Tell us what you think about the Helsinki-kanava!  We are currently developing the service and would like to hear your views.

Answer the survey

spinner
Share video
Ajankohtaista viittomakielellä maaliskuussa 2024
8 min
|
Available Unlimited
|
Published
07.03.2024

Jätkäsaaren Bunkkerin purkutyöt alkoivat

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin purkutyöt ovat alkaneet talossa yhä olevien tavaroiden siirroilla ja kevyillä sisäpurkutöillä. Toukokuusta alkaen työmaa-alue aidataan, mikä vaikuttaa hieman alueen kulkureitteihin. Bunkkerinaukio varataan purkutyömaan käyttöön. Näkyvät purkutyöt, jotka kattavat myönnetyn luvan mukaisesti 64 prosenttia rakennuksesta, alkavat kesäkuussa.

Nämä ensimmäisen vaiheen purkutyöt valmistuvat arviolta vuodenvaiheessa 2024-25. Koko purkuhankkeen lopullinen valmistuminen riippuu korvaavan uudishankkeen edistymisestä, ja sen aikataulu on toistaiseksi avoin.

Hankkeen taustalla on tarve saada alueelle uusia liikunta- ja uimahallitiloja. Alun perin hankkeen toteuttajaksi valittu rakennusyhtiö SRV vetäytyi hankkeesta syksyllä 2023 heikentyneen markkinatilanteen ja sijoituskumppanin puutteen vuoksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunki on aloittanut uuden ratkaisun etsimisen liikuntatiloille ja uimahallille.

 

Syyhy aiheuttaa ihon kutinaa mutta ei ole vaarallinen

Julkisuudessa on ollut keskustelua syyhytartunnoista ja niiden leviämisestä. Syyhy ei ole vaarallinen, mutta se on epämiellyttävä kokemus. Syyhy on hoidettavissa, kun noudatat ohjeita. Syyhytartunnan tärkein oire on voimakas kutina.  

Syyhy leviää ihokontaktissa, lähinnä perhepiirissä, päiväkodeissa tai seurustelukumppaneiden välillä, ja joskus harvemmin lähikaveripiirissä. On erittäin harvinaista, että esimerkiksi kouluolosuhteissa syyhy leviäisi epidemiaksi. Ihmiskehon ulkopuolella syyhypunkki kuolee 48–72 tunnissa.

Lisää aiheesta, eli oireet, itsehoito, siivous, milloin lääkäriin, ym. löydät osoitteesta hel.fi/syyhy

 

Suomeen asettuneet ukrainalaiset rakentavat tulevaisuuttaan Helsingissä

Moni Ukrainasta sodan alkamisen jälkeen Suomeen saapunut haluaa löytää itselleen työtä ja oppia suomen kielen. Helsinki tukee ukrainalaisia työllistymisessä ja kotoutumisessa monin tavoin.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Ukrainasta on paennut yli kuusi miljoonaa ihmistä. Heistä 57 000 on tullut Suomeen ja noin 2 500 on asettunut Helsinkiin.

Helsingin työllisyyspalvelujen asiantuntija Alina Jokela kertoo, että siinä missä sodan alussa valtaosa ukrainalaisista ei ollut varma haluavatko he jäädä vai palata Ukrainaan, sodan pitkityttyä monet ovat päättäneet rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Päätös näkyy kotikunnan Helsingistä saaneiden määrässä, joita on jo lähes 1 500.

Työllisyyspalveluissa ukrainalaisia tuetaan kotoutumaan kartoittamalla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja tilannetta. Työnhaun ohella asiakasta autetaan esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa Suomessa, lisäkouluttautumisessa tai tarjoamalla kielikursseja.

 

Tekonurmien hyötykäytön mahdollisuuksia selvitetään

Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä saatavilla kestäviä käsittelytapoja. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut sekä mattoihin sisältyvät muut komponentit, kuten kumirouhe ja hiekka. Tarve kestäville toimintamalleille tekonurmien kierrätykseen on merkittävä.

Kansallinen tekonurmiselvitys on Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa tekonurmimattojen kiertotalous- ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Selvityksessä kootaan kokemuksia tekonurmien uusiokäytöstä sekä kartoitetaan Suomesta ja muualta Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024.

Selvityksessä kartoitetaan erityisesti Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja, sillä sieltä löytyy jo tähän erikoistuneita laitoksia. Myös Suomeen toivotaan lisää kestäviä ratkaisuja tekonurmien kiertotalouden edistämiseen.

 

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutuminen etenee

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 14. helmikuuta yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksesta uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta vastaavalle säätiölle. Museohankkeen toinen päärahoittaja on Suomen valtio, joka osallistuu hankkeeseen vastaavalla osuudella. Kaupungin ja valtion sitoumukset mahdollistavat museohankkeen etenemisen.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kommentoi: Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota on valmisteltu huolella ja pitkään. On kerrassaan mahtavaa, että nyt se toteutuu. Museo vahvistaa Helsingin kansainvälistä vetovoimaa ja tarjoaa kaupunkilaisille uuden syyn tulla keskustaan. Yhdessä uudistuvan Makasiinirannan kanssa museo muodostaa uutta houkuttelevaa kaupunkitilaa merelliselle paraatipaikallemme. Se on kannattava investointi, joka luo työpaikkoja sekä tuo asiakkaita yrityksille ja matkailijoita Helsinkiin. Museo on sijoitus tulevaisuuteen.

Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvasta uudesta museorakennuksesta järjestetään yleinen ja kansainvälinen suunnittelukilpailu, joka käynnistyy 11. huhtikuuta. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuussa 2025. Tavoiteaikataulun mukaan museo voisi avautua vuonna 2030.