Kaupunkimalli & digitaaliset kaksoset - ketterän kehittämisen kokeilut

Video avaa hankkeen taustoja ja tavoitteita sekä ketterän kehittämisen yhteistä toimintamallia. Kymp & kaupunkimalli -hankkeen avulla haluttiin esitellä kaupunkimallin hyödyntämisen mahdollisuuksia käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi sekä luoda yhteistyötä ja innostusta! PoC:ien käyttötapauksissa hyödynnetään kaupunkiympäristön palveluiden omaa tietoa, ne kytkeytyvät palvelun omiin toiminnallisiin prosesseihin ja tehostavat tiedolla johtamista.

• Naapurin kuuleminen: PoC -projektissa halusimme hyödyntää 3D-kaupunkimallia rakennusvalvonnan naapurin kuulemisessa. Entä jos tulevaisuudessa naapurin kuuleminen hoidettaisiinkin sähköisesti kirjeiden sijaan? Naapuri saisi sähköpostiviestin, jossa olisi linkki Lupapisteeseen hankkeen sivuille, missä olisi nähtävillä asemapiirustus ja muut pääpiirustukset. Lisäksi hanketta havainnollistavaa materiaalia voisi tarkastella digitaalisen kaksosen kaupunkimallialustalla 3D-muodossa, mikä parantaisi havainnollisuutta erityisesti niille, jotka eivät ole perehtyneet hankkeeseen.

Puustotulkinta ilmalaseraineistosta: Kokeilussa tehtiin puustotulkinta ilmalaserkeilauksen pistepilvidatasta. Pistepilvelle tehtiin yksinpuintulkinta eli tunnistettiin yksittäiset puut. Koealueelta löytyi lähes 15 000 puuta. Puustotulkinnan avulla saatiin tarkkaa tietoa mm. puun pituudesta, läpimitasta sekä lajitietoa havu- ja lehtipuu tasolla. Lisäksi projektissa syntyi kokeellisia aineistoja eri sovelluksissa käytettäväksi. Pääset katselemaan demoa selaimessa: https://fvh.io/tree3dpoc.

Katujen kuntotiedon tilannekuva: Projektissa yhdistettiin erilaisia katujen kuntotietoaineistoja menetelmällä, joka huomioi niiden mittausajankohdan, sijainnin sekä kuntoluokituksen. Katujen kuntotaso sisältää tietoa muun muassa katujen pituussuuntaisista epätasaisuuksista ja väylien urautuneisuudesta. Kokeilun myötä kaikki mittaustiedot on ensimmäistä kertaa koottu yhteen paikkaan, mikä auttaa luomaan paremman tilannekuvan asfaltin kunnosta. Kuntotiedot esitetään käyttäjälle kokeellisen dashboardin kautta, joka on nähtävissä osoitteessa: https://fvh.io/katukuntotieto.

Kokeilun tavoitteena oli sujuvoittaa huoltopyyntöjen tekemistä ja käsittelyä kaupungin toimistotiloissa mobiilin huoltosovelluksen avulla. Pilottikohteena toimi Helsingin kaupunkiympäristön toimitalo. Kaupunkimalli toimii käyttöliittymänä näyttäen kaupungin toimistorakennukset.

Kokeilun tavoitteena oli sujuvoittaa neuvotteluhuoneiden tilavarausten tekemistä kaupungin toimistotiloissa mobiilin tilavaraussovelluksen avulla. Pilottikohteena toimi Helsingin kaupunkiympäristön toimitalo. Kaupunkimalli toimii käyttöliittymänä näyttäen kaupungin toimistorakennukset.

Tavoitteena oli tutkia Landbon suunnitteluperiaatteiden ja asemakaavamuutosaineiston havainnollistamista 3D-muotoisena kaupunkimallissa. Visuaalinen ja havainnollinen materiaali tukee kaavoituksen suunnittelua, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Landbon suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle keväällä 2023, jolloin tarkoitus on hyödyntää myös kaupunkiympäristön toimitalon cave-tilaa aineiston esittelyssä.

PoC-projektissa tutkittiin kaupunkimallin käyttöä suunnitteluperiaatetyössä Pihlajistossa ja Merihaassa. Kaupunkimalliin voidaan tuoda sekä suunnitteilla olevia että jo lainvoimaisia suunnitelmia ja luoda näiden pohjalta erilaisia skenaarioita, miltä alue näyttäisi tulevaisuudessa. Kaupunkimallin avulla voidaan myös kerätä palautetta asukkailta ja osallisilta ja parantaa hankkeiden vuorovaikutusta. Kaupunkiympäristölautakunnan esittelytilaisuuksissa on tarkoitus hyödyntää myös kaupunkiympäristön toimitalon cave-tilaa.

PoC-projektissa kokeiltiin kaupunkimallin hyödyntämistä rakennuslupaprosessin kaupunkikuvallisessa tarkastelussa. Rakennuksen liittäminen kaupunkimalliin kuvaa havainnollisesti, miltä rakennus näyttäisi valmistuttuaan ja kuinka se sopii kaupunkiympäristöön. Näin tuetaan ajantasaiseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tarjotaan mm. naapurikuulemisiin havainnollistavaa aineistoa keskustelun pohjaksi.

PoC-projektissa tuotiin nykyinen kaksiulotteinen puustotieto Helsingin puurekisteristä osaksi 3D-kaupunkimallia. Puurekisteri käsittää noin 200 000 puistopuuta ja 30 000 katupuuta. Kolmiulotteinen puuston esitys kaupunkitietomallissa helpottaa tulkintaa, parantaa aineistojen rinnakkaista tarkastelua ja mahdollistaa analyysien ja simulaatioiden teon, jolloin pystytään arvioimaan esim. mikroilmastoa, puuston latvuspeittävyyttä ja auringon säteilymäärää ja varjostusta.

PoC-projektin tavoitteena oli tuoda yleisten alueiden omaisuutta kuvaava katu- ja viheralueiden 2D-ominaisuustieto 3D-kaupunkimalliin tarkasteltavaksi. Näin ollen kaupunkiympäristön kohteiden yhteistarkastelu toimii lähtökohtana suunnittelulle ja ympäristön laadun kehittämiselle sekä ylläpidolle. Tämä mahdollistaa uudenlaiset 3D-analyysit, voidaan esim. arvioida varjostusta ja auringon säteilyn määrää ja tunnistaa katuja, jotka jäätyvät herkästi.

Tavoitteena oli mahdollistaa tietomallipohjaisen tiedon virtaaminen läpi rakennusprosessin elinkaaren. Lisäksi haluttiin parantaa projektien seurantaa ja osapuolien välistä kommunikointia sekä tarjota kokonaiskuva kaupungin investointihankkeista. PoC-projektissa kokeiltiin myös suunnittelumallin käyttöä lumihuollon suunnitteluun jo ennen kadun rakentamisen aloittamista.