News in sign language
Lux Helsinki valaisee kaupungin
Sydäntalvea sykähdyttävä valotaidefestivaali Lux Helsinki järjestetään 4.–8.1.2023. Keskustassa, Ruoholahdessa ja Suvilahdessa nähdään lähes 20 teosta yli 18-metrisestä kineettisestä valoveistoksesta festivaalin ensimmäiseen AR-teknologiaa hyödyntävään työhön. Tutut rakennukset ja tilat muuttuvat taas ainutlaatuisiksi taideteoksiksi, kun Lux Helsinki luo kaupunkiin valotaiteella taianomaisen tunnelman. Kolme vaikuttavaa teoskokonaisuutta on koettavissa keskustassa, Ruoholahdessa ja Suvilahdessa 4.–8.1.2023 klo 17–22.
Lux Helsingin 2023 teemana toimii muutos, joka näkyy taiteellisen sisällön lisäksi myös toteutuksessa, kun yksi reitti muuttuu useaksi teoskokonaisuudeksi. Näin taiteen kokemiselle jää enemmän tilaa. Ohjelma on kuitenkin suunniteltu niin, että kaikki teoskokonaisuudet voi halutessaan kiertää yhden illan aikana. Kaikkiin Lux Helsingin teoksiin ja taiteilijoihin pääsee tutustumaan Lux Helsingin verkkosivuilla. Lux Helsinki on esteetön ja maksuton koko perheen tapahtuma 4.–8.1.2023 klo 17–22.
Helsingin tilastollinen vuosikirja 2022 on ilmestynyt
Helsingin tilastollinen vuosikirja antaa monipuolisen tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä vuodelta 2021. Helsingin tilastollinen vuosikirja ilmestyy nyt 110. kerran. Näkyvin muutos aiempiin vuosikirjoihin verrattuna liittyy vuosikirjan ulkoasuun, joka on muutettu vastaamaan Helsingin kaupungin julkaisujen visuaalista ilmettä.
Vuosikirjan kaikki 247 tilastotaulukkoa julkaistaan myös avoimena datana Helsinki Region Infoshare -palvelussa. Samasta palvelusta löytyvät kaikki vuosikirjoissa julkaistut tilastot vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmat, vuosina 1905–2008 julkaistut tilastolliset vuosikirjat ovat luettavissa myös digitaalisessa muodossa Sinetti-arkistotietojärjestelmässä.
Tilastollinen vuosikirja 2022 kertoo Helsingistä ja helsinkiläisistä muun muassa seuraavaa:
- Helsingissä oli vuoden 2021 lopussa 382 153 asuntoa. Vuokra-asuntoja (47,4 % asunnoista) on hieman omistusasuntoja enemmän (41,8 % asunnoista).
- Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2021 yhteensä 38 703 lentokonetta.
- Helsingin suosituin matkailukohde oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2021 yhteensä 700 000 kävijää. Neljän suosituimman kohteen joukossa olivat lisäksi Suomenlinna, Korkeasaari ja Temppeliaukion kirkko.
Helsinki vastaa talviuintibuumiin ja avaa viisi uutta uintipaikkaa
Talviuinnin, kuten monen muunkin ulkoaktiviteetin, suosio kasvoi Helsingissä pandemian aikana, ja kävijämäärät ovat pysyneet korkeina siitä asti. Helsingin kaupunki on vastaamassa talviuintibuumiin, sillä tällä talviuintikaudella avataan peräti viisi uutta talviuintipaikkaa.
Helsingissä oli tämän talviuintikauden alussa 13 talviuintipaikkaa, joiden toiminnoista vastaavat talviuintiseurat ja -yhdistykset. Helsingin talviuintipaikkoja ylläpitävät ja hallinnoivat talviuintiseurat ovat saaneet paljon uusia jäsenhakemuksia, mutta kaikki halukkaat eivät ole talviuintipaikkaa itselleen löytäneet tai päässeet liittymään haluamiinsa talviuintiseuroihin tai -yhdistyksiin.
Uudet talviuintipaikat avataan seuraaviin kohteisiin: Aurinkolahti uimaranta, Iso Kallahti, Vartiokylä, Sarvaston satama ja Laajasalo.
– Myös näitä uusia talviuintipaikkoja pyörittävät yritykset ja yhdistykset. Mutta Helsingin kaupunki kuitenkin edellyttää, että uusissa talviuintipaikoissa jäsenmääriä ei rajoiteta millään tavalla, vaan niihin voi liittyä kaikki halukkaat talviuinnista kiinnostuneet, kertoo Helsingin liikuntapalveluiden projektikoordinaattori Oleg Jauhonen.
Myös jäsenmaksut pidetään Helsingin edellytyksestä maltillisina, sillä talviuintikauden jäsenyyden hinta uusissa talviuintipaikoissa on 30 euroa. Lisäksi uusilla talviuintipaikoilla tullaan järjestämään talviuintia kertamaksulla vähintään kerran viikossa 4 tunnin ajan maksimissaan hintaan 5 euroa/kertauintikäynti. Kertakäynnit tulevat olemaan valvottuja, jolloin paikalla on henkilökuntaa, joka huolehtii talviuimareiden turvallisuudesta.
Polta puuta oikein ja vähennä päästöjä
Puun poltto tulisijassa säästää lämmityskuluissa ja on upea tunnelmantuoja, mutta väärin käytettynä se on myös terveysriski ja vahingollista ympäristölle. Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kampanjoivat tänäkin talvena puun oikeaoppisesta polttamisesta.
Vinkit oikeaoppiseen puun polttamiseen
Puunpoltosta aiheutuvia päästöhaittoja voi vähentää monella tapaa. Päästöihin vaikuttavat muun muassa tulisijan kunto, puun laatu ja säilytys sekä sytytys- ja polttotavat.
Vakituisen asuinrakennuksen tulisijat hormeineen on lakisääteisesti nuohottava kerran vuodessa. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, nuohoojan tulee tarkistaa ja huoltaa tulisija ja savuhormi ennen käyttöönottoa. Nuohouksen yhteydessä nuohoojalta saa myös vinkkejä energiatehokkaaseen ja puhtaaseen puunpolttoon.
Tulisijaa käyttäessä on hyvä muistaa muutama perussääntö. Kostean puun polttaminen tuottaa runsaasti päästöjä ja käy myös kukkarolle, sillä kostea puu tuottaa vähemmän lämpöä. Puuliiteri on paras paikka säilyttää puut, eikä puita paloturvallisuussyistä saa säilyttää sisällä tai pinota rakennuksien seinustoille.
Viisi vinkkiä vähäpäästöiseen polttoon:
- Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta. Älä polta roskia.
- Noudata oman tulisijan käyttöohjeita.
- Täytä tulipesästä korkeintaan puolet.
- Varmista, että palaminen saa tarpeeksi ilmaa.
- Savupiipun lähes väritön savu kertoo, että poltto sujuu hyvin.
Tarvitsetko lisää vinkkejä? Katso www.hsy.fi/poltapuhtaasti/