Rakastettu Rikhardinkadun kirjasto täyttää 140 vuotta
Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus, Rikhardinkadun kirjasto, täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Helsingin kaupunginkirjaston vanhin toimipiste juhlistaa syntymäpäiväänsä lauantaina 3.9.2022.
Rikhardinkadun kirjasto avattiin arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemaan kirjastotaloon Rikhardinkadulle 1.9.1882. Kirjasto avattiin yleisön käyttöön ilman sen suurempia juhlallisuuksia, tavoitteenaan huolehtia työläisväestön sivistämisestä.
Kirjastorakennus on muuttunut moneen otteeseen vuosien saatossa. 1920-luvun uudistuksessa siirryttiin avoimeen hyllyjärjestykseen. Tämän myötä asiakkaat pääsivät valitsemaan kirjoja suoraan hyllyistä, mikä oli tuohon aikaan aivan uutta. Kirjaston viimeisin iso remontti tehtiin 1980-luvulla, jolloin kirjatorni sai kierreportaat ja nykyisen kaltaisen ulkoasunsa.
Viihtyisä kesäpiha, toimivat työskentelytilat sekä kiinnostava tapahtumatarjonta lounaskonsertteineen ja kirjailijavierailuineen ovat kirjaston nykyisiä vetonauloja, joiden avulla kirjasto houkuttelee yhä uusia kävijöitä.
Ukrainalaisten vapaa matkustusoikeus päättyy marraskuun alussa
HSL luopuu Ukrainan passin haltijoille myönnetystä vapaasta matkustusoikeudesta 1.11. alkaen. Ukrainalaiset ovat voineet matkustaa maksutta HSL:n joukkoliikenteessä maaliskuusta asti passia näyttämällä, mutta marraskuun alusta lähtien matkantekoon tarvitaan normaalien käytäntöjen mukaisesti matkalippu.
Tilapäistä suojelua Suomesta hakevat ovat oikeutettuja yhteiskunnan tarjoamiin etuuksiin, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan kaikissa tilanteissa. Suojelua hakevat ovat oikeutettuja myös matkalippuetuihin tietyillä ehdoilla: esimerkiksi opiskelijat, joilla on kotikunta Suomessa, voivat saada koulumatkatukea.
Stara keräsi 130 kuutiometriä roskaa Helsingin edustalta vuonna 2021
25.8. vietettiin Itämeripäivää, jonka tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Stara kantaa kortensa kekoon keräämällä roskia rannoilta ja vesistöstä.
Staran kuusi venettä partioivat Helsingin edustalla huhtikuun puolivälistä jäiden tuloon asti. Vuonna 2021 Stara keräsi Helsingin merialueilta 130 kuutiometriä roskaa.
Vedestä löytyy muun muassa pikaruokakääreitä, makkarapaketteja ja lasia. Valitettavan usein talteen poimitaan myös rakennusjätettä sekä veneille vaarallisia uppopuita.
Työnjohtaja Lassi Ruth muistuttaa, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Itämeren puhtauteen sekä kierrättämällä oikein että keräämällä roskia luonnosta.
– Rantojen ja vesialueiden siivoamisella saadaan roskat pois, ympäristö viihtyisämmäksi ja luonto puhtaammaksi. Muovi kuitenkin ajan mittaan pilkkoutuu pienemmäksi, lähes näkymättömäksi mikromuoviksi, joka on haitallista niin ihmisille kuin eläimillekin.
Pitäkäämme siis rannat – ja koko maapallo siistinä!
Julkinen liikenne siirtyi talviaikatauluihin
Talviaikatauluihin siirtyminen maanantaina 15.8. toi myös joitakin muutoksia raitiovaunujen ja metron liikennöintiin.
Raitiolinja 10 ei liikennöi Pikku Huopalahteen ja linja 3 kulkee väliaikaisesti Kuusitien sijaan Töölön hallille. Syynä on raitiovarikon raideyhteyden rakentaminen sekä samaan aikaan toteutettava Korppaanmäentien peruskorjaus, joiden arvioidaan jatkuvan elokuuhun 2023 asti.
Ratikat palasivat kulkemaan sekä Pasilan asemalle että Helsinginkadulle.
Metroliikenteessä otettiin käyttöön talviaikataulut ja metrot kulkevat Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä tiheimmillään 3 minuutin välein noin kello 6.30-9.00 ja 14.15-17.45 välisenä aikana. Radan haaroilla eli Vuosaareen, Mellunmäkeen ja Matinkylään metrot kulkevat aamun ja iltapäivän tunteina 6 minuutin vuorovälillä.
Maahan pudonneet omenat voivat houkutella rottia
Omenakausi voi lisätä rottien liikehdintää pihoilla ja puutarhoissa, kun maahan pudonneet hedelmät ja marjat houkuttelevat jyrsijöitä paikalle. Myös pihamaalle haravoidut lehti- ja risukasat tarjoavat rotille suojapaikkoja.
Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat muun muassa saastuttaa elintarvikkeita ja vaurioittaa jyrsimällä erilaisia rakenteita. Vastuu rottien torjunnasta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.
Ensisijaisesti tulisi varmistaa, että rotilla ei ole saatavilla ravintoa. Maahan pudonneet omenat ja muu jyrsijöille kelpaava ravinto tulee kerätä heti pois pihalta. Syömäkelvottomat hedelmät voidaan kompostoida. Avokomposti ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen, sillä biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät ja linnut pääse sinne. Kompostorin kuntoa on syytä seurata ja väliajoin kannattaa tarkistaa, etteivät rotat pääse siihen esimerkiksi jyrsimällä reikää alakautta.
Omenoita voi myös viedä maksua vastaan Sortti-asemille. Samalla asemalle voi viedä muutakin pihan risu- ja viherjätettä. Mikäli omenoita aikoo laittaa kiinteistön bio- tai sekajäteastiaan, kannattaa niitä laittaa vain vähän kerrallaan. Näin jäteastia ei rikkoudu tai tule liian painavaksi siirtää.
Lisäksi on syytä pitää piha ja puutarha siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella. Pihalle ei siis kannata kasata rakennusmateriaali- tai rojuläjiä, joista jyrsijät saavat suojaa. Myöskään lehti- tai risukasoja ei tule jättää lojumaan maahan, sillä ne houkuttelevat rottia ja muita kutsumattomia jyrsijävieraita paikalle.
Myös lintujen talviruokinta saattaa houkutella rottia pihapiiriin. Mikäli lintuja ruokitaan, tulee se järjestää niin siististi, ettei se aiheuta rottaongelmaa. Lintuja ei tule ruokkia suoraan maahan.
Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin.
Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen.