”Språk å identitet nä man budjar i Stadin” Helsingfors virtuella svenska dagen, Helsingforskanalen, fredagen 6.11.2020 kl. 13.00 (45-60 min) Helsingfors stad uppmärksammar svenska dagen med ett eget program på Helsingforskanalen fredagen 6.11. kl. 13.00. Helsingfors är den stad i Finland som har flest svenskspråkiga invånare. Men visst du att Helsingfors har över 2 000 svenskspråkiga anställda och alltså är en av landets största arbetsgivare på svenska? Möt Nora Grotenfelt, överläkare vid Dals coronahälsostation, Anki Herlin, ungdomsledare vid ungdomsgården i Gårdsbacka och Petter Wallenius, lektor i historia och samhällslära vid Grundskolan Norsen. Den gamla Helsingforsslangen talas också på svenska men hur låter den idag och håller uttryck från Sverige på att göra comeback? Detta diskuterar språkvetarna Sofia Henricson och Sarah Wikner från Helsingfors universitet respektive Åbo Akademi, Ralf Nyberg, informationschef och känd som bland annat slangkåsör, samt Ingrid Enckell och Ivar Bremer, som båda studerar vid Tölö gymnasium. Kärt barn har många namn. Emmi Sulander har studerat de inofficiella namnen på svenska på olika platser i Helsingfors och tar oss på en tur. Nätverket Svenska nu har bett rapartisten Jesse P från Sverige göra raplåtar med några skolklasser i Helsingfors på temat Helsingfors min hemstad och presenterar resultatet i sändningen. Programmet inleds med en hälsning från Helsingfors borgmästare Jan Vapaavuori. Som programledare fungerar Lotta Backlund. Programmet i korthet: Borgmästarens hälsning Stadens personal berättar om hur de betjänar på svenska Diskussion om slang och ungdomsspråk med inbjudna gäster Videoreportage om de svenskspråkiga slangnamnen på olika platser i Helsingfors Rapartisten Jesse P från Sverige demonstrerar raplåtar gjorda med några klasser från finska och svenska skolor i Helsingfors.  

Käsitykset sukupuolesta ja eri sukupuolille sopivista kiinnostuksenkohteista ja käyttäytymisestä syntyvät varhain. Tämä heijastuu koko yhteiskuntaan muun muassa alojen ja ammattien välisenä eriytymisenä.

The City of Helsinki actively promotes equality among its personnel and in its services.

Esityksessä painotetaan seksuaalikasvatusta eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Tasa-arvonpäivän seminaarissa 9.3. Lapin yliopiston Outi Ylitapio-Mäntylä käsitteli esityksessään käytännön läheisesti muodollisen ja todellinen tasa-arvon ilmenemistä koulutuksessa ja opetuksessa.

Helsingin kaupunki edistää tasa-arvolain velvoittamalla tavalla sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamissaan palveluissa ja henkilöstönsä keskuudessa.

Perheystävällisessä työpaikassa perhe ja työelämä tukevat vastavuoroisesti toisiaan. Työpaikan asenteet, ilmapiiri ja säädökset helpottavat perheen ja työn yhteensovittamista. Henkilöstön sitoutuneisuus ja motivaatio lisääntyvät, mikä näkyy sekä työn tuottavuudessa että laadussa. Miten työpaikan perheystävällisyyttä voidaan käytännössä kehittää ? Mitä hyötyä perheystävällisyydestä on työnantajalle?

”Työmarkkinoilla on käynnistymässä raju muutos. Tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan yksilöllisiä, elämäntilannekohtaisia järjestelyitä, joita nuoret sukupolvet edellyttävät organisaatiolta. Muutokset merkitsevät vallalla olevien käytäntöjen, kulttuurin ja hierarkioiden romuttumista. Tulevaisuuden työelämä suosii erityisesti naisten osaamista, sitkeyttä ja ponnisteluja” (Anne Stenros HS 3.5.15 haastattelussa).

Väestön ikääntyminen mullistaa myös työelämän. Miten kohdata ilmiö vanhuustsunamin sijasta hiottujen timanttien uutena loistona?

Video tekee näkyväksi Helsingin kaupungin arvot erilaisissa palveluissa ja niiden merkityksen työntekijöille ja asukkaille: mitä ne tarkoittavat itse kullekin arjen työn tasolla.