03 Helsinkiläinen varhaiskasvatus ennen, nyt ja tulevaisuudessa
03 Helsinkiläinen varhaiskasvatus ennen, nyt ja tulevaisuudessa
03 Helsinkiläinen varhaiskasvatus ennen, nyt ja tulevaisuudessa
38 min
|
Available Unlimited
|
Published
26.02.2021

’Vanhempana on äärimmäisen mielenkiintoista kuulla ja nähdä, mitä siellä päiväkodissa tehdään, erityisesti pedagoginen ryhmäportfolio on lisännyt tietoutta siitä, mitä lapseni puuhaa päivisin varhaiskasvatuksessa.’ -Riikka Kaukoranta, kahden helsinkiläislapsen vanhempi, jakaa ajatuksiaan lapsen roolista päiväkodissa. Kolmannessa Oppiva Skidi –podcastin jaksossa pääset uppoutumaan helsinkiläisen varhaiskasvatuksen muutoksen tuuliin! Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija nostaa puolestaan esiin tärkeitä kehitysaskelia viimeisen kymmenen vuoden ajalta, mitä varhaiskasvatus oli ennen, nyt ja tulevaisuudessa.


Tekstivastine:

Jakso 03. Helsinkiläinen varhaiskasvatus ennen, nyt ja tulevaisuudessa 

Vieraana Riikka Kaukoranta, kahden lapsen huoltaja Helsingistä 

ja Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija

Tiivistelmä: 

’Vanhempana on äärimmäisen mielenkiintoista kuulla ja nähdä, mitä siellä päiväkodissa tehdään, erityisesti pedagoginen ryhmäportfolio on lisännyt tietoutta siitä, mitä lapseni puuhaa päivisin varhaiskasvatuksessa.’ -Riikka Kaukoranta, kahden helsinkiläislapsen vanhempi, jakaa ajatuksiaan lapsen roolista päiväkodissa. Kolmannessa Oppiva Skidi –podcastin jaksossa pääset uppoutumaan helsinkiläisen varhaiskasvatuksen muutoksen tuuliin! Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija nostaa puolestaan esiin tärkeitä kehitysaskelia viimeisen kymmenen vuoden ajalta, mitä varhaiskasvatus oli ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 

Hei Nina, mitä kuuluu? Nina: Mukava päättää työpäivä tähän podcastin äänittämiseen. Tänään meillä on aiheena varhaiskasvatus ennen nyt ja tulevaisuudessa.

Mikä on pinnalla työn kautta tällä hetkellä? Projektini keskittyy oppimisympäristön kehittämiseen teknologian ja digitaalisten välineiden ja toimintatapojen kautta. Lapselle uudenlaisten taitojen kartuttaminen ja omien valmiuksien kehittäminen. Mitä kaikkea koko kaupunki oppimisen ympäristö tarjoaa. Koko ajan mennään enemmän monialaiseen tiede-taide-teknologia STEAM-oppimispolun kehittämiseen. Helsinkiläiset opettajat ovat innokkaita kehittämään ja näkemystä paljon. Digitaalisuus ei välttämättä opetuskäytössä ole niin tuttua kaikille vielä. Innostus tekemiseen vie kuitenkin eteenpäin, pienin askelin voi kehittää eteenpäin toimintaa.

Helsingin varhaiskasvatuksessa panostetaan siihen, millä tavalla suunnitellaan pedagogista toimintaa ja miten sitä dokumentoidaan. Sitä kautta tehdään arviointia, miten sitä voidaan vielä kehittää eteenpäin. Jokaiselle ryhmälle tulee käyttöön ryhmän pedagoginen suunnitelma, jota käytetään työvälineenä ja sen lisäksi ryhmäportfolio, johon dokumentoidaan varhaiskasvatuspäivää. Digitaalinen työväline, kuvaten ja äänittäen sisältöä. Iso pedagogisen dokumentoinnin kokonaisuus, jota työstetään varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lapset ovat monella tavalla mukana kehittämisessä, he lähtevät innokkaasti kokeilemaan. Tallennetut videot ovat innostavaa lapsille, palata niihin kotonakin vanhempien kanssa. Työ on vasta käynnistynyt, mielenkiinnolla odotetaan, mitä tuleman pitää.

Vieraana tänään Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija ja helsinkiläisen lapsen vanhempi, Riikka Kaukoranta. Riikalla on kaksi lasta Helsingin ydinkeskustasta, toinen on 3-vuotias ja vanhempi lapsi on juuri aloittanut eskarin. Nina Onufriew on työskennellyt varhaiskasvatuksessa jo monta vuosikymmentä erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Lapsen ja vanhemman ääni tulee kuuluville asiantuntijan lisäksi.

Mitä on kymmenen vuotta sitten työstetty varhaiskasvatuksessa, lapsen näkökulmasta, aina tärkeintä on toiset lapset, joiden kanssa yhdessä leikkiä ja oppia. Havainnointitutkimus tehtiin 10 vuotta sitten, jonka myötä todettiin, että mielenkiinto kohdistuu vain 12minuuttia aikuiseen, suurin osa ajasta toisiin lapsiin, tai välineisiin ja ympäristöön. 

Kotona lasten puheessa kuuluu usein päiväkodin aikuiset. 

Muutos toimintatapojen ja painopisteiden kautta. Miten pedagoginen ajattelu on kehittynyt 2000-luvun alkupuolella STAKESin tutkimus, ensimmäiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden pohjalta kuntakohtaiset suunnitelmat henkilöstön kanssa.  Seppo Sarras ohjasi tätä prosessia. Aina on kehityksen kärjessä oleva joukko, joka seuraa uusia kokeiluja ja muuttaa toimintaansa. Toimintaa on tärkeä sanoittaa, jotta sitä voidaan arvioida. Jotkut vaativat pidemmän prosessin, jotta toimintatavat muuttuvat. 2008 askelmerkit varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa, lapsiryhmän toiminnan organisointi, lapsilähtöisyys, toiminnan havainnointi ja arviointi. 

Selkeä muutos tämän hetkiseen kehittämiseen, lapsi nähdään dokumentoijana aktiivisempana ja arvioinnissa mukana. Vanhempana on äärimmäisen kiinnostavaa kuulla ja nähdä millainen oma lapsi on päiväkodissa ja mitä siellä tehdään. Miten minun lapsi on suhteessa muihin ihmisiin ja kavereihin, luonteenpiirteiden hahmottaminen helpottuu, kun lapsi on vertaisryhmässä. Kaikki tieto on hyvin kiinnostavaa. Tiedottaminen on myös tärkeää, portfolio on iso muutos tässäkin suhteessa. Kotona lapsi saa omin sanoin kertoa päiväkodin tapahtumista. Hienoa, että lapsen kanssa syntyy keskustelua dokumentoinnin kautta. Lapsellekin helpompi palauttaa kuvista ja videoista mieleen asioita. Pienetkin asiat on tärkeitä lapselle. 

Askelmerkkinä kasvatuskumppanuus pedagogisena lähtökohtana, yhteistyö huoltajan ja henkilöstön kanssa. Miten lapsen vasu näyttäytyy huoltajalle. Keskustelu on todella tärkeä hetki, miten meidän lapsen toiminta ja kehitys näyttäytyvät päiväkodissa. Erityisen tärkeää, jos olisi jotain erityistä huolta lapsen kehityksessä. Mihin kaikkeen pitää kiinnittää huomiota, ne tulee vasu-keskusteluissa hienosti huomioitua. Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen oli vanhemmallekin jännittävää, eka kertaa toisten kanssa sosiaalisessa ympäristössä. Lisäksi arjen rutiinit, työt ja muu yhteiskunnallinen hyöty tulee myös tärkeänä osana elämää. Tärkeää, että joku kysyy, onko huolia oman lapsen suhteen, niistä saa puhua matalalla kynnyksellä. Kasvattajan näkökulma on tärkeää kuulla vanhempana, tuo turvaa. Vasuihin on hyvä myös valmistautua, muutamalla kysymyksellä ehkä, mitä me vanhempana haluamme kysyä ja mistä keskusteluissa on kyse. Tärkeää, että kasvattajat uskaltavat nostaa esiin pieniäkin asioita lapsemme kohdalla. 

Ajassa taaksepäin, millaista arki on aiemmin ollut. Kymmenen vuota sitten puhuttiin paljon lapsilähtöisestä toiminnasta ja on ollut kouluttamista aiheen tiimoilta. Pedagoginen tavoitteellisuus ei ollut tällöin niin syvää, mitä tänä päivänä. Esim. esiopetus kansallinen suunnitelma, toiminnallinen oppiminen, nähtiin pitkään, että oppiminen tapahtuu pöydän ääressä kynätehtävinä. Huomattiin, että esiopetusikäiset lapset liikkuvat hyvin vähän päivän aikana. Tähän havahduttiin ja tehtiin paljon muutoksia oppimisympäristön suhteen. Sisällä liikkumista tehtiin sallivammaksi. 

Esiopetuksen aloittaminen oli koko perheelle jännittävää, kun siirryttiin ihan toiseen paikkaan fyysisesti. Tämä on velvoittavaa ja uudet kaverit itsessään oli uutta ja jännittävää. Odotukset olivat akateemisten taitojen oppimaan oppimisessa. Hienoa, että leikki ja vapaus on edelleen läsnä, muutos loppujen lopuksi aika pieni. Elämä on kepeää ja riemukasta, etenkin oppimisen riemu säilyy. Toivotaan, että uteliaisuus ja innostus pysyvät yllä esiopetuksessakin. Aikuisen rooli onkin havainnoida, mikä kiinnostaa lapsia tässä kohtaa ja että tunnistetaan oppimaan oppiminen. 

Pedagoginen ryhmäportfolio tuo tietoutta enemmän tätä kautta, mitä esim. leikissä harjoitellaan, mitä tavoitteita sinne sisältyy. Vanhempana on hienoa, että on ohjelma, mitä viikon aikana tapahtuu, johon voin keskusteluissa poiketa lapsen kanssa. Pedagogiset tavoitteet toiminnan taustalla olisi hienoa nähdä. Näin voi rikastaa toimintaa myös kotona mahdollisesti, kun tietää mitä esiopetuksessa harjoitellaan.

Esiopetuksesta varhaiskasvatukseen, tuli tärkeä harppaus pedagogisen toiminnan kehittämisessä, kun varhaiskasvatus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja ohjauksen valmistelu siirtyi opetushallitukseen. Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset on kaikki tuoneet työtä ohjaavaa sisältöä ja tavoitteellisuutta, suunnittelua ja arviointia meidän varhaiskasvatukseen. Muutos on nähtävissä, mutta tarvitsemme paljon vielä viestinnällistä materiaalia, esim. laaja-alaisen osaamisen sisällöt ja oppimisen-alueet, saataisiin kuvattua vanhemmille vielä paremmin.

Portfolioon on tulossa hyvät kuvakkeet, vasu-tarrat, jotka avaavat mitä tavoitteita toiminnan taustalla on. 

Tämän päivän varhaiskasvatus, päivittäinen liikkuminen, suhde luontoon ja viikoittaiset metsäretket, miten digi laajentaa dokumentointia ja tiedonhankintaa, kulttuurielämykset kaupungissa, koko kaupunki oppimisen ympäristössä, näkyy toiminnassa.  

Päädyimme keskelle kivikaupunkia, miten heidän luontosuhde. Oli ilo huomata, että varhaiskasvatuksessa liikutaan ja toiminta siellä metsässä on tavoitteellista, ihana mielikuvituksen paikka lapselle. Kaupunkiympäristön haltuun ottaminen on hienoa, lapsemme tuntevat oman kaupunkinsa. Lapset voivat myös opettaa vanhemmilleen, vaikka paikkoja missä ovat käyneet. 

Retket näkyvät yksityiskohtien kautta lapsille. Kiinnostus on selkeästi herännyt lapsilla tämän toiminnan kautta, esim. ollaan hankittu aiheesta kirjallisuutta. Näin lapsi saa vastinetta kiinnostukselleen. Eväät on tietysti lapsille aina tärkeintä retkillä.

Ilahduttavaa kehitystä, nähdään ne lapsen yksilölliset tavat oppia. Sen pohjalta turvallinen ja hyväksytty ympäristö harjoitella omia taitojaan. Eriarvoistumisen kehitys tulee ottaa vakavasti, jatkossakin kohdennettua tukea sitä tarvitseville ja yhteisiä tapoja, mikä olisi jatkumona kouluun, onko tuella ollut vaikutuksia. Miten se on jo kehittynyt, ja miten tästä hetkestä jatketaan tulevaan, jotta samat mahdollisuudet säilyisi kaikilla elämässä. 

On tärkeää kuulla ääneen, että huomioidaan tasa-arvon kasvattaminen ja haitallisten rakenteiden estäminen. Esim. ihmisen fyysinen ja tunnekehittyminen tulisi näkyä päiväkoti-arjessa. Jokainen on arvokas ja tulee rakastaa omaa kehoa ja arvostaa itseä ja sitä kautta muita. Hyväksyvää ymmärrystä muita kohtaan lasten keskuudessa. Ylläpidetään lapsen arvostusta toisia ja itseä kohtaan. 

Ajatukset tulevaisuuteen, miten pystymme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Muutos on tapahtumassa, koko arvomaailma. Hyvinvoinnin ja turvalliset hyväksyvät ihmissuhteet, huolehditaan lapsen oppimaan oppimisen taidoista, jotka johtaa muutokseen ja uudistumiseen. Säilytetään kriittistä ajattelun taitoa ja ennakkoluulottomuutta, dialogisuus ja ilmiöt, aktiviinen toiminta. Ekososiaalinen sivistys, sitä kohti mennään, toivottavasti. Vastuullisuus ja kokonaisvaltainen hyvä elämä johtotähtenä. 

Ilmastomuutos on kaikille muutos, mutta lapsille se on heidän arkea. Oppii siihen ja ymmärtää sitä, mutta ei ahdistu. Lasten tulisi saada riittävästi tietoa ja kokemuksia, mitä ympärillämme tapahtuu, jotta osaa ajatella kriittisesti ja pohtia omaa toimintaansa sen pohjalta. Lapsella luontosuhteen ja kestävän tulevaisuuden pedagogiikkaa, seikkailukasvatus ja muut hyvät elämykset lähtökohtana. Tulevaisuuden ei tule pelottaa lasta, mutta innostaa vaikuttamaan omilla teoillaan. 

Teknologia ja yhdenvertaiset mahdollisuudet sen suhteen kaikilla lapsilla. Vanhempana suhtaudun positiivisesti sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Uusi teknologia on äärimmäisen mielenkiintoista ja olen iloinen, että niitä mahdollisuuksia tarjotaan lapsille varhaiskasvatuksessa yhtä lailla. Lähdekritiikin harjoittelu on toisaalta tärkeää muistaa. 

Kepeää ja hauskaa, vahvistusta sille mitä on, olla oma itsensä. Mikään ei ole väärin sinussa, olet hieno ihminen, toivottavasti nämä ajatuksen on keskiössä. 

Varhaiskasvatuksessa, jokainen lapsi saa kokea yhteisöllisyyttä, yhdessä iloitsemista päivittäin. 

Sana-assosisaatiot vieraille:

Riikka: varhaislapsuus – ilo, luovuus - kehittäminen, lapsen ajattelu – mielenkiintoista, päiväkoti – ihana paikka, monikulttuurisuus – rikkaus

Nina: yhteisöllisyys – nauramista, leikki – innostavaa, luonto – rakas, musiikki – liike, mistä haaveilen – hyvästä elämästä tuleville sukupolville.