleskelua ja laiskottelua pois. Mutta se kaikki tulee luonnostaan silloin, kun sä tykkäät jostain asiasta. Sä haluat jotain asiaa tosi paljon, niin sä oot valmis tekemään myös isoja uhrauksia siinä menestymisen eteen.
Vapaaottelija [00:23:15]: Tietyt arvot täytyy toteutua. Siellä kunnioitetaan treenikavereita, se on hauskaa se tekeminen, siellä ei ketään yritetä satuttaa tahallaan tai vahingoittaa. Vaan kyse on niinku... Siinä palaute voi olla välillä aika tiukkaa, eli jos et sä väistä ajoissa tai jos sä arvioit tilanteen etäisyyden väärin, niin tota sieltä saattaa tulla nyrkkiä tai monoa vastapalloon. Mutta että mutta se ei ole se pointti siinä hommassa vaan pointti on kehittää itsensä tulla paremmaksi.
Juontaja [00:23:49]: Onko sulla niinku vinkkejä antaa näille nuorille, jotka nyt haluaa tähän ammattiin? Niin mitä muuta niitten kannattaisi harrastaa, kun tätä vapaaottelua?
Vapaaottelija [00:23:59]: Ihan kaikkea, mikä kiinnostaa. Ja sittenhän tehdään niitä valintoja, että mikä kiinnostaa kaikista eniten, niin panostaa siihen.
Juontaja [00:24:10]: Ootko sä tehnyt tätä duunia vaan Suomen sisällä vai myös globaalisesti?
Vapaaottelija [00:24:15]: Mä oon ollut semmoinen elämäntapaseikkailija toiselta intohimoltani ja sen lisäksi, että mä oon kamppaillut ja urheillut koko elämäni, niin mä oon myös ollut tosi utelias näkemään, että mitä muuta täällä maapallolla on kun tääl Suomen alueella. Mä oon käynyt treenaamassa vaikka kuinka monessa eri maassa, kuinka monella eri salilla, monia eri kamppailulajeja, niin kyllä mä oon yhteensä varmaan useamman vuoden viettänyt reppu selässä tuolla. Välillä mennyt Venäjällä ja Mongoliassa ja Kiinassa ja ympäri Kaakkois-Aasiaa. Ja oon ollut Etelä-Amerikassa Brasiliassa ollut treenaamassa brassijujutsua. Jenkeissä oon viettänyt varmaan yhteensä ehkä 10 kertaa, ollut treenileirillä, sekä Itä- että Länsirannikolla. Floridassa viettänyt aika paljon aikaa treenaamassa Amerikan top tiimin, jos ei paras niin yks parhaista tämmöisestä niinku ammattilaisvapaaotteluatreenicampeista. Ja euroopassa tietysti jonkun verran kanssa kiertänyt. Että että kyllä mä oon mä oon kiertänyt treenaamassa ja kilpailemassa niin aika paljon. Jos pitäisi elämästä jotain parhaita kokemuksia etsiä, niin kyllä iso osa löytyy noita reissuilta, mitä on tullut tehtyä.
Juontaja [00:25:32]: Mikä on vapaaottelijan keskivertoinen palkka kuukaudessa?
Vapaaottelija [00:25:35]: Vapaaottelu on semmoinen laji, varsinkin silloin, kun mä oon sitä aloittanut, niin ei sitä kukaan ruvennut rahan takia tekemään. Että tota keskivertopalkka on aika mitätön. Eli jos sä lasket kaikki ammattilaissäännöillä vapaaottelevat yhteen ja lähdet laskemaan keskipalkkaa, keskiarvoa siitä mitä ne tienaa, niin ei se nouse varmaan edes kahteen. Ei se nouse lähellekään keskipalkkaa mitä suomalainen tienaa. Siinä on ihan valtavat erot. Huonoimmat ei tienaa juuri mitään tai saa ihab naurettavan pientä korvausta. Sun pitää kiivetä tavallaan pyramidin huipulle. Eli sä lähdet sieltä ekalta portaalta. Sulle maksetaan tosi vähän siitä. Sitten se pääset tokalle portaalle ja maksetaan pikkaisen enemmän. Kolmas, neljäs, viides ja niin edespäin. Sitten sä alat pääsee... Puolessa matkassa sä alat pääsee jo semmoisille tienesteille, että sä saat maksettua ehkä sun asuinkustannukset ja safkat itse. Joudut edelleen elämään aika sniidusti. Jos sä edelleen menestyt, edelleen pääset niitä pyramidin portaita edespäin, niin sitten alkaa jo jäämään jotain vähän sivuun ja se pystyt ostamaan asioita, mitä sä sit ikinä pidätkään tärkeinä. Sitten kun päästään sinne pyramidin huipulle, jos päästään sinne, se on aika raadollinen matka sinne huipulle ja sinne pääsee vaan todella harvat ja kaikista lahjakkaimmat ja määrätietoisimmat a taitavimmat ja niin edespäin ja huiput rupeaa tienaamaan aika isoja summia. Viime vuosina parhaiten tienannut vapaaottelija Conor McGregor niin kyllä sillä on kymmenien miljoonien tienestit ihan tuossa muutamassa vuodessa kerääntynyt. Että siellä on se tota toinen ääripää ja toinen ääripää on joitain satasia per matsi, että kaikkea siltä väliltä löytyy.
Juontaja [00:27:27]: Saako suhun jotenkin kontaktia vielä, jos näille nuorille nousee lisää kysymyksiä?
Vapaaottelija [00:27:32]: Totta kai saa joo. Laittakaa vaikka Ig:n kautta @antonkuivanen, niin sieltä voi laittaa mulle viestiä ja mä vastailen ihan mielelläni.
Juontaja [00:27:42]: Kiitos Anton sikapaljon! Oli tosi mielenkiintoista kuunnella sun kokemuksia ja vinkkejä. Ihan varmasti nää nuoret sai paljon apua tästä, mut kiitos vielä kerran!
Vapaaottelija [00:27:52]: Kiitos sulle.